Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä ajattelet ystävästä, joka ei halua tulla juhliisi?
25.04.2022 |
Olisin halunnut järjestää ensi kuussa itselleni keväiset juhlat, juhliakseni isompaa merkkipäivääni. Minulla on suhteellisen vähän ystäviä, joita tällaisiin juhliin kutsua ja olin stressannut tätä juhlaa jo jonkun aikaa etukäteen. Kysyin parilta läheisimmältä ystävältä ensin heidän aikataulujaan ja kun ajankohta sopi heille, ajattelin kutsua mukaan myös muita tuttuja. Olin jo salaa helpottunut ja onnellinen, että kaikki sittenkin järjestyy ja ihan turhaan olen stressannut etten koskaan saisi näitä juhlia pitää. Viimeksi olen juhlinut merkkipäivää varmaan ala-asteella.
Kesken suunnittelutoimien ja iloitsemisen, pari päivää sitten toinen näistä läheisistä ystävistä kuitenkin ilmoitti lyhyesti yllättäen, ettei viitsikään tulla paikalle. Siis aivan näillä sanoilla. Hänellä olisi ollut tuona viikonloppuna vapaata, sekä kaikki asiat järjestetty kuntoon, mutta ei tykännyt siitä ketä muita vieraita sinne oli tulossa (yhteensä ehkä noin 15 hlöä). Hän oli lisäksi luvannut järjestää juhliin yhden ohjelmanumeron, mutta en tuon viestin jälkeen viitsinyt todellakaan enää kysellä mitään perään tai lisää. En tiedä, mikä hänen päänsä käänti sillä ei ole kyseessä mikään ujo ja arka henkilö, joka ei pärjäisi paria tuntia tai iltaa mukana. Lisäksi hän oli aluksi se, joka oli innolla mukana suunnittelemassa illan ohjelmaa. Nyt tuntuu, että tämä on tahallista kiusantekoa, että pahoittaisin mieleni. En osaa reagoida mitenkään.
Olen edelleen jokseenkin shokkimaisessa tilassa, enkä itsekään tiedä miksi. Kädet vapisee, pulssi hakkaa, koen erittäin syvää arvottomuuden tunnetta. Petetyksi tulemisen tunnetta. En osaa vastata tälle ystävälle tähän viestiin mitään, hänen on pakko tietää satuttavansa minua kovasti.
Ei sillä, että tämä juhlakaan olisi ollut niin tärkeä, vaan se että minä en olekaan ihmisenä näköjään minkään arvoinen. Olen puhunut jo pitkään siitä, että pelkään todella paljon järjestää mitään juhlia, koska pelkään ettei kukaan tule paikalle. Nyt sitten yksi läheisin luotettu ystävä, jonka kanssa tätä asiaa eniten olen pohtinut onkin se ensimmäinen joka vetää maton jalkojen alta.
Mitä tästä pitää miettiä? Onko vaan kaivettava esiin vanha fraasi, ei se sitten ollutkaan ystävä, jos noin toimii? Onko kenellekään muulle tullut puukkoja selkään omien juhlien suhteen?
Kaipaan vertaistukea, koska rintaa puristaa ja ahdistaa kovasti. Tuntuu sille, että tässä menee vielä välit kokonaan, koska olen niin järkyttynyt. Jos nämä juhlat nyt jää tämän takia väliin, miten jatkamme ystävinä eteenpäin.
Kommentit (52)
Itse en kutsu tai pyydä nykyisin ketään kylään tai minnekään. Ei kukaan tule. Surullista on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ajattelwt novellikirjoittajasta nimeltä ap boring
Näköjään jaksoit kuitenkin lukea ja kuluttaa kaloreita vastaamalla tähän, joten löytyykö mielipidettä aiheeseen.
Oliko täällä joku rajoitus merkkimäärissä, kuinka paljon saa avautua jos harmittaa?
Ap
Täällä pyörii korona ennätyslukemissa, kaikki eivät halua sairastaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Niin, tuo kaverisi on joku mt-ongelmainen? Ei kukaan normaali tee tuollaista. Hänellä on jotain omia päänsisäisiä ongelmia ja syyttää niistä muita vieraitasi, ettei sen takia muka viitsi tulla...
Kiitos, tämä itseasiassa on hyvä kommentti. Mietin juuri sitä, että todennäköisesti onkin jotakin muita ongelmia itsellään. Ja osaltaan koen, että halusi tehdä minulle näin, koska itsellään on paha olla ja hän näki että innostuin ja iloitsin kovasti tulevista juhlista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Niin, tuo kaverisi on joku mt-ongelmainen? Ei kukaan normaali tee tuollaista. Hänellä on jotain omia päänsisäisiä ongelmia ja syyttää niistä muita vieraitasi, ettei sen takia muka viitsi tulla...
Vaikuttaakoap tasapainoiselta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko se mahdoton ajatus että kysyisit siltä ystävältä että mikä mättää? Kertoisit minkälainen olo itsellesi tuli, ilman syyttelyä.Olisiko se mahdoton ajatus että kysyisit siltä ystävältä että mikä mättää? Kertoisit minkälainen olo itsellesi tuli, ilman syyttelyä.
Ihan ensimmäiseksi kysyisin tältä "ystävältä" että mistä hitosta nyt oikein tuulee.
Mutta vastaus otsikon kysymykseen, en kyllä pitäisi tuollaista kovin korkeassa arvossa, en ystävänä tai ihmisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä sano, että tämä juhla ei ole tärkeä. Onhan se! Se on tärkeä sinulle, kuten merkkipäivien vietto on ollut tärkeää monelle, monelle muullekin läpi ihmiskunnna historian.
Älä häpeä ja peittele sitä, että sinä haluasit kerrankin viettää omia juhlia.
*
Ystäväsi on törkeä.
Minulle on käynyt siten, että ystävä on vetänyt maton jalkojeni alta juuri kun olin avautunut peloistani ja toiveistani. Edelleen mietin, että mitä helvettiä siinä tilanteessa sanoi. Että miksi hän heittäytyi ilkeäksi juuri, kun itse olin haavoittuva ja avoin.
Vuosien jälkeen olen tulkinnut sen haluksi vetää minua alas ja "pistää ruotuun", että en kuvittelisi itsestäni liikoja.
Paska ystävä siis.
Olen ap tois pahoillani puolestasi! Pidä silti ne juhlat, ja anna tuon yhden, nyt entisen, ystäväsi kiukutella yksinään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, tuo kaverisi on joku mt-ongelmainen? Ei kukaan normaali tee tuollaista. Hänellä on jotain omia päänsisäisiä ongelmia ja syyttää niistä muita vieraitasi, ettei sen takia muka viitsi tulla...
Kiitos, tämä itseasiassa on hyvä kommentti. Mietin juuri sitä, että todennäköisesti onkin jotakin muita ongelmia itsellään. Ja osaltaan koen, että halusi tehdä minulle näin, koska itsellään on paha olla ja hän näki että innostuin ja iloitsin kovasti tulevista juhlista.
Ap
Mistä sitä tietää vaikka eläisi joissain harhaluuloissa, että kaikki kuitenkin inhoaa häntä ja nauraa hänelle eikä kehtaa tulla. Siksi hän pelästyi, kun yhtäkkiä oli noin monta vierasta tulossa. Jos tuollainen käytös ei ole yhtään hänen tapaistaan eikä ole koskaan aiemmin tehnyt mitään ohareita, niin saattaisin ehkä vielä kysyä häneltä, että mikä on... Jos tulee jotain ilkeämielistä piikittelyä vastaukseksi, niin antaisin olla enkä ikinä enää pitäisi mitään yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, tuo kaverisi on joku mt-ongelmainen? Ei kukaan normaali tee tuollaista. Hänellä on jotain omia päänsisäisiä ongelmia ja syyttää niistä muita vieraitasi, ettei sen takia muka viitsi tulla...
OT:
Voi kumpa ihmiset lakkaisivat liittämästä mielenterveysongelmia näihin. Ap:n ystävä voi olla paska ihminen ilman minkäänlaista diagnoosia.
Minulla on diagnosoitu kolmekin eri mt-ongelmaa, mutta en käyttäydy silti noin. En netissä enkä irl. En ole k*sipää, vaikka olen masentunut, ahdistuneisuushäiriöinen ja estyneen persoonallisuuden omaava nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, tuo kaverisi on joku mt-ongelmainen? Ei kukaan normaali tee tuollaista. Hänellä on jotain omia päänsisäisiä ongelmia ja syyttää niistä muita vieraitasi, ettei sen takia muka viitsi tulla...
Vaikuttaakoap tasapainoiselta?
No, en ota siihen kantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, tuo kaverisi on joku mt-ongelmainen? Ei kukaan normaali tee tuollaista. Hänellä on jotain omia päänsisäisiä ongelmia ja syyttää niistä muita vieraitasi, ettei sen takia muka viitsi tulla...
OT:
Voi kumpa ihmiset lakkaisivat liittämästä mielenterveysongelmia näihin. Ap:n ystävä voi olla paska ihminen ilman minkäänlaista diagnoosia.
Minulla on diagnosoitu kolmekin eri mt-ongelmaa, mutta en käyttäydy silti noin. En netissä enkä irl. En ole k*sipää, vaikka olen masentunut, ahdistuneisuushäiriöinen ja estyneen persoonallisuuden omaava nainen.
Minä kyllä tiedän sellaisia, jotka nimenomaan käyttäytyy juuri noin. Ei halua tullakaan, kun pelko ottaa vallan ja ilmoittaa sen tökerösti ja on ollut niitäkin, kun ei ilmoita mitään, jättää vaan tulematta. Kyllä on myös vain epäkohteliaita ihmisiä, mutta on myös mielenterveysongelmallisia, jotka eivät ole kovin hyviä ilmaisemaan itseään.
Mäkään en ole normaalisti ujo tms. mutta ahdistava työtilanne sai aikaan sen, että kaikki sosiaaliset jutut alkoi tuntua todella vastenmielisiltä, en olisi halunnut käyttää yhtään vapaa-ajastani muiden tapaamiseen, varsinkaan juuri tuollaiseen juttuun, jossa on enemmän ihmisiä. Menin, jos olin jo lupautunut, mutta pitkin hampain ja liukenin paikalta mahdollisimman nopeasti. Ehkä ystävälläsi on jotain samanlaista meneillään, eikä vain ole yhtä vieraskorea kuin minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"mutta ei tykännyt siitä ketä muita vieraita sinne oli tulossa" Minusta tämä selittää asian. Ap:n ystävä haluaa kontrolloida, ja kun ap kehtaa kutsua mukaan omia kavereitaan lupaa kysymättä niin sehän ei komeljanttarille sovi.
Pidä ap kivat juhlat ja viis veisaa moisesta ankeuttajasta.
Minä järjestin kerran synttärit, kun halusin juhlistaa merkkipäivääni. Tajusin vasta juhlissa (meitä oli paikalla minä ja 4 ystävää), miksi tunnelma oli niin vaivaantunut. Ystäväni ovat melko introverttihenkisiä, kuten minäkin. Kahden kesken juttu luistaa hyvin, mutta isommassa porukassa ei. Ystävät eivät tunteneet toisiaan ennestään ja tiedän, että varsinkin yhdelle oli suuri henkinen ponnistus tulla paikalle.
Voisiko olla kyse siitä, että tuo ystävä ei ehkä ajatellut juhlien paisuvan noin "suuriksi"? Siis että olisi vielä kyennyt tulemaan johonkin pienen porukan illanviettoon, mutta isommat juhlat ovat liikaa? Harva kehtaa ääneen sanoa, että isommassa porukassa oleminen ahdistaa, saati sitten jonkun ohjelmanumeron pitäminen juhlissa.
Kurja juttu kuitenkin, jos ystäväsi peruu noin.
Yhden jutun olen oppinut, kun olen yrittänyt järjestää juhlia:
Nykyään moni ajattelee, että voin perua juhliin menemisen, koska "ei se nyt haittaa, jos minä puutun, kun on siellä juhlissa porukkaa muutenkin". Kummasti kun iso osa ajattelee näin, niin juhlat kutistuvat pieniksi ihmisen toisensa jälkeen jäädessä pois. Kerran kutsuin juhliin 17 ihmistä, lopulta 3 olisi tullut paikalle. Päädyin perumaan juhlat, koska minun tuurillani noista kolmestakin osa olisi tippunut pois vielä juuri ennen juhlia.
En ole minäkään enää aikoihin pitänyt mitään juhlia. Kun kaikilla on herkkupäivä joka päivä, ei juhlaruuatkaan tunnu enää miltään. Juhla jonne ehkä pitää viedä omat syömiset ja juomiset? Kotonakin on kiva olla ja viihtyisää. Korona on ollut myös yksi syy, ettei huvita olla toisten lähellä. Eräisiin juhliin minut kutsuttiin vieraaksi-ja kun tulin juhlapaikalle jouduin keittiöön koska juhlan järjestäjät eivät osanneetkaan käyttää juhlapaikan keittiön koneita. Joskus juhlapaikka on valittu kaukaa korvesta, miettimättä miten vieraat sinne pääsee ja varsinkin poispääsy voi olla vaikeaa. Muistoja näistä tietysti syntyy.
Vierailija kirjoitti:
"mutta ei tykännyt siitä ketä muita vieraita sinne oli tulossa" Minusta tämä selittää asian. Ap:n ystävä haluaa kontrolloida, ja kun ap kehtaa kutsua mukaan omia kavereitaan lupaa kysymättä niin sehän ei komeljanttarille sovi.
Pidä ap kivat juhlat ja viis veisaa moisesta ankeuttajasta.
Naulan kantaan. Näin sanoi yksi toinenkin kaverini, että tämä ystävä ei pilannut minun juhliani, vaan itsesiassa minä pilasin hänen juhlat! Eli hän olisi halunnut sanella miten asiat menee ja kun ei mennytkään niin vetäisi maton jalkojen alta. Olen itse enemmänkin sellainen kiltti ja hiljainen, joten on tottunut minua käskyttämään ja hyppyttämään, mutta nyt omien juhlieni kohdalla en arvellut hänellä hyväksyttää vieraslistaa kuitenkaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä järjestin kerran synttärit, kun halusin juhlistaa merkkipäivääni. Tajusin vasta juhlissa (meitä oli paikalla minä ja 4 ystävää), miksi tunnelma oli niin vaivaantunut. Ystäväni ovat melko introverttihenkisiä, kuten minäkin. Kahden kesken juttu luistaa hyvin, mutta isommassa porukassa ei. Ystävät eivät tunteneet toisiaan ennestään ja tiedän, että varsinkin yhdelle oli suuri henkinen ponnistus tulla paikalle.
Voisiko olla kyse siitä, että tuo ystävä ei ehkä ajatellut juhlien paisuvan noin "suuriksi"? Siis että olisi vielä kyennyt tulemaan johonkin pienen porukan illanviettoon, mutta isommat juhlat ovat liikaa? Harva kehtaa ääneen sanoa, että isommassa porukassa oleminen ahdistaa, saati sitten jonkun ohjelmanumeron pitäminen juhlissa.
Kurja juttu kuitenkin, jos ystäväsi peruu noin.
Tämä on totta. Ymmärrän täysin tämän näkökulman ja yritän ottaa sen huomioon niin järjestelijänä kuin juhlien emäntänä. Tarjolla on alusta alkaen alkoholia, ruokaa ja hyvää taustamusiikkia. Kukaan ei tulisi pönöttämään tyhjään tilaan vaivaantuneena. Itseasiassa tuon hyvän taustamusiikin merkitys juhlissa on aivan valtavan suuri. Olen huomannut tämän ihan lastenjuhlista alkaen, kun paikalla on ollut toisilleen tuntemattomia perheitä. Yhdet juhlat pidettiin ilman taustamusiikkia ja seuraavissa oli herkkupöydän taustalla rauhallista lounge-musiikkia koko juhlien ajan. Tunnelma oli silminnähden rentoutunut, onnellinen ja ihmiset tuntuivat viihtyvän.
Pienissä erissä olen tätä testaillut myös kotona vierailevien ihmisten kanssa, ja huomannut tuon taustamusiikin voiman olevan erittäin suuri. Ihmiset huomaamattaan alkavat mukailla musiikin tunnelmaa ja tunnelma vapautuu. Kokeilkaa vapaasti.
Olen lisäksi hommannut juhliin yhden tuttavan soittelemaan kitaraa, joka toimii hyvänä jäänmurtajana rennomman tunnelman luomisessa. Ehkäpä kuitenkin vaan pidän nämä juhlat. Vaikka nyt tuntuu että vaan itkettää.
Ap
Alue: Aihe vapaa
Niin, tuo kaverisi on joku mt-ongelmainen? Ei kukaan normaali tee tuollaista. Hänellä on jotain omia päänsisäisiä ongelmia ja syyttää niistä muita vieraitasi, ettei sen takia muka viitsi tulla...