Lue keskustelun säännöt.
Mieheni on vihainen kun olen priorisoitunut lapsen parisuhteemme edelle. Mutta miten muuten se voisi mennä?
Meillä on juuri kaksi täyttänyt lapsi. Yhdessä suunniteltu ja haluttu. Mies on ollut jo pidempään vihainen siitä, että olen priorisoinut vauvan ja nyttemmin taaperon parisuhteemme edelle. On katkera ja usein aloittaa riidan asiasta.
Selittäkää minulle miten muuten asia voisi olla. Vauva ja pieni lapsi tarvitsee jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa. Meillä ei ole mummeja ja kummeja hoitamassa lasta. Jo vauvana lapsi nukkui vain lyhyissä pätkissä (ja päiväunia vain liikkuvissa vaunuissa), yhä heräilee öisin. Ei ole ollenkaan itsekseen viihtyvää tyyppiä, ei ollut vauvanakaan, ja tällä hetkellä vauhtia on enemmän kuin järkeä eli on täysin vahdittava. Joku aikuinen on siis käytännössä koko ajan kiinni lapsen vahtimisessa tai hoitamisessa, ollut aina näin, koska ei lasta voi jättää yksin, tapahtuu tuhoja heti, vauvana huusi täyttä kurkkua jos jäi hetkeksi yksin. Ja useimmiten se olen minä joka ole lapsen vahtimisessa/hoitamisessa kiinni koko ajan. Ja olen tietenkin iltaisin aika väsynyt, kaadun sänkyyn ja nukahdan. Olen päivisinkin usein väsynyt.
Miten minä käytännössä voisin priorisoida tässä parisuhdetta? Millä ajalla? Ollaan joskus palkattu hoitaja kotiin kun ollaan käyty kaksin jossain, mutta harvoin tähän on varaa eikä se ole tilannetta muuttanut mihinkään, mies on yhä vihainen.
Kommentit (1809)
1721/1809
|
13.04.2025 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvan tarpeista on totta kai huolehdittava, mutta elämää kuljet yhdessä puolisosi kanssa ja vanhempien parisuhde on lapsen koti.
Aika ympäripyöreästi sanottu. Kysyin ihan konkretiaa kuvaamaani tilanteeseen. Ap
Lapsi pitää saada nukahtamaan itsekseen omaan huoneeseensa. Onnistuu parhaiten, kun aloitetaan lapsen ollessa vasta 3kk: n ikäinen. Koko loppuilta on pariskunnan omaa aikaa. Jos annat 2- vuotiaan pyörittää itseäsi, on helvetti irti kun hän on murrosikäinen.
Hah, 3-vuotiaana itsenäistyminen eli emosta erottaminen. Sitten ihmetellään kun on niin paljon psyykkisiä ongelmia, kun lapsi revitään naisesta kuin vasikka tuotantolehmästä konsanaan, jotta miesvauva saa äidinkorvikkeensa takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei ole tarvinnut tällaista miettiä, koska ilman muuta miehenikin priorisoi lapsemme, se on heidän ainut lapsuutensa ja he ovat pieniä niin vähän aikaa. Lapsellista mieheltä tai naiselta olla mustasukkainen omalle lapselleen. Sairasta.
Niin, no jos olet ollut yhtään tekemisissä miesten kanssa niin he ovat molempia mainitsemiasi. Innokkaimmat isät sitten taas tunkevat naisen ja lapsen väliin ja vieroittavat lapsen saadakseen itse kokea olevansa emoja, ihan kuin jotkut koiranomistajatkin. Varastettu, silvottu luontokappale omana elävänä vauva-nukkena. Eihän se ole mitään muuta kuin surullista ja sairasta.
Kerran kuussa hoitaja vaikka rahalla ja treffeille. Opiskelijat tulee mielellään
Vierailija kirjoitti:
Miehesi oli osa elämääsi jo ennen kuin se kakara oli edes olemassa joten miksi vauvan pitäisi olla sinulle tärkeämpi kuin miehesi, varsinkin kun hän on isompi ja vanhempi kuin se kakara?
Varmaan siksi että luonto toimii niin. Jos kaipaat naisen tissiä nin yritä takaisin oman äitisi tissille, hyväksy se että toiset naiset priorisoivat omat lapsensa. Ilmeisesti sinut onkin vieroitettu ennenaikaisesti kun et tätä ymmärrä vaan yrität olla oman ikäisesi naisen tissillä ja saat raivot, kun ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen itseni satavuotiaaksi, kun sanon, että lapsen koti on vanhempien suhde.
Eli lapsen koti on naisen ja miesvauvan suhde. Check.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä tein aikoinaan samoin. Mies tuntui itse tekevän samoin. Molemmista tuli äiti ja isä, parisuhde jäi vähemmälle. Ukko lähti toisen matkaan. No, ei mulla ikävä tullut, kun lapset jäi mulle.
Mies on aina ensisijaisesti siittäjä. Niitä ei kannattaisi kouluttaa siihen, että seksiä on koko ajan ja jatkuvasti, sillä lähtevät tosiaan heti kun siihen tulee tauko, siittämään jotain perheenrikkojaa.
Itse en suostuisi mihinkään yhteistyöhön tai perustamaan perhettä miehen kanssa, joka ei kestä elää vaikka 10v selibaatissa. Sellainen mies on yksinkertaisesti liian heikko avioliittoon.
Nythän lapsesi on jo 5 v kuinkas sujuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja taas yksi tositarina siitä kuinka miehet haluaa vaan seksiä. Aina ja ikuisesti.
Täydellistä.
Ei varmasti kaikki miehet, joillekin se kuitenkin on omanarvon mitta, että on aina haluttu, joka tilanteessa. Se voi olla kova pettymys, kun vauvan tulon jälkeen on jonkun aikaa naisen seksihalut vähissä. Ja ei kaikkien naisten, ollaan kaikki erilaisia.
Jos miehen pitäisi puristaa siittimestään strutsimuna ulos ja miestissit turpoaisivat täyteen nestettä, jota strutsinmunasta tullut imisi niin, että välillä kipu iskee melkeen tajun kankaalle, niin ulisisivatkohan vaimot: "mieheni asettaa lapsemme edelleni yhyy!"
Vierailija kirjoitti:
Niin että puolison voi sitten unohtaa, kun lapsi tarvitsee aikaa?
No eihän se ihan niin mene. Hetken sitä jaksaa kyllä katsella, mutta ei loputtomiin. Ensinhän pitää löytyy tässä tapauksessa sinulle apua, ettei kaikki energia mene vain lasten ja kodinhoitoon. Toisekseen, suoritatko liikaa? Ei se lapsi rikki mene, jos sen kanssa ei ole 24/7. Huomiota pitää antaa tietenkin, mutta rajansa lasten viihdyttämisessä. Elämässä on muutakin.
Todennäköisesti miehellä ei ilman huomioimista riitä itsellään energia auttaa sinua enempää myöskään. Sulkeutuu ja mököttää tms. Eli unohtamalla puolison ja hänen tarpeensa teet myös itsellesi haittaa siinä, että kaikki tosiasiallisesti alkaa koko ajan enemmän ja enemmän kaatumaan sinun niskaasi (jos ei ole jo ja siinä vaihessa voi olla jo myöhäistä korjata tilannetta nopealla aikataululla).
En ymmärrä, miksi tämä kommentti on saanut enemmän ala- kuin yläpeukkuja. Realistinen,rationaalinen vastaus ap:lle.
Ensinnäkin. "lapsi ei ole itsekseen viihtyvää sorttia". Tämä on useimmiten ihan vanhemman/vanhempien itse aiheutettu ongelma,ylihuolehtivaisuus. Lapsi, vauvakaan ei mene rikki, eikä hänelle syny traumaa, vaikka joutuisi olemaan jonkin verran itsekseen. Mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä enemmän hänen tulisi kyetä leikkimään myös itsekseen. Lapset kyllä osaava tkyykyttää vanhempiaan - kyse onkin siitä, annetaanko hänen tehdä sitä.
Vaikuttaa vahvasti siltä, että ap suorittaa vanhemmuutta ja laiminlyö siinä samalla parisuhteen ylläpidon. Herääkin kysymys,antaako ap miehelleen,lapsen isälle mahdollisuutta omaan vanhemmuuteen, onko ap ominut lapsen itselleen ja nyt uhriutuu?
Ei lasta tule asettaa parisuhteen edelle. Tottakai lapsen tarpeeet on ikäryhmän mukaisesti huomioitava, mutta se ei saa estää muuta elämää.
Lapsella on myös toinen vanhempi,joka on aiheellista osallistaa lapsen hoitamiseen ja lapsen elämään. Miehet usein kokevat ulkopuolisuutta ja epävarmuutta lasten hoidon suhteen.
Suosittelen ap:ta hankkimaan lapselle viikonloppuhoitajan ja varaamaan itselleen ja miehelle viikonloppuloman. Parisuhteen hoitamista varten. Vasta, kun parisuhde on taas mallillaan,voitte alkaa nostaa kipukohtia ystävällisessä hengessä esiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tein aikoinaan samoin. Mies tuntui itse tekevän samoin. Molemmista tuli äiti ja isä, parisuhde jäi vähemmälle. Ukko lähti toisen matkaan. No, ei mulla ikävä tullut, kun lapset jäi mulle.
Mies on aina ensisijaisesti siittäjä. Niitä ei kannattaisi kouluttaa siihen, että seksiä on koko ajan ja jatkuvasti, sillä lähtevät tosiaan heti kun siihen tulee tauko, siittämään jotain perheenrikkojaa.
Itse en suostuisi mihinkään yhteistyöhön tai perustamaan perhettä miehen kanssa, joka ei kestä elää vaikka 10v selibaatissa. Sellainen mies on yksinkertaisesti liian heikko avioliittoon.
Huhhuh. Onko seksi sinulle noin vastenmielistä? Minulle se on nautinnon lähde ja yksi tapa osoittaa rakkautta puolisolle.
En enää ihmettele, miksi nuoret (!) miehet tutkimusten mukaan ovat aiempia sukupolvia konservatiisempia ja miksi juuri he ovat heitä, jotka ovat nostaneet oikeistopopulistit valtaan,kun naisten suhtautuminen miehiin on suorastaan alistavaa, polkevaa. Tämä synnyttää niitä toksisia miehiä ja antaa valtaa niille,joilla on tahto rajoittaa naisten oikeuksia.
Oikeuksia ei tulisi käyttää väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jakakaa lapsen hoito siten, että kumpikin tekee yhtä paljon ja, että kummallekin vanhemmalle jää yhtä paljon omaa aikaa, esim. 1 h päivässä. Silloin saat levättyä itse ja voitte viettää yhteistä aikaa illalla, kun lapsi menee nukkumaan.
Mies tekee pitkää päivää töissä. Ei minulla ole ollut sellaista omaa rentoutumisaikaa vauvan syntymän jälkeen ollenkaan. Päiväunien aikana en siis ole päässyt itse lepäämään, koska pitää työntää vaunuja. Töiden jälkeen kun mies on hetken lapsen kanssa menee se aika minulla ihan omien asioiden hoitamiseen: maksan laskuja, käyn suihkussa, kirjoitan muutamat viestit, saatan laittaa ruokaa tai vaikka leikata varpaankynnet ja mitä näitä nyt on, pieniä asioita joita nyt vain pitää hoitaa. Ap
Olen ollut samassa tilanteessa. Ensiksikin neuvoisin, että laskujen maksu, viestit, ruuanlaitto yms. Kaiken opettelet tekemään niin, että ne hoituu lapsen kanssa ollessasi. Otat lapsen siihen mukaan jotenkin. Lapselle leikkikehä tai joku oma kiva juttu siihen viereen. Vaatii pähkäilyä mutta yritä. Suihkuun otat lapsen mukaan. Tykkää varmaan istua suihkun lattialla ja läträtä vedellä.
Ja sit kun sulla on omaa aikaa niin silloin vain ja ainoastaan lepäät. Otat päikkärit. Tai makaat ja luet. Tai mitä tarvitsetkin.
Ei se ongelmaa ratkaise, mutta tee se silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde on tottakai aina ykkönen. Parisuhde ei ole vain seksiä, jos et seksiä jaksa harrastaa, näytä miutoin, että miehesi on sinulle tärkeä.
no eipä, eli lapset heitteille kun parisuhdeaikaa ? Mies on aikuinen, ja yhtä vastuullinen asioista, kotiasiat tulee jakaa tasapuolisesti, niin kyllä on sitä parisuhdeaikaakin sitten tarjolla kun äiti ei ole yksin vastuussa kaikesta.
Eihän yksikään nainen jäisi parisuhteeseen itsekään jos ihan kaikki muut ihmiset, eläimet ja tavaratkin on tärkeämpiä kuin nainen. Naiselle mies on aina arvoasteikolla pohjalla ja miehen edelle menee ihan kaikki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja taas yksi tositarina siitä kuinka miehet haluaa vaan seksiä. Aina ja ikuisesti.
Täydellistä.
Ei varmasti kaikki miehet, joillekin se kuitenkin on omanarvon mitta, että on aina haluttu, joka tilanteessa. Se voi olla kova pettymys, kun vauvan tulon jälkeen on jonkun aikaa naisen seksihalut vähissä. Ja ei kaikkien naisten, ollaan kaikki erilaisia.
Jos miehen pitäisi puristaa siittimestään strutsimuna ulos ja miestissit turpoaisivat täyteen nestettä, jota strutsinmunasta tullut imisi niin, että välillä kipu iskee melkeen tajun kankaalle, niin ulisisivatkohan vaimot: "mieheni asettaa lapsemme edelleni yhyy!"
Seksittömyyden voisi kestää jos tulisi jotain muuta positiivista tilalle mutta kun se ainoa positiivinen asia koko perhe elämästä viedään mieheltä niin ei siihen paljoo jää että miehen kannattaisi vain suorittaa, palvella, maksaa ja huomioida samalla kun itselle tulee pelkästään valituksia, vaatimuksia, nalkutusta ja ihan kaikesta lasku minkä miehen yksin pitää maksaa vaikka kulujen aiheuttamiseen mies on se pienin tekijä
Miksi sinä huolehdit yhteisestä lapsesta yksin? Ja mies kehtaa valittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja taas yksi tositarina siitä kuinka miehet haluaa vaan seksiä. Aina ja ikuisesti.
Täydellistä.
Ei varmasti kaikki miehet, joillekin se kuitenkin on omanarvon mitta, että on aina haluttu, joka tilanteessa. Se voi olla kova pettymys, kun vauvan tulon jälkeen on jonkun aikaa naisen seksihalut vähissä. Ja ei kaikkien naisten, ollaan kaikki erilaisia.
Jos miehen pitäisi puristaa siittimestään strutsimuna ulos ja miestissit turpoaisivat täyteen nestettä, jota strutsinmunasta tullut imisi niin, että välillä kipu iskee melkeen tajun kankaalle, niin ulisisivatkohan vaimot: "mieheni asettaa lapsemme edelleni yhyy!"
Seksittömyyden voisi kestää jos tulisi jotain muuta positiivista tilalle mutta kun se ainoa positiivinen asia
Oma lapsi ei ole positiivinen asia? :/
Olen jo yli 60v ja nyt kun ajattelen asiaa tästä näkövinkkelistä, niin muutama asia nousee esiin. Ensinnäkin olimme olleet kimpassa jo 10v, joten se kiihkein ja pakottavin sekstaamisvaihe oli jo käsitelty. Siis kun eka lapsi syntyi. Miehellä ei ollut mitään mustasukkaisuuselkeitä onneksi.
Mutta totuus lienee se, että naisen hormoonit voi olla mitä vaan pitkän aikaa synnytyksen jälkeen. Itselläni ainakin estrogeenitaso laski nolliin (testattiin) ja ei siis olisi voinut vähempää kiinnostaa. Yritin nyt kuitenkin olla niin ystävällinen miehelleni kuin siinä mielentilassa pystyin. Onneksi mies oli fiksu ja pystyi priorisoimaan asiat.
Lapsen tulo perheeseen on aina haastavaa riippumatta lähtötilanteesta, mutta on olemassa sellainen asia kuin henkinen kasvu, siihen kannattaa pyrkiä. Tietysti voi olla, että ap:n mies on näitä joiden kehityskelpoisuutta pitää kaivaa vähän isommalla kauhalla.
Lapsihan se kuulostaa kuvauksen perusteella mustasukkaiselta tai muuten vain hmm ... miten nyt sanoisi. Ei kuulosta ihan normaalilta, ettei kestä edes hetken yksinoloa.
Tällä menolla roikkuu äidin puntissa vielä 10-vuotiaana, kun on niin kiinni äidissä.
Pitäisikö lapsi totuttaa olemaan vaihteeksi isänkin kanssa tai viedä päiväkotiin. Eikö sulla AP ole työpaikkaa, mihin palata? Älä vaan sano, että aiot olla kaiket päivät lapsen kanssa, kunnes menee ala-asteelle. Olet siihen mennessä yh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin että puolison voi sitten unohtaa, kun lapsi tarvitsee aikaa?
No eihän se ihan niin mene. Hetken sitä jaksaa kyllä katsella, mutta ei loputtomiin. Ensinhän pitää löytyy tässä tapauksessa sinulle apua, ettei kaikki energia mene vain lasten ja kodinhoitoon. Toisekseen, suoritatko liikaa? Ei se lapsi rikki mene, jos sen kanssa ei ole 24/7. Huomiota pitää antaa tietenkin, mutta rajansa lasten viihdyttämisessä. Elämässä on muutakin.
Todennäköisesti miehellä ei ilman huomioimista riitä itsellään energia auttaa sinua enempää myöskään. Sulkeutuu ja mököttää tms. Eli unohtamalla puolison ja hänen tarpeensa teet myös itsellesi haittaa siinä, että kaikki tosiasiallisesti alkaa koko ajan enemmän ja enemmän kaatumaan sinun niskaasi (jos ei ole jo ja siinä vaihessa voi olla jo myöhäistä korjata tilannetta nopealla aikataululla).
En y
"En ymmärrä, miksi tämä kommentti on saanut enemmän ala- kuin yläpeukkuja. Realistinen,rationaalinen vastaus ap:lle.
Ensinnäkin. "lapsi ei ole itsekseen viihtyvää sorttia". Tämä on useimmiten ihan vanhemman/vanhempien itse aiheutettu ongelma,ylihuolehtivaisuus. Lapsi, vauvakaan ei mene rikki, eikä hänelle syny traumaa, vaikka joutuisi olemaan jonkin verran itsekseen. Mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä enemmän hänen tulisi kyetä leikkimään myös itsekseen. Lapset kyllä osaava tkyykyttää vanhempiaan - kyse onkin siitä, annetaanko hänen tehdä sitä.
Vaikuttaa vahvasti siltä, että ap suorittaa vanhemmuutta ja laiminlyö siinä samalla parisuhteen ylläpidon. Herääkin kysymys,antaako ap miehelleen,lapsen isälle mahdollisuutta omaan vanhemmuuteen, onko ap ominut lapsen itselleen ja nyt uhriutuu?
Ei lasta tule asettaa parisuhteen edelle. Tottakai lapsen tarpeeet on ikäryhmän mukaisesti huomioitava, mutta se ei saa estää muuta elämää.
Lapsella on myös toinen vanhempi,joka on aiheellista osallistaa lapsen hoitamiseen ja lapsen elämään. Miehet usein kokevat ulkopuolisuutta ja epävarmuutta lasten hoidon suhteen.
Suosittelen ap:ta hankkimaan lapselle viikonloppuhoitajan ja varaamaan itselleen ja miehelle viikonloppuloman. Parisuhteen hoitamista varten. Vasta, kun parisuhde on taas mallillaan,voitte alkaa nostaa kipukohtia ystävällisessä hengessä esiin."
Tää on kyl mielenkiintoista, miten naisia vastuutetaan ihan kaikesta. Tekevät liikaa, huolehtivat liikaa, antavat liikaa aikaansa, toisaalta eivät huolehdi miehestä ja parisuhteesta, eivät anna tarpeeksi aikaa miehelleen ja parisuhteelle, eivät ymmärrä miehen ulkopuolisuuden tunnetta ja epävarmuutta.
Kyllä se nyt on naisen tehtävä vaan kasvattaa sen lapsen lisäksi se mies isäksi!!
Miehen vastuulla ei ole yhtään mikään. Ei varsinkaan järjestää yhteistä aikaa vaimonsa kanssa, hoitaa parisuhdetta tai omaa vanhemmuutta.