Jätättekö asioita tekemättä koska oma ulkonäkö ahdistaa?

Vierailija kirjoitti:

Minä en lähesty miehiä enää. Nuorempana olin itsevarma mutta en ole ikääntynyt hyvin, ja typerää tässä on se että olen vielä suhteellisen nuori. Tapahtumissa ja bailuissa käyn kyllä, musiikista ja tanssista saa nauttia vaikka olisi miten ruma.

Minulla sama. Onneksi itsetunto riittää kuitenkin elämästä noin muuten nauttimiseen. Miehet ovat kertoneet aivan tarpeeksi monta kertaa ettei riitä. Ei sitten.

Eipä oo maailma paljoa nykiny eteenpäin, jos kaikissa asioissa pitää ajatella miehiä..

Rannalla olen käynyt viimeksi ulkomailla vuonna 2017. Silloinkin olin 90%ajasta joku iso huitula biksujen päällä. Olen hoikka( 170cm/60kg/v70cm) mutta vihaan yli kaiken mahaani jossa on vähän ylimääräistä. Se on mun vartalossa ainoa kohta joka ei ole hyvä ja vihaan sitä yli kaiken. Oon tehnyt kaikkeni: syönyt terveellisesti, liikun, jumppaan mutta semmoinen pehmeä läski alavatsasta ei vaan lähde. Paitsi silloin kun mulla oli syömishäiriö. Silloin maha oli hyvä mutta olo oli huono muuten :( Olisi kivaa mennä uimaan tai edes rannalle viettämään aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Rannalla olen käynyt viimeksi ulkomailla vuonna 2017. Silloinkin olin 90%ajasta joku iso huitula biksujen päällä. Olen hoikka( 170cm/60kg/v70cm) mutta vihaan yli kaiken mahaani jossa on vähän ylimääräistä. Se on mun vartalossa ainoa kohta joka ei ole hyvä ja vihaan sitä yli kaiken. Oon tehnyt kaikkeni: syönyt terveellisesti, liikun, jumppaan mutta semmoinen pehmeä läski alavatsasta ei vaan lähde. Paitsi silloin kun mulla oli syömishäiriö. Silloin maha oli hyvä mutta olo oli huono muuten :( Olisi kivaa mennä uimaan tai edes rannalle viettämään aikaa.

Jos nyt tekisin sinulle tällaisen arvion, että et koskaan pääse eroon mahastasi? Oletko valmis uikuttamaan siitä hautaan saakka, ja pilaamaan sen kustannuksella monta asiaa elämässäsi? Jos olet, suosittelen oikeasti hoittoon hakutumista. Et ole edes ylipainoinen, mutta korvienvälisi prakaa raskaasti.

Vierailija kirjoitti:

Rannalla olen käynyt viimeksi ulkomailla vuonna 2017. Silloinkin olin 90%ajasta joku iso huitula biksujen päällä. Olen hoikka( 170cm/60kg/v70cm) mutta vihaan yli kaiken mahaani jossa on vähän ylimääräistä. Se on mun vartalossa ainoa kohta joka ei ole hyvä ja vihaan sitä yli kaiken. Oon tehnyt kaikkeni: syönyt terveellisesti, liikun, jumppaan mutta semmoinen pehmeä läski alavatsasta ei vaan lähde. Paitsi silloin kun mulla oli syömishäiriö. Silloin maha oli hyvä mutta olo oli huono muuten :( Olisi kivaa mennä uimaan tai edes rannalle viettämään aikaa.

Kenelle sinun pitää siellä rannalla esiintyä/kelvata? 😳

Paino sitä, paino tätä. Voisko vaan mitata enemmän onnellisuutta ja keskittyä mieluisiin asioihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rannalla olen käynyt viimeksi ulkomailla vuonna 2017. Silloinkin olin 90%ajasta joku iso huitula biksujen päällä. Olen hoikka( 170cm/60kg/v70cm) mutta vihaan yli kaiken mahaani jossa on vähän ylimääräistä. Se on mun vartalossa ainoa kohta joka ei ole hyvä ja vihaan sitä yli kaiken. Oon tehnyt kaikkeni: syönyt terveellisesti, liikun, jumppaan mutta semmoinen pehmeä läski alavatsasta ei vaan lähde. Paitsi silloin kun mulla oli syömishäiriö. Silloin maha oli hyvä mutta olo oli huono muuten :( Olisi kivaa mennä uimaan tai edes rannalle viettämään aikaa.

Jos nyt tekisin sinulle tällaisen arvion, että et koskaan pääse eroon mahastasi? Oletko valmis uikuttamaan siitä hautaan saakka, ja pilaamaan sen kustannuksella monta asiaa elämässäsi? Jos olet, suosittelen oikeasti hoittoon hakutumista. Et ole edes ylipainoinen, mutta korvienvälisi prakaa raskaasti.

Olen käynyt terapiassa(muista syistä) ja puhunut siellä myös tästä. Tiedän, että jos en dramaattisesti laihdu niin siinä se on ja nököttää. Läski on omaan silmään niin epäesteettistä että en ole ihan heti mieltäni muuttamassa. Ei mun elämä siitä varsinaisesti pilalle mene, jos en käy rannalla. Pieni harmi vain.

edellinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rannalla olen käynyt viimeksi ulkomailla vuonna 2017. Silloinkin olin 90%ajasta joku iso huitula biksujen päällä. Olen hoikka( 170cm/60kg/v70cm) mutta vihaan yli kaiken mahaani jossa on vähän ylimääräistä. Se on mun vartalossa ainoa kohta joka ei ole hyvä ja vihaan sitä yli kaiken. Oon tehnyt kaikkeni: syönyt terveellisesti, liikun, jumppaan mutta semmoinen pehmeä läski alavatsasta ei vaan lähde. Paitsi silloin kun mulla oli syömishäiriö. Silloin maha oli hyvä mutta olo oli huono muuten :( Olisi kivaa mennä uimaan tai edes rannalle viettämään aikaa.

Kenelle sinun pitää siellä rannalla esiintyä/kelvata? 😳

Itselleni. Ahdistun myös suunnattomasti, jos joku mua parempikroppainen tulee näköetäisyydelle.

(Tää ongelma siis vain rannalla missä ollaan vähissä vaatteissa. En harmistu rantakohtauksista esim. elokuvassa tai kaupungilla hyväkroppaisista ihmisistä vaatteet päällä).

Oon ollut ahdistunut mun ulkonäöstä jo pienestä lapsesta asti.

edellinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rannalla olen käynyt viimeksi ulkomailla vuonna 2017. Silloinkin olin 90%ajasta joku iso huitula biksujen päällä. Olen hoikka( 170cm/60kg/v70cm) mutta vihaan yli kaiken mahaani jossa on vähän ylimääräistä. Se on mun vartalossa ainoa kohta joka ei ole hyvä ja vihaan sitä yli kaiken. Oon tehnyt kaikkeni: syönyt terveellisesti, liikun, jumppaan mutta semmoinen pehmeä läski alavatsasta ei vaan lähde. Paitsi silloin kun mulla oli syömishäiriö. Silloin maha oli hyvä mutta olo oli huono muuten :( Olisi kivaa mennä uimaan tai edes rannalle viettämään aikaa.

Jos nyt tekisin sinulle tällaisen arvion, että et koskaan pääse eroon mahastasi? Oletko valmis uikuttamaan siitä hautaan saakka, ja pilaamaan sen kustannuksella monta asiaa elämässäsi? Jos olet, suosittelen oikeasti hoittoon hakutumista. Et ole edes ylipainoinen, mutta korvienvälisi prakaa raskaasti.

Olen käynyt terapiassa(muista syistä) ja puhunut siellä myös tästä. Tiedän, että jos en dramaattisesti laihdu niin siinä se on ja nököttää. Läski on omaan silmään niin epäesteettistä että en ole ihan heti mieltäni muuttamassa. Ei mun elämä siitä varsinaisesti pilalle mene, jos en käy rannalla. Pieni harmi vain.

edellinen

Jos ei terapia auta, niin kyseessä on persoonallisuushäiriö. Ja siltähän tuollainen kuulostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rannalla olen käynyt viimeksi ulkomailla vuonna 2017. Silloinkin olin 90%ajasta joku iso huitula biksujen päällä. Olen hoikka( 170cm/60kg/v70cm) mutta vihaan yli kaiken mahaani jossa on vähän ylimääräistä. Se on mun vartalossa ainoa kohta joka ei ole hyvä ja vihaan sitä yli kaiken. Oon tehnyt kaikkeni: syönyt terveellisesti, liikun, jumppaan mutta semmoinen pehmeä läski alavatsasta ei vaan lähde. Paitsi silloin kun mulla oli syömishäiriö. Silloin maha oli hyvä mutta olo oli huono muuten :( Olisi kivaa mennä uimaan tai edes rannalle viettämään aikaa.

Jos nyt tekisin sinulle tällaisen arvion, että et koskaan pääse eroon mahastasi? Oletko valmis uikuttamaan siitä hautaan saakka, ja pilaamaan sen kustannuksella monta asiaa elämässäsi? Jos olet, suosittelen oikeasti hoittoon hakutumista. Et ole edes ylipainoinen, mutta korvienvälisi prakaa raskaasti.

Olen käynyt terapiassa(muista syistä) ja puhunut siellä myös tästä. Tiedän, että jos en dramaattisesti laihdu niin siinä se on ja nököttää. Läski on omaan silmään niin epäesteettistä että en ole ihan heti mieltäni muuttamassa. Ei mun elämä siitä varsinaisesti pilalle mene, jos en käy rannalla. Pieni harmi vain.

edellinen

Jos ei terapia auta, niin kyseessä on persoonallisuushäiriö. Ja siltähän tuollainen kuulostaa.

Ei niitä persoonallisuushäiriöitä ihan noin helposti diagnosoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rannalla olen käynyt viimeksi ulkomailla vuonna 2017. Silloinkin olin 90%ajasta joku iso huitula biksujen päällä. Olen hoikka( 170cm/60kg/v70cm) mutta vihaan yli kaiken mahaani jossa on vähän ylimääräistä. Se on mun vartalossa ainoa kohta joka ei ole hyvä ja vihaan sitä yli kaiken. Oon tehnyt kaikkeni: syönyt terveellisesti, liikun, jumppaan mutta semmoinen pehmeä läski alavatsasta ei vaan lähde. Paitsi silloin kun mulla oli syömishäiriö. Silloin maha oli hyvä mutta olo oli huono muuten :( Olisi kivaa mennä uimaan tai edes rannalle viettämään aikaa.

Kenelle sinun pitää siellä rannalla esiintyä/kelvata? 😳

Itselleni. Ahdistun myös suunnattomasti, jos joku mua parempikroppainen tulee näköetäisyydelle.

(Tää ongelma siis vain rannalla missä ollaan vähissä vaatteissa. En harmistu rantakohtauksista esim. elokuvassa tai kaupungilla hyväkroppaisista ihmisistä vaatteet päällä).

Oon ollut ahdistunut mun ulkonäöstä jo pienestä lapsesta asti.

edellinen

Sinulla on todella vaikea itsetunto-ongelma. Et kestä itseäsi kauniimpia, vaan ahdistut? Ja tämä kauneus on ilmeisesti sinun subjektiivinen arviosi?

Toivottavasti olet nuori ja elämä vielä koulii prioriteetteja. Ei ehtisi pommisuojassa vatsaläskejä surra ja käydä pääsisäisiä missikisoja. Kermapersesukupolven tuotos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rannalla olen käynyt viimeksi ulkomailla vuonna 2017. Silloinkin olin 90%ajasta joku iso huitula biksujen päällä. Olen hoikka( 170cm/60kg/v70cm) mutta vihaan yli kaiken mahaani jossa on vähän ylimääräistä. Se on mun vartalossa ainoa kohta joka ei ole hyvä ja vihaan sitä yli kaiken. Oon tehnyt kaikkeni: syönyt terveellisesti, liikun, jumppaan mutta semmoinen pehmeä läski alavatsasta ei vaan lähde. Paitsi silloin kun mulla oli syömishäiriö. Silloin maha oli hyvä mutta olo oli huono muuten :( Olisi kivaa mennä uimaan tai edes rannalle viettämään aikaa.

Jos nyt tekisin sinulle tällaisen arvion, että et koskaan pääse eroon mahastasi? Oletko valmis uikuttamaan siitä hautaan saakka, ja pilaamaan sen kustannuksella monta asiaa elämässäsi? Jos olet, suosittelen oikeasti hoittoon hakutumista. Et ole edes ylipainoinen, mutta korvienvälisi prakaa raskaasti.

Olen käynyt terapiassa(muista syistä) ja puhunut siellä myös tästä. Tiedän, että jos en dramaattisesti laihdu niin siinä se on ja nököttää. Läski on omaan silmään niin epäesteettistä että en ole ihan heti mieltäni muuttamassa. Ei mun elämä siitä varsinaisesti pilalle mene, jos en käy rannalla. Pieni harmi vain.

edellinen

Jos ei terapia auta, niin kyseessä on persoonallisuushäiriö. Ja siltähän tuollainen kuulostaa.

Ehkä. Mutta sitä tässä ei kysytty. Vaan sitä, jätättekö jotain tekemättä, koska ulkonäkö ahdistaa.

se kelle vastasit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rannalla olen käynyt viimeksi ulkomailla vuonna 2017. Silloinkin olin 90%ajasta joku iso huitula biksujen päällä. Olen hoikka( 170cm/60kg/v70cm) mutta vihaan yli kaiken mahaani jossa on vähän ylimääräistä. Se on mun vartalossa ainoa kohta joka ei ole hyvä ja vihaan sitä yli kaiken. Oon tehnyt kaikkeni: syönyt terveellisesti, liikun, jumppaan mutta semmoinen pehmeä läski alavatsasta ei vaan lähde. Paitsi silloin kun mulla oli syömishäiriö. Silloin maha oli hyvä mutta olo oli huono muuten :( Olisi kivaa mennä uimaan tai edes rannalle viettämään aikaa.

Kenelle sinun pitää siellä rannalla esiintyä/kelvata? 😳

Itselleni. Ahdistun myös suunnattomasti, jos joku mua parempikroppainen tulee näköetäisyydelle.

(Tää ongelma siis vain rannalla missä ollaan vähissä vaatteissa. En harmistu rantakohtauksista esim. elokuvassa tai kaupungilla hyväkroppaisista ihmisistä vaatteet päällä).

Oon ollut ahdistunut mun ulkonäöstä jo pienestä lapsesta asti.

edellinen

Sinulla on todella vaikea itsetunto-ongelma. Et kestä itseäsi kauniimpia, vaan ahdistut? Ja tämä kauneus on ilmeisesti sinun subjektiivinen arviosi?

Toivottavasti olet nuori ja elämä vielä koulii prioriteetteja. Ei ehtisi pommisuojassa vatsaläskejä surra ja käydä pääsisäisiä missikisoja. Kermapersesukupolven tuotos.

En ole erityisen nuori vaan 31v. :D Ja olen todellakin kokenut elämässäni ihan hirveitä juttuja. En toki sotaa mutta aikalailla kaikki muut hirveydet mitä ihminen voi kokea. Eli en koe olevani kermaperse.

Korkealle kohoava jättikokoinen laatikkopylly, miten se tulee. Istumisesta?

Minulle on tullut joku täti uimahallissa sanomaan, kuinka olen voinut nuo lapseni synnyttää, kun olen niin kapoinen. Mielelläni menen uimahalliin silti edelleen. Nauttikaa hyvä ihmiset liikunnasta älkääkä miettikö turhia asioita.

Olen iloinen aina kun näen ihmisten liikkuvan ja tekevän hyvää keholleen, olivat he minkä kokoisia tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rannalla olen käynyt viimeksi ulkomailla vuonna 2017. Silloinkin olin 90%ajasta joku iso huitula biksujen päällä. Olen hoikka( 170cm/60kg/v70cm) mutta vihaan yli kaiken mahaani jossa on vähän ylimääräistä. Se on mun vartalossa ainoa kohta joka ei ole hyvä ja vihaan sitä yli kaiken. Oon tehnyt kaikkeni: syönyt terveellisesti, liikun, jumppaan mutta semmoinen pehmeä läski alavatsasta ei vaan lähde. Paitsi silloin kun mulla oli syömishäiriö. Silloin maha oli hyvä mutta olo oli huono muuten :( Olisi kivaa mennä uimaan tai edes rannalle viettämään aikaa.

Kenelle sinun pitää siellä rannalla esiintyä/kelvata? 😳

Itselleni. Ahdistun myös suunnattomasti, jos joku mua parempikroppainen tulee näköetäisyydelle.

(Tää ongelma siis vain rannalla missä ollaan vähissä vaatteissa. En harmistu rantakohtauksista esim. elokuvassa tai kaupungilla hyväkroppaisista ihmisistä vaatteet päällä).

Oon ollut ahdistunut mun ulkonäöstä jo pienestä lapsesta asti.

edellinen

Sinulla on todella vaikea itsetunto-ongelma. Et kestä itseäsi kauniimpia, vaan ahdistut? Ja tämä kauneus on ilmeisesti sinun subjektiivinen arviosi?

Toivottavasti olet nuori ja elämä vielä koulii prioriteetteja. Ei ehtisi pommisuojassa vatsaläskejä surra ja käydä pääsisäisiä missikisoja. Kermapersesukupolven tuotos.

Tämä. Näkevätkö nämä ihmiset itse ajatusmaailmansa naurettavuuden ja pinnallisuuden? Onko kukaan koskaan sanonut siitä heille päin näköä?

Olen keski-ikäinen mies enkä ole koskaan ollut aikuisiällä ilman paitaa ulkona, missään. Kuopparinta.

Vierailija kirjoitti:

Olen keski-ikäinen mies enkä ole koskaan ollut aikuisiällä ilman paitaa ulkona, missään. Kuopparinta.

Ahdistaisiko katseet ja ajatukset mitä muut miettivät? Vaikuttaisiko se sinuun? Haluaisitko liikkua ilman paitaa?

Koen epävarmuutta kesäisin uimarannalla. En kehtaa mennä uimaan bikineissä. Katselen muita naisia ihaillen, tavallisia vartaloita eikä kukaan vaikuta olevan epävarma itsestään. Jossain vaiheessa sitten rohkenen mennä itsekin uimaan, mutta vaatii kyllä useamman reissun rannalle. En vaan suostu siihen että epävarmuus vaikuttaa tekemisiini.

Nyt kun olen 35 ja vaikka naamassa kukkii aikuisiän akne, ei haittaa enää ollenkaan, koska tiedän että ei ketään kiinnosta miltä minä näytän :D Ei siis itseänikään haittaa! Se on aika vapauttavaa, koska koko nuoruus meni kokonaan ulkonäön ympärillä painiessa, ja ihan turhaan!