Minkä ikäinen haluaisit olla loppuelämäsi?
Kuvitellaan tilanne, jossa sinun pitäisi nyt sanoa minkä ikäisenä haluaisit elää loppuelämäsi. Mitä vastaisit ja miksi?
Kommentit (36)
65. Saa olla just sellainen kuin on! Ja eläke tulee tilille. Kaikki työt tehty. (Nyt olen 66v, tämäkin on hyvä!)
Olen 25-vuotias joten pha sanoa. Nuorempi en ainakaan. Äitini sanoi että ikähaarukka 30-40 on paras.
Ehkä joku 32-33 vuotta. Olisi vielä hyvin nuori ja vetreä ruumiillisesti, mutta olisi myös jo alkanut tulla henkistä vahvuutta ja syvällisempää itseymmärrystä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
10v vaikkapa. Lapsuus oli mielikuvitusrikasta ja seikkailuntäyteistä aikaa.
Tosin en tiedä saisinko seikkailuseuraa tai olisiko se yhtä kivaa tässä ajassa, lapset ei juokse pihoilla ja kaikilla on laatat kädessä.
Haluaisin silti olla lapsi, ilman aikuisen murheita ja ristejä.
N50
25 vuotta ois ihanteellinen ikä lopettaa vanheneminen. Valitettavasti se meni jo... huoh.
Ehkä 30v-35v. Opiskelut oli opiskeltu. Töitä riitti. Rakensimme miehen kanssan omaa taloutta vakaammaksi. Sillon olin vielä suht nuori ja nätti. Olin ollut jo muutaman vuoden naimisissa ja lapset olivat pieniä, mutta ruuhkavuosista huolimatta se oli elämänmakuista ja hyvää aikaa.
Ehkä n. 22-24 vuotias. Olin silloin parhaassa kunnossa.
joo 40 ois hyvä - hiukan jo tajuaa asioita muttei oo vielä kauheesti laskostunu naama ja muut.
En tiedä. Muistan lapsena kun istuttiin kaverini kanssa pappani sylissä joka kertoi sotajuttuja jatkuvasti.
On se kauhistus, että me kuollaan kaikki.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Muistan lapsena kun istuttiin kaverini kanssa pappani sylissä joka kertoi sotajuttuja jatkuvasti.
Mun pappa oli kyllä tosi raihallinen aiina että ei ollut minkänlaista poikkeavaa käytöstä ilmennettävissä koskaaan. EN varmaan haluaisia olla koskaan vanha ja katkera.
16 vee, mikäli saisi siirtää tämän tiedon sen aikaiseen kroppaan.
Olisi kivut veks, ja tietäisi vältellä uusia kipuja. Henkisiä ja fyysisiä.
22-27v, best times
Jos pitäisi sanoa vain yksi luku, sanoisin 25.
N29
35. Järkeä on tullut jo vähän päähän ja elämää nähty, mutta rapistuminen ei ole alkanut. En myöskään allekirjoita sitä, että ihminen on välttämättä seksikkäimmillään kaksikymppisenä. Olin itse siinä vaiheessa vielä taikinanaamainen ja huonoryhtinen pentu. Itsevarmuutta, atleettisuutta ja tyylitajua ilmaantui vasta myöhemmin.