Miksi nainen häpeää sitä, että mis on pahoinpidellyt hänet?
Kommentit (112)
Tunnen erään ihmisen, naisen, joka eli vuosia henkisesti väkivaltaisessa suhteessa. Mies on tehnyt suurinpiirtein kaikkea muuta pahaa paitsi lyönyt.
Tämä nainen on itsevarma, aikaansaava, sosiaalinen ja energinen. Hän ei vaikuta alistujalta. Luullakseni hän sinnitteli tuossa suhteessa lasten takia. Ehkä myös siksi, että hän on avarakatseinen ja haluaa uskoa ihmisistä hyvää.
Että ei se niin yksinkertaista ole. Kaikki noihin suhteisiin jääjät eivät ole alistuvia, tahdottomia reppanoita - ja vaikka olisivatkin, miksi heiltä pitäisi evätä apu ja miksi heitä pitäisi halveksua?
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta tulee vaikutelma, että Suomi on henkiseltä ilmapiiriltään todella kylmä, kolkko, mustavalkoinen ja jopa väkivaltainen maa. Väkivalta nähdään ilmiönä, jolle ei voi mitään, se vain tapahtuu. Moni tuntuu olevan sitä mieltä, että väkivaltaa jopa tarvitaan: onhan tässäkin ketjussa tullut jo esille se, että väärin käyttäytyvää puolisoa saa rangaista. Uhrit jätetään ulkopuolelle ja heidät häpäistään - eli heitä rangaistaan heikkoudesta. Heidän kohdallaan väkivalta siis jatkuu, tällä kertaa henkisen väkivallan muodossa.
No, ei siis ihme, että Suomi on EU:n väkivaltaisimpia maita olla nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritän itse päättää juuri suhdetta, jossa mua pahoinpidellään.
Tää ketju ei tosiaan auta.Tsemppiä ja halaus! Oletko ottanut yhteyttä mihinkään tukilinjaan tai terapeuttiin? Väkivalta ei ole sinun syytäsi ja sen loppuminen on vain tekijän vastuulla. Ja tekijä tuskin on nyt tai koskaan valmis lopettamaan sitä.
Mulla on nyttenkin musta silmä. Ilmoitin heti poliisille ja kovin lääkärissä. Rikosuhripäivustyksestä on tulossa tukihenkilö.
Olen yrittänyt vielä puhua miehelle järkeä, että on ikävä ja hankittais apua.
Kuulemma provosoin ja manipuloin. Olisi halunnut mun kanssa "normaalin suhteen", mutta mun pitää muuttua. On tajuttoman vihainen vaikka kerron että on ikävä ja rakastan j ahaluaisin asiat kuntoon.
Olen sanaton. Oon ihan alistunut jo ja mies sanelee ehtoja ja syyttelee. Ois mieluummin tappanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritän itse päättää juuri suhdetta, jossa mua pahoinpidellään.
Tää ketju ei tosiaan auta.Tsemppiä ja halaus! Oletko ottanut yhteyttä mihinkään tukilinjaan tai terapeuttiin? Väkivalta ei ole sinun syytäsi ja sen loppuminen on vain tekijän vastuulla. Ja tekijä tuskin on nyt tai koskaan valmis lopettamaan sitä.
Mulla on nyttenkin musta silmä. Ilmoitin heti poliisille ja kovin lääkärissä. Rikosuhripäivustyksestä on tulossa tukihenkilö.
Olen yrittänyt vielä puhua miehelle järkeä, että on ikävä ja hankittais apua.
Kuulemma provosoin ja manipuloin. Olisi halunnut mun kanssa "normaalin suhteen", mutta mun pitää muuttua. On tajuttoman vihainen vaikka kerron että on ikävä ja rakastan j ahaluaisin asiat kuntoon.
Olen sanaton. Oon ihan alistunut jo ja mies sanelee ehtoja ja syyttelee. Ois mieluummin tappanut.
😳
Ole kiltti ja tajua antaa periksi ja lähteä.
Rakkaus ei paranna, jos sitä ei haluta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritän itse päättää juuri suhdetta, jossa mua pahoinpidellään.
Tää ketju ei tosiaan auta.Tsemppiä ja halaus! Oletko ottanut yhteyttä mihinkään tukilinjaan tai terapeuttiin? Väkivalta ei ole sinun syytäsi ja sen loppuminen on vain tekijän vastuulla. Ja tekijä tuskin on nyt tai koskaan valmis lopettamaan sitä.
Mulla on nyttenkin musta silmä. Ilmoitin heti poliisille ja kovin lääkärissä. Rikosuhripäivustyksestä on tulossa tukihenkilö.
Olen yrittänyt vielä puhua miehelle järkeä, että on ikävä ja hankittais apua.
Kuulemma provosoin ja manipuloin. Olisi halunnut mun kanssa "normaalin suhteen", mutta mun pitää muuttua. On tajuttoman vihainen vaikka kerron että on ikävä ja rakastan j ahaluaisin asiat kuntoon.
Olen sanaton. Oon ihan alistunut jo ja mies sanelee ehtoja ja syyttelee. Ois mieluummin tappanut.
Sun pitää tutustua väkivaltaan. Ihan kuin vaikka, jos sairastut diabetekseen, tarvitset tietoa.
Mies sumuttaa sinua puheillaan. Sinä olet tosissasi, hän ei.
Nyt pitää katsoa vain tekoja, ei antaa mitään painoarvoa puheille.
Keskity itsesi pelastamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritän itse päättää juuri suhdetta, jossa mua pahoinpidellään.
Tää ketju ei tosiaan auta.Tsemppiä ja halaus! Oletko ottanut yhteyttä mihinkään tukilinjaan tai terapeuttiin? Väkivalta ei ole sinun syytäsi ja sen loppuminen on vain tekijän vastuulla. Ja tekijä tuskin on nyt tai koskaan valmis lopettamaan sitä.
Mulla on nyttenkin musta silmä. Ilmoitin heti poliisille ja kovin lääkärissä. Rikosuhripäivustyksestä on tulossa tukihenkilö.
Olen yrittänyt vielä puhua miehelle järkeä, että on ikävä ja hankittais apua.
Kuulemma provosoin ja manipuloin. Olisi halunnut mun kanssa "normaalin suhteen", mutta mun pitää muuttua. On tajuttoman vihainen vaikka kerron että on ikävä ja rakastan j ahaluaisin asiat kuntoon.
Olen sanaton. Oon ihan alistunut jo ja mies sanelee ehtoja ja syyttelee. Ois mieluummin tappanut.
Onneksi ei tappanut.
Nyt sanot miehelle, että valitettavasti sinä et ole se ihminen, joka pystyy muuttumaan tarvittavaksi ja että hän joutuu jatkamaan etsimistä. Mielelläsi olisit ollut, muttei sinusta ollut siihen.
(Oikeasti mies on luonnehäiriöinen, jonka on itse muututtava eikä kukaan pysty rakastamaan häntä ehjäksi).
Keskity itseesi, omien vaurioidesi korjaamiseen. Kuka voisi olla arvokkaampi projekti kuin sinä itse!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritän itse päättää juuri suhdetta, jossa mua pahoinpidellään.
Tää ketju ei tosiaan auta.Tsemppiä ja halaus! Oletko ottanut yhteyttä mihinkään tukilinjaan tai terapeuttiin? Väkivalta ei ole sinun syytäsi ja sen loppuminen on vain tekijän vastuulla. Ja tekijä tuskin on nyt tai koskaan valmis lopettamaan sitä.
Miksi ne ei ikinä muutu?
Kyllä mua on syyllistetty mm. silloin kun olen tullut raskaaksi ja jäänyt yksin, että et sitten miestä valinnut paremmin. Myös silloin kun sain vakituiselta kumppanilta sukupuolitaudin, niin sanottiin että olisi kannattanut miettiä kenen kanssa alkaa suhteeseen.
Eli jos joku menee vikaan, se on naisen syy, riippumatta siitä onko nainen se, joka on tehnyt väärin vai onko nainen esimerkiksi arvionut jotain väärin tai häneltä on puuttunut tarvittavat ennustajan taidot.
En tiedä, kuinka paljon mammafoorumilaiset naiset saavat kotona turpaansa. Jos tapa keskustella sekä kielenkäyttö on yhtä vihamielistä ja halventavaa miehiä kohtaan kuin se täällä on joka päivä, niin melkoiset lehmän hermot pitää näiden miehillä olla, jos kykenevät vain kuuntelemaan päivästä toiseen ilman käämien palamista.
Minusta ei pidä hävetä sitä missä on "pahoinpidelty". Ennemmin kannattaa hävetä omaa käytöstä joka on johtanut miehen oikaisemaan ja antamaan opetuksen.
On luultavasti ensin vittuillut ja siten aloittanut riidan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritän itse päättää juuri suhdetta, jossa mua pahoinpidellään.
Tää ketju ei tosiaan auta.Tsemppiä ja halaus! Oletko ottanut yhteyttä mihinkään tukilinjaan tai terapeuttiin? Väkivalta ei ole sinun syytäsi ja sen loppuminen on vain tekijän vastuulla. Ja tekijä tuskin on nyt tai koskaan valmis lopettamaan sitä.
Mulla on nyttenkin musta silmä. Ilmoitin heti poliisille ja kovin lääkärissä. Rikosuhripäivustyksestä on tulossa tukihenkilö.
Olen yrittänyt vielä puhua miehelle järkeä, että on ikävä ja hankittais apua.
Kuulemma provosoin ja manipuloin. Olisi halunnut mun kanssa "normaalin suhteen", mutta mun pitää muuttua. On tajuttoman vihainen vaikka kerron että on ikävä ja rakastan j ahaluaisin asiat kuntoon.
Olen sanaton. Oon ihan alistunut jo ja mies sanelee ehtoja ja syyttelee. Ois mieluummin tappanut.
Voi luoja, mikä idiootti.... Ja ei, nyt en puhu siitä miehestä. Kerjää vielä vähän lisää, joo.
On tämä kyllä mieltä ylentävää, kun puolet miehistä on hyvin aggressiiviseen sävyyn sitä mieltä, että olisit katsonut sitä kristallipalloa, puolet taas sitä, että naiset ansaitsevatkin saada selkäänsä. Jos joku joskus onkin eri mieltä, niin sitä, että naiset ovat vainoharhaisia ja vihaavat miehiä, kun eivät lähde tuntemattomien kanssa ensitreffeille pimeälle kujalle, metsäpolulle tai yksityisasuntoon, koska väkivaltaisia miehiä hädin tuskin on olemassa. Hyvä palstamiehet! Edustatte todella itsejänne, jatkakaa.
Vierailija kirjoitti:
On tämä kyllä mieltä ylentävää, kun puolet miehistä on hyvin aggressiiviseen sävyyn sitä mieltä, että olisit katsonut sitä kristallipalloa, puolet taas sitä, että naiset ansaitsevatkin saada selkäänsä. Jos joku joskus onkin eri mieltä, niin sitä, että naiset ovat vainoharhaisia ja vihaavat miehiä, kun eivät lähde tuntemattomien kanssa ensitreffeille pimeälle kujalle, metsäpolulle tai yksityisasuntoon, koska väkivaltaisia miehiä hädin tuskin on olemassa. Hyvä palstamiehet! Edustatte todella itsejänne, jatkakaa.
Sulla näköjään jokin kristallipallo onkin, kun näet kuka täällä on mies ja kuka ei. Itse kylläkin käyttäisin sitä kristallipalloa paljon parempiin tarkoituksiin. Mutta elämä on valintoja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritän itse päättää juuri suhdetta, jossa mua pahoinpidellään.
Tää ketju ei tosiaan auta.Tsemppiä ja halaus! Oletko ottanut yhteyttä mihinkään tukilinjaan tai terapeuttiin? Väkivalta ei ole sinun syytäsi ja sen loppuminen on vain tekijän vastuulla. Ja tekijä tuskin on nyt tai koskaan valmis lopettamaan sitä.
Mulla on nyttenkin musta silmä. Ilmoitin heti poliisille ja kovin lääkärissä. Rikosuhripäivustyksestä on tulossa tukihenkilö.
Olen yrittänyt vielä puhua miehelle järkeä, että on ikävä ja hankittais apua.
Kuulemma provosoin ja manipuloin. Olisi halunnut mun kanssa "normaalin suhteen", mutta mun pitää muuttua. On tajuttoman vihainen vaikka kerron että on ikävä ja rakastan j ahaluaisin asiat kuntoon.
Olen sanaton. Oon ihan alistunut jo ja mies sanelee ehtoja ja syyttelee. Ois mieluummin tappanut.
Kuule, et äs rakasta sitä ihmistä joka se mies oikeasti on, vaan hänestä luomaasi kuvaa. Se kuva on valmis terapiaan ja muuttumaan, tuo oikea mies selvästikään ei ole. Hän ei ole se joksi häntä luulet. Jätä hänet nyt niin ehdit vielä löytää jotain parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritän itse päättää juuri suhdetta, jossa mua pahoinpidellään.
Tää ketju ei tosiaan auta.Tsemppiä ja halaus! Oletko ottanut yhteyttä mihinkään tukilinjaan tai terapeuttiin? Väkivalta ei ole sinun syytäsi ja sen loppuminen on vain tekijän vastuulla. Ja tekijä tuskin on nyt tai koskaan valmis lopettamaan sitä.
Mulla on nyttenkin musta silmä. Ilmoitin heti poliisille ja kovin lääkärissä. Rikosuhripäivustyksestä on tulossa tukihenkilö.
Olen yrittänyt vielä puhua miehelle järkeä, että on ikävä ja hankittais apua.
Kuulemma provosoin ja manipuloin. Olisi halunnut mun kanssa "normaalin suhteen", mutta mun pitää muuttua. On tajuttoman vihainen vaikka kerron että on ikävä ja rakastan j ahaluaisin asiat kuntoon.
Olen sanaton. Oon ihan alistunut jo ja mies sanelee ehtoja ja syyttelee. Ois mieluummin tappanut.Voi luoja, mikä idiootti.... Ja ei, nyt en puhu siitä miehestä. Kerjää vielä vähän lisää, joo.
Täällä nyt on useampana otteeseen selitetty, miksi uhrin on vaikea lähteä.
Tottakai jos jotain vuosia tapahtuu, niin siitä tulee normi ja tutusta ja "turvallisesta" on hyvin vaikea hypätä tyhjän päälle varsinkaan jos ei ole tukiverkostoa. Oletko kuullut Tukholma-syndroomasta?
Tämänkaltainen syyllistäminen vain lisää uhrin potemaa häpeää ja syyllisyyttä ja tekee lähtemisestä entistäkin vaikeampaa.
Mä muistan joskus piilotelleeni mm partakoneen teriä ja veitsiä vessan kaappiin, että saan itseltäni hengen pois seuraavan kerran kun mies käy päälle. En mä siinä hetkessä tajunnut, että se ei ole normaalia, eikä mulla ollut voimia siitä lähteä, mä en enää tiennyt muusta. Vasta suhteen jälkeen uskalsin puhua siitä kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tämä kyllä mieltä ylentävää, kun puolet miehistä on hyvin aggressiiviseen sävyyn sitä mieltä, että olisit katsonut sitä kristallipalloa, puolet taas sitä, että naiset ansaitsevatkin saada selkäänsä. Jos joku joskus onkin eri mieltä, niin sitä, että naiset ovat vainoharhaisia ja vihaavat miehiä, kun eivät lähde tuntemattomien kanssa ensitreffeille pimeälle kujalle, metsäpolulle tai yksityisasuntoon, koska väkivaltaisia miehiä hädin tuskin on olemassa. Hyvä palstamiehet! Edustatte todella itsejänne, jatkakaa.
Sulla näköjään jokin kristallipallo onkin, kun näet kuka täällä on mies ja kuka ei. Itse kylläkin käyttäisin sitä kristallipalloa paljon parempiin tarkoituksiin. Mutta elämä on valintoja...
Erinomainen valinta keskustella siitä, mihin olisi käytettävä hypoteettista kristallipalloa, jota kellään meistä ei siis ole. Mietihän sinä sitä, minä menen tekemään jotain muuta. Mukavaa illanjatkoa.
Ja anteeksi kaikki aggressiiviset naiset, joiden sukupuolen oletin väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta tulee vaikutelma, että Suomi on henkiseltä ilmapiiriltään todella kylmä, kolkko, mustavalkoinen ja jopa väkivaltainen maa. Väkivalta nähdään ilmiönä, jolle ei voi mitään, se vain tapahtuu. Moni tuntuu olevan sitä mieltä, että väkivaltaa jopa tarvitaan: onhan tässäkin ketjussa tullut jo esille se, että väärin käyttäytyvää puolisoa saa rangaista. Uhrit jätetään ulkopuolelle ja heidät häpäistään - eli heitä rangaistaan heikkoudesta. Heidän kohdallaan väkivalta siis jatkuu, tällä kertaa henkisen väkivallan muodossa.
No, ei siis ihme, että Suomi on EU:n väkivaltaisimpia maita olla nainen.
Pahimmat maat ovat Tanska, Suomi, Ruotsi ja Hollanti. Eli ne maat, joissa naisten asema on kaikkein paras ja tasa-arvo kaikkein pisimmällä. Jos todella uskot tuohon, niin eikö ratkaisu olisi se, että naisten asemaa heikennettäisiin vaikkapa Romanian tasolle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai ekaa kertaa tarvitsekaan hävetä. Jos sen jälkeen jää suhteeseen ja vaan sietää väkivaltaa, sitä tuleekin hävetä.
En ihan ymmärrä tätä logiikkaa. Miksi uhrin pitäisi hävetä sitä, että on jäänyt väkivaltaiseen suhteeseen? Entäs se tekijä ja hänelle kuuluva häpeä?
Itse luulen, että väkivaltaiseen suhteeseen jäänyt yrittää sietää väkivaltaa juuri häpeän takia. Hän ei voi lähteä suhteesta eikä voi kertoa tilanteesta kenellekään, koska hän häpeää. Tavallaan hänet on aivopesty, hän on passivoitunut eikä hän usko ansaitsevansa mitään parempaa.
Jep. Kun pitäisi lähteä, moni tarvitsisi käytännön apua esim asunnon hankinnassa salaa tai muuttoapua. Mutta silloin pitäisi kertoa läheisille ja ottaa vastaan ne haukut, syyllistäminen. Eikä apua silti välttämättä saisi. Uhri on todella usein tilanteessa, jossa ei ole ketään jolle kertoisi ja joka auttaisi. Älkääkä vedotko yhteiskunnan apuun, koska se ei ole ilmaista, turvakotikin on todella kallis jos ei ole lapsia, lapselliset saavat sentään jotain tukia ja harkinnanvaraistakin helpommin.
Tsemppiä ja halaus! Oletko ottanut yhteyttä mihinkään tukilinjaan tai terapeuttiin? Väkivalta ei ole sinun syytäsi ja sen loppuminen on vain tekijän vastuulla. Ja tekijä tuskin on nyt tai koskaan valmis lopettamaan sitä.