Mitä ajattelet ystävästä, joka ei halua tulla juhliisi?
Olisin halunnut järjestää ensi kuussa itselleni keväiset juhlat, juhliakseni isompaa merkkipäivääni. Minulla on suhteellisen vähän ystäviä, joita tällaisiin juhliin kutsua ja olin stressannut tätä juhlaa jo jonkun aikaa etukäteen. Kysyin parilta läheisimmältä ystävältä ensin heidän aikataulujaan ja kun ajankohta sopi heille, ajattelin kutsua mukaan myös muita tuttuja. Olin jo salaa helpottunut ja onnellinen, että kaikki sittenkin järjestyy ja ihan turhaan olen stressannut etten koskaan saisi näitä juhlia pitää. Viimeksi olen juhlinut merkkipäivää varmaan ala-asteella.
Kesken suunnittelutoimien ja iloitsemisen, pari päivää sitten toinen näistä läheisistä ystävistä kuitenkin ilmoitti lyhyesti yllättäen, ettei viitsikään tulla paikalle. Siis aivan näillä sanoilla. Hänellä olisi ollut tuona viikonloppuna vapaata, sekä kaikki asiat järjestetty kuntoon, mutta ei tykännyt siitä ketä muita vieraita sinne oli tulossa (yhteensä ehkä noin 15 hlöä). Hän oli lisäksi luvannut järjestää juhliin yhden ohjelmanumeron, mutta en tuon viestin jälkeen viitsinyt todellakaan enää kysellä mitään perään tai lisää. En tiedä, mikä hänen päänsä käänti sillä ei ole kyseessä mikään ujo ja arka henkilö, joka ei pärjäisi paria tuntia tai iltaa mukana. Lisäksi hän oli aluksi se, joka oli innolla mukana suunnittelemassa illan ohjelmaa. Nyt tuntuu, että tämä on tahallista kiusantekoa, että pahoittaisin mieleni. En osaa reagoida mitenkään.
Olen edelleen jokseenkin shokkimaisessa tilassa, enkä itsekään tiedä miksi. Kädet vapisee, pulssi hakkaa, koen erittäin syvää arvottomuuden tunnetta. Petetyksi tulemisen tunnetta. En osaa vastata tälle ystävälle tähän viestiin mitään, hänen on pakko tietää satuttavansa minua kovasti.
Ei sillä, että tämä juhlakaan olisi ollut niin tärkeä, vaan se että minä en olekaan ihmisenä näköjään minkään arvoinen. Olen puhunut jo pitkään siitä, että pelkään todella paljon järjestää mitään juhlia, koska pelkään ettei kukaan tule paikalle. Nyt sitten yksi läheisin luotettu ystävä, jonka kanssa tätä asiaa eniten olen pohtinut onkin se ensimmäinen joka vetää maton jalkojen alta.
Mitä tästä pitää miettiä? Onko vaan kaivettava esiin vanha fraasi, ei se sitten ollutkaan ystävä, jos noin toimii? Onko kenellekään muulle tullut puukkoja selkään omien juhlien suhteen?
Kaipaan vertaistukea, koska rintaa puristaa ja ahdistaa kovasti. Tuntuu sille, että tässä menee vielä välit kokonaan, koska olen niin järkyttynyt. Jos nämä juhlat nyt jää tämän takia väliin, miten jatkamme ystävinä eteenpäin.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat niin itsekkäitä nykyään. Asioita ajatellaan vain omasta näkökulmasta ja kun ei itse halua tulla johonkin juhliin, ajatellaan, että juhlakalu on ihan samaa mieltä.
Sinua on kohdeltu ilkeästi ja asiattomasti. Kerran kaverisi ei tahtonut tulla paikalle ollenkaan, hänen olisi pitänyt sanoa se heti alussa. Itselleni on tehty oharit jo juhlien alettua, siltäkin vieraalta oli vielä edellisenä päivänä varmistettu, että onhan tulossa. Olisi ollut täysin ok silloin sanoa, että ei kyllä nyt pääsekään, mummolassa on mehutalkoot tai mitä tahansa muuta tekosyytä. Ei ollut yhtään ok sanoa, että ei nyt tulekaan, kun kakkulapio kädessä soitin ja kysyin.
Jollain kauhealla tavalla nämä jaetut kärsimykset kyllä lohduttaa, miten törkeää käytöstä sinäkin olet kokenut! Olen todella pahoillani myös tästä kokemastasi tilanteesta. Voiko olla mahdollista, että ihmiset ei uskalla ilmoittaa jäävänsä pois ja sitten ajattelevat, että ei se mitään huomaa jos en mene. Sitten vaan jatketaan ihan muina miehinä elämää eteenpäin.
Juhlat ei ilmeisesti ole kovinkaan kiva juttu monelle, tai ainakaan vieraalla porukalla. Pienellä tutulla porukalla syntyy varmasti paremmat juhlat ja kaikki uskaltaa tulla paikalle.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Täällä pyörii korona ennätyslukemissa, kaikki eivät halua sairastaa sitä.
Mullekin tuli tämä mieleen. Vaikka koronarajoituksista onkin jo luovuttu, samoin maskisuosituksista, virusta on silti liikkeellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Mä en halunnut saada tartuntaa aiemmin enkä halua saada nytkään. Olen tehnyt paljon sen eteen, että en saisikaan. Valitettavasti se tarkoittaa, että en osallistu juhliin, joissa on paljon porukkaa. Varsinkaan sellaista porukkaa, joilla on lapsia (tartunnat leviää päiväkodeissa ja kouluissa) tai jotka itse ovat lähityössä. Voin tavata pienimuotoisesti ihmisiä, jotka suhtautuvat virukseen yhtä varovaisesti kuin minäkin, mutta jos selviäisi, että paikalle on tulossa paljon muitakin, peruisin tuloni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä pyörii korona ennätyslukemissa, kaikki eivät halua sairastaa sitä.
Mullekin tuli tämä mieleen. Vaikka koronarajoituksista onkin jo luovuttu, samoin maskisuosituksista, virusta on silti liikkeellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Mä en halunnut saada tartuntaa aiemmin enkä halua saada nytkään. Olen tehnyt paljon sen eteen, että en saisikaan. Valitettavasti se tarkoittaa, että en osallistu juhliin, joissa on paljon porukkaa. Varsinkaan sellaista porukkaa, joilla on lapsia (tartunnat leviää päiväkodeissa ja kouluissa) tai jotka itse ovat lähityössä. Voin tavata pienimuotoisesti ihmisiä, jotka suhtautuvat virukseen yhtä varovaisesti kuin minäkin, mutta jos selviäisi, että paikalle on tulossa paljon muitakin, peruisin tuloni.
Mutta tämähän on tosi hyvä (teko)syy. Riittää, että sanoo ystävällisesti, että en valitettavasti pysty tulemaan, en ole itse vielä sairastanut eikä iäkäs äitinikään. Kivoja juhlia teille silti ja nähdään taas, kunhan tämä korona tästä joskus loppuu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä pyörii korona ennätyslukemissa, kaikki eivät halua sairastaa sitä.
Mullekin tuli tämä mieleen. Vaikka koronarajoituksista onkin jo luovuttu, samoin maskisuosituksista, virusta on silti liikkeellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Mä en halunnut saada tartuntaa aiemmin enkä halua saada nytkään. Olen tehnyt paljon sen eteen, että en saisikaan. Valitettavasti se tarkoittaa, että en osallistu juhliin, joissa on paljon porukkaa. Varsinkaan sellaista porukkaa, joilla on lapsia (tartunnat leviää päiväkodeissa ja kouluissa) tai jotka itse ovat lähityössä. Voin tavata pienimuotoisesti ihmisiä, jotka suhtautuvat virukseen yhtä varovaisesti kuin minäkin, mutta jos selviäisi, että paikalle on tulossa paljon muitakin, peruisin tuloni.
Mutta tämähän on tosi hyvä (teko)syy. Riittää, että sanoo ystävällisesti, että en valitettavasti pysty tulemaan, en ole itse vielä sairastanut eikä iäkäs äitinikään. Kivoja juhlia teille silti ja nähdään taas, kunhan tämä korona tästä joskus loppuu!
Näin mä tosiaan olen sanonutkin. Aloittajan ystävän tilanne voi olla jokin toinen, mutta kommentoin vain tuohon koronatilanteeseen.
Ymmärrän ja samaistun tosi hyvin tuohon, että juhlien järjestäminen jännittää kun ei tiedä tuleeko kukaan paikalle. Samasta syystä en itse oikein uskalla järjestää juhlia. Nytkin olisi tulossa merkkipäivä jota olisi kiva juhlistaa, mutta pelkään ettei kukaan lopulta tulisikaan paikalle.
Olisin kyllä asemassasi todella loukkaantunut. Ehkä myös kertoisin, että tuli tosi ikävä fiilis tästä ja kysyisin mistä kiikastaa. Voihan olla, että hänellä onkin jokin syy, jota ei jostain syystä halunnut silloin sanoa. Jos kyse on läheisestä ystävästä, niin yrittäisin kuitenkin vähän selvittää asiaa sen sijaan, että en vain enää ottaisi yhteyttä. Mutta tuo, että on tottunut sinua käskyttämään, ei kyllä kuulosta hyvän ystävän toiminnalta...
Ymmärrän todellakin mitä tunnet, ap. En ystävysty helposti, enkä ole koskaan uskaltanut järjestää itselleni juhlia juuri tuossa pelossa, että ihmiset eivät tulisikaan. Se on melkeinpä pahin painajaiseni.
Taustalla on myös se, että kun minulla lapsena oli syntymäpäiväjuhlia, isosiskoni oli niin mustasukkainen saamastani huomiosta, että hän pilkkasi minua vieraille ja sai heidät kääntymään minua vastaan. Vielä keski-ikäisenäkin pelkään sitä nöyryytyksen tunnetta.
Meillä kaikilla on omat herkät kohtamme, ja minusta on ikävää, että ap tuomitaan tasapainottomaksi vain siksi että hän pahoittaa tästä mielensä. Toivottavasti saat ap kuitenkin kivat juhlat ja mukavia muistoja ilman petollista kaveriasi! Jos olisin sinun kaverisi niin ilman muuta tulisin juhliisi, vaikutat kivalta tyypiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat niin itsekkäitä nykyään. Asioita ajatellaan vain omasta näkökulmasta ja kun ei itse halua tulla johonkin juhliin, ajatellaan, että juhlakalu on ihan samaa mieltä.
Sinua on kohdeltu ilkeästi ja asiattomasti. Kerran kaverisi ei tahtonut tulla paikalle ollenkaan, hänen olisi pitänyt sanoa se heti alussa. Itselleni on tehty oharit jo juhlien alettua, siltäkin vieraalta oli vielä edellisenä päivänä varmistettu, että onhan tulossa. Olisi ollut täysin ok silloin sanoa, että ei kyllä nyt pääsekään, mummolassa on mehutalkoot tai mitä tahansa muuta tekosyytä. Ei ollut yhtään ok sanoa, että ei nyt tulekaan, kun kakkulapio kädessä soitin ja kysyin.
Jollain kauhealla tavalla nämä jaetut kärsimykset kyllä lohduttaa, miten törkeää käytöstä sinäkin olet kokenut! Olen todella pahoillani myös tästä kokemastasi tilanteesta. Voiko olla mahdollista, että ihmiset ei uskalla ilmoittaa jäävänsä pois ja sitten ajattelevat, että ei se mitään huomaa jos en mene. Sitten vaan jatketaan ihan muina miehinä elämää eteenpäin.
Juhlat ei ilmeisesti ole kovinkaan kiva juttu monelle, tai ainakaan vieraalla porukalla. Pienellä tutulla porukalla syntyy varmasti paremmat juhlat ja kaikki uskaltaa tulla paikalle.
Ap
Mulla ainakin on just noin. Tutulla porukalla juhlat on ihan kivoja, mutta vieraalla porukalla ei.
Siis totta kai pidät juhlat! Ei puhettakaan että tuon takia peruisit ne. Ne on sulle tärkeät silti, vaikka yksi vieras peruisikin. Varmasti tulee kivat juhlat silti, oli ohjelmanumeroa ja ystävää tai ie.
Ystävälläsi on joku ongelma. Ei se välttämättä kiusallaan toimi noin. Mikä saa sinut ajattelemaan edes niin?
Mielenterveysongelmaiseksi syyttäminen on sairasta.
Jospa siellä juhlissa on joku jota syystäkin pelkää? Niin. Vain ystäväsi tietää mikä häntä itseään vaivaa.
Pidä juhlat ja nauti niistä. Ystävyyteen kuuluu myös ymmärrys molemmin puolin.
Helppo haukkua itsekkääksi kun toinen ei toimi toivotulla tavalla, mutta ap... Kyse ei ole välttämättä sinusta...
Älä välitä. Pidä ne juhlat. Varmista vielä vaikka muilta, että pääsevätkö tulemaan. Jos olet 15 henkilöä kutsunut ja ovat ilmoittaneet osallistuvansa, niin eivät ne kaikki peru.
Puhu sen ystävän kanssa, joka ei ole perunut. Kerro, että harmittaa toisen ystävän peruminen ja varmista, pääseekö hän kuitenkin paikalle.
Ihan kivaa tulee, vaikka ymmärrän, että jännittää. Tsemppiä!
Jos se ystävä ei ihan oikeasti tule, niin sitten varmaan kannattaa ottaa hieman etäisyyttä.
Tiedän ettei ole helppoa, mutta koita kääntää ajatukset positiiviseen. Juhliisi on edelleen tulossa paljon ihmisiä ja se on mahtava asia. Juhlat varmasti järjestyvät hyvin vaikka yksi ohjelmanumero puuttuukin.
Omat tärkeät juhlani menivät aikoinaan pilalle, kun paras ystäväni ilmoitti samana päivänä ettei tulekaan koska on krapulassa. Tunsin itseni petetyksi ja arvottomaksi. Ei voinut sitten yhtä iltaa ottaa vähän iisimmin jotta olisi ollut lauantaina kunnossa tulemaan juhliini. Otin tämän todella raskaasti ja valitettavasti se jäi päällimmäiseksi muistoksi muutoin kivoista juhlista. Olisinpa osannut jättää tämän "ystävän" omaan arvoonsa ja keskittyä nauttimaan muista vieraista ja kivoista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän ettei ole helppoa, mutta koita kääntää ajatukset positiiviseen. Juhliisi on edelleen tulossa paljon ihmisiä ja se on mahtava asia. Juhlat varmasti järjestyvät hyvin vaikka yksi ohjelmanumero puuttuukin.
Omat tärkeät juhlani menivät aikoinaan pilalle, kun paras ystäväni ilmoitti samana päivänä ettei tulekaan koska on krapulassa. Tunsin itseni petetyksi ja arvottomaksi. Ei voinut sitten yhtä iltaa ottaa vähän iisimmin jotta olisi ollut lauantaina kunnossa tulemaan juhliini. Otin tämän todella raskaasti ja valitettavasti se jäi päällimmäiseksi muistoksi muutoin kivoista juhlista. Olisinpa osannut jättää tämän "ystävän" omaan arvoonsa ja keskittyä nauttimaan muista vieraista ja kivoista asioista.
Voi ei, ymmärrän oikein hyvin! Pieni juhlajännitys ja jonkun ystävän oharit eivät ole hyvä yhdistelmä. Kyllä siinä myllertää. Jollain lailla itselleni on hämmentävää, miten haavoittuvassa asemassa sitä juhlanjärjestäjänä jollain lailla onkaan. On jotenkin laittamassa itseään likoon ja muiden ihmisten toiminta tulee todella lähelle ja satuttaa pahimmillaan pahasti. Pitäisi olla niin rutinoitunut juhlien pitäjä, ettei tällaista painetta olisi, mutta kun kyseessä on tosiaan kerran vuosikymmeneen -juhlat niin asia kasvaa mittasuhteissa suuremmaksi. Vaikka muut ei varmaan sitä niin osaa ajatella.
Ap
Hei
Ilman muuta pidät juhlasi. Juhlitte niiden kesken, ketkä tulevat. Tiedän että harmittaa, jos joku jää tulematta. Mutta nauti paikalla olijoista, vaikka heitä olisi vain muutama.
Ongelma on tyuon ystäväsi, ei sinun. Jos halaut hänelle jotain vastata, niin vastaa mahdollisimman neutraalisti - ei ymmärtäen mutta ei syyttäenkään. Totea, että harmillista ettei pääse tulemaan ja sovittu ohjelmanumero peruuntuu, mutta juhlat toteutuu suunittelemanasi ajankohtana.
Itsekin aikanaan helposti ajattelin, että minussa on joku "vika" jos ihmiset eivät viihdy seurassani. Mutta elämän varrella olen huomannut, että muutamia ystäviä on säilynyt tai ilmantunut uudestaan elämääni. Ja muutama aikuisiälläkin saatu uusi ystävä.
Mukavia juhlia sinulle. Jos viitsit, niin käy kertomassa, miten meni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä pyörii korona ennätyslukemissa, kaikki eivät halua sairastaa sitä.
Mullekin tuli tämä mieleen. Vaikka koronarajoituksista onkin jo luovuttu, samoin maskisuosituksista, virusta on silti liikkeellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Mä en halunnut saada tartuntaa aiemmin enkä halua saada nytkään. Olen tehnyt paljon sen eteen, että en saisikaan. Valitettavasti se tarkoittaa, että en osallistu juhliin, joissa on paljon porukkaa. Varsinkaan sellaista porukkaa, joilla on lapsia (tartunnat leviää päiväkodeissa ja kouluissa) tai jotka itse ovat lähityössä. Voin tavata pienimuotoisesti ihmisiä, jotka suhtautuvat virukseen yhtä varovaisesti kuin minäkin, mutta jos selviäisi, että paikalle on tulossa paljon muitakin, peruisin tuloni.
Mutta tämähän on tosi hyvä (teko)syy. Riittää, että sanoo ystävällisesti, että en valitettavasti pysty tulemaan, en ole itse vielä sairastanut eikä iäkäs äitinikään. Kivoja juhlia teille silti ja nähdään taas, kunhan tämä korona tästä joskus loppuu!
Se on ihan oikea syy. Kaikki eivät sitä halua kertoa, koska törmäävät juurikin tähän eikä ookoo, tuo on tekosyy inttämiseen. Ei jaksa ei.
Ehkä ystäväsi ei vaan halua osallistua noin suuriin juhliin?
Itse vihaan kaikkia mahdollisia juhlia ja olisin ehkä kaverisi tapauksessa miettinyt, että muutama tyyppi menee, mutta 17hlö juhlat on oikeasti jo tosi raskaat.
Koronassa parasta oli se, että kukaan ei järjestänyt mitään.
Noh, kun suvussa on näitä innokkaita juhlijoita niin sithän noita kissanristijäisiä keksittiin kuukauden välein ja me yritimme miettiä hyvää tapaa sanoa kiitos, mutta ei kiitos.
Tuota eikai kenenkään ole pakko tulla paikalle. Tiedätkö varmasti miten ystävälläsi menee? Useimmat peittelevät väsymystään ja muita ongelmia eivätkä kehtaa sanoa suoraa.
Minusta ajatus juhlista kuulostaa aina kivalta, mutta ahdistun todella paljon, mitä lähempänä juhlat ovat, ja tekisi useimmiten mieli perua, toivoo että sairastuisi vaikka. Siinä järjestelyssä on todella iso työ. Paljonko järjestelyä olet sälyttänyt ystäväsi harteille? Juhlapäivä on todella rankka, varsinkin kun noin paljon ihmisiä ja joku himpskatin ohjelma vielä. Ihan ohjelmanumeron ystäväsi olisi pitänyt järjestää. Tiedätkö ei kaikki aina jaksa.
Kuulostat vähän rasittavalle. Minun päiväni, minun juhlani. Järjestä itse ja sano ystävällesi, että tulee paikalle jos jaksaa. Jos ei niin senkin pitää kyllä olla ok.
Kuulostat aikamoiselta drama queenilta. Ei kai se nyt maailmanloppu ole, jos yksi jää tulematta. Olkoon syy mikä tahansa. Juhli muiden kanssa. Tuollainen katastrofiajattelu on omituista. "Olen shokissa, avuttomassa tilassa, tärisen, en ole minkään arvoinen..." Huhhuh.
Anteeksi vaan, mutta kuulostat tosi raskaalta. Jos tosiaan olet ladannut kaverillesi noin paljon paineita omista ahistuksista, niin ymmärrän kyllä, että häntä alkoi itse ahdistaa sinun pippalosi ja jättää ne mieluummin väliin. Eihän hän edes olisi ollut siellä vieraana nauttimassa vaan sinun henkisenä kaatopaikkanasi ja ottamassa vastuun koko juhlien sujuvuudesta, jos kerran romahdat täysin kun hän jää sivuun.
Ei ystävyys ole mikään velvoite, minusta ystävää tuetaan joka käänteessä. Myös silloin kun hän ei jaksa tai halua olla samaa mieltä kanssasi. Pidä ne juhlasi ja anna ystäväsi olla. Jos haluat sen vuoksi katkaista välit, niin katkaise. Todellinen draamailija, ystäväsi tuskin menettää mitään.
Ihmiset ovat niin itsekkäitä nykyään. Asioita ajatellaan vain omasta näkökulmasta ja kun ei itse halua tulla johonkin juhliin, ajatellaan, että juhlakalu on ihan samaa mieltä.
Sinua on kohdeltu ilkeästi ja asiattomasti. Kerran kaverisi ei tahtonut tulla paikalle ollenkaan, hänen olisi pitänyt sanoa se heti alussa. Itselleni on tehty oharit jo juhlien alettua, siltäkin vieraalta oli vielä edellisenä päivänä varmistettu, että onhan tulossa. Olisi ollut täysin ok silloin sanoa, että ei kyllä nyt pääsekään, mummolassa on mehutalkoot tai mitä tahansa muuta tekosyytä. Ei ollut yhtään ok sanoa, että ei nyt tulekaan, kun kakkulapio kädessä soitin ja kysyin.