Miten reagoisit, jos mies olisi salannut sinulta tulonsa/säästönsä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hoidat mukisematta oman osuutesi menoista eli 50% niin muu ei kuulu toiselle. Mistä tiedät millainen tilanne toisella on.

Juuri näin.

Tosin kuten jo joku aiemmin mainitsi: on olemassa niin härskejä loisia, että hoitavat reilusti alle 50% ja säästävät mielummin kuin maksavat osansa.

Ja olisi myös mahdollista, että menot maksetaan palkkojen suhteessa, mutta pienempipalkkaisella on perinnön tms. seurauksena paljon enemmän pääomaa. Tällöinkin voi alkaa suurempaa % maksavasta homma tuntua lokittelulta.

Ja lokkeiluhan ei ole mitenkään sukupuolisidonnainen homma, niitä löytyy kyllä molemmista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Exä salasi minulta tulonsa ja säästönsä. Niinpä hänellä oli erossa melkoiset rahavarat.  Minulla ei, koska aasina olin maksanut kaiken muun, paitsi ruuan. Ja siitäkin kustansin itselleni kahvin ja leivänpäälliset, "koska ne olivat niin kalliita".  Voi surkeus nuorta ihmistä, miten tolvana sitä voikaan olla. Ja miten luottavainen.

Miehellä oli heti uusi, ja häämätkalle mentiin New Yorkiin.

Ette olleet naimisissa? Vai oliko avioehto? Muuten erossa kaikki avioliiton aikana tulleet säästöt menevät puoliksi. Jopa lottovoittokin menisi puoliksi. Puolison saama perintökin menee puoliksi jos testamentissä ei ole erikseen mainittu, että sen osuus ei koske puolisoa. Vai onko tilanne nykyään muuttunut?

Onko noin tuon perinnön kanssa? Itselläni ei ole mitään aikomusta, eikä mielestäni edes oikeutta, saada senttiäkään vaimoni perinnöstä. Siinähän hänen vanhempansa jättää omaisuutta hänelle, eikä hänen miehelle. 

Ihan pöhköä, jos asia on oikeasti noin tuon perinnön kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viime yönä mietin, että alankin deittailla jatkossa naisia, mutta tää keskustelu kyllä selvitti mun pään tosi nopeesti. Ei kiitos, en ota kyllä naisiakaan riesoiksi. Vievät vielä rahat ja talon! :DDDDD

Aioit siirtyä miehistä naisiin vai peräkammarinpoika kuvitteli pääsevänsä naisen kanssa deiteille :D

Meinasin siirtyä miehistä naisiin mutta perun aikeeni. :D

Mä elätän ihan itse itseni ja mieheltä odotan samaa. Kummallakaan ei ole oikeutta mahdollisiin perintöihin eikä mihinkään muuhunkaan toisen omaisuuteen jos/kun ero tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osingoista menee 30% tai 34% pääomatuloveroa, että  ei niillä nyt kummosta ulkomaanmatkaa saisi. Hyvä on olla säästöjä jos joutuu vaikka työkyvyttömäksi ( joka 4. sairastuu syöpään, ei toki työikäisen kaikki mutta moni). Ja sitten kun on lapsia niin hyvä on varautua siihenkin että suomi ei pysty tarjoamaan vielä vuosien päästä loputtomasti mahdollisuuksia ilmaisiin opintoihin vielä opintotuen ja asumistuen kera. Ja sitten viimeistään eläkkeellä on hyvä olla säästöjä, niin ei tarvitse stressata viime vuosina vaikka tulisi irtisanotuksi. 

Ok, mutta miksi tätä ei voisi kertoa puolisolle, vaan salata säästöt?

Kerro yksikin esimerkki siitä miksi puolisolle pitää kertoa säästöt jos kuitenkin kaikki kulut jaetaan tasan. Mitä puoliso sillä tiedolla tekee?

Itsestä tuntuisi hassulle elää vakavassa parisuhteessa yhteistä elämää, mutta niin että taloudet on täysin erilliset eikä rahasta keskusteltaisi. Ajattelen että perhe on yhteinen yritys, ja elintaso mietitään molempien tulojen (ja halujen) perusteella sopivaksi. Joillekin erillistaloudet varmasti sopii ja se heille suotakoon, varsinkin jos ei ole (yhteisiä) lapsia niin mikäs siinä. Omassa parisuhteessa se enemmän tienaava on vaihdellut (niinkuin ap:n tarinassakin) ja on ihan alkuvuosien jälkeen ollut selvää että enemmän tienaava maksaakin enemmän, ei ole aiheuttanut mukinoita kummassakaan. Tosin jos mieheni saisi esim perintöä niin se olisi ensisijaisesti hänen ja hän saisi käyttää sen mihin tahtoo, mutta salailua en silti hyväksyisi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaikki tilit ovat yhteisiä, enkä usko, että puoliso mitenkään pystyisi salaamaan minulta mitään. Tiedän palkat ja kaikki tulot ja tilisiirrot, joten tottahan tietäisin, jos rahaa "katoaisi" johonkin. En ymmärrä edes miksi hän haluaisi salata minulta mitään. Kaikki rahaan ja talouteen liittyvä toiminta on meillä ollut aina avointa, ja niistä keskustellaan säännöllisesti. Kumpikaan ei tuhlaa, eikä käytä rahaa holtittomasti.

Meillä tämä on toiminut hyvin jo yli kolme vuosikymmentä. En voisi kuvitellakaan, että erilliset raha- ja talousasiat olisivat edes onnistuneet, koska on asuttu muuallakin kuin Suomessa ja on muutettu maasta toiseen. Nykyisessä asuinmaassani puolison puolelta tuleva salailu olisi varmaan katsottu rikollisena hyväksikäyttönä tai alistamisena.

Miehet. Kannattaa tosissaan ottaa nää asiat keskusteluun sen tirpsukan kanssa jos jotain vähänkin vakavampaa meinaatte. Muuten voi tulla ylläripylläri.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on suurehko salkku ja miehellä muita omistuksia, joista minulla ei ole mitään tietoa. Ei rahalla ole merkitystä - outo aloitus. Niin siis miehelläni ei ole tästä salkustani mitään tietoa, ei ole ollut mitään syytä asiasta puhua. Ei hän ole kiinnostunut sijoittamisesta, joten ei syytä puhua.[/quote

Ei rahalla ole merkitystä? Vain ihminen, jolla on raha-asiat kunnossa sanoo näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on suurehko salkku ja miehellä muita omistuksia, joista minulla ei ole mitään tietoa. Ei rahalla ole merkitystä - outo aloitus. Niin siis miehelläni ei ole tästä salkustani mitään tietoa, ei ole ollut mitään syytä asiasta puhua. Ei hän ole kiinnostunut sijoittamisesta, joten ei syytä puhua.[/quote

Ei rahalla ole merkitystä? Vain ihminen, jolla on raha-asiat kunnossa sanoo näin.

Meillä on raha-asiat todella hyvin, ja juuri siksi, koska rahalla on merkitystä. Tuskin rikaskaan on sitä mieltä, että rahalla ei ole merkitystä.

En kerro sijoituksistani vaimolle, koska hän haluaisi saman tien tuhlata ne.

Vierailija kirjoitti:

En kerro sijoituksistani vaimolle, koska hän haluaisi saman tien tuhlata ne.

Mihin se vaimo haluaa tuhlata ne rahat? Meillä päätetään yhdessä milloin ja mihin tuhlataan ja yhdessä päätetään säästämisestä ja säästötavoitteista. Kumpikin voi käyttää rahaa vapaasti omiin tai perheen normaaleihin ostoksiin, kuten ruoka, vaatteet, kengät, kodin tarvikkeet, kodin tekstiilit, työkalut, henkilökohtainen hygienia, kampaamo/parturi, terveydenhoito, harrastukset jne. Lomat vietämme yhdessä tai erikseen työn sallimissa puitteissa, mutta yleensä aina yhdessä. Isommat ostokset päätämme aina yhdessä. Asunnot, autot, isommat kodinkoneet jne.

Harmittaisi kyllä tosiaan asua jossain ankeassa vuokraluukussa jos toisella yli satatonnia jemmassa. Vaimo voi jopa ajatella, ettei näillä tuloilla ole varaa hankkia lasta tai pitää hoitovapaita. Mies ei selvästi ajattele perhettä, vain itseään. Se, että kertoo omaisuudesta, ei tarkoita, että ne pitää antaa toisen tuhlattavaksi. Omaisuuden salaaminen on yhtä paha kuin velkojen salaaminen.

Ihan sama. Kunhan maksaa puolet kuluista niin mua ei kiinnosta sen varat.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kyllä todella petetty olo. Ei siksi, että haluaisin niitä rahoja, vaan siksi ettei toinen luota minuun. Jos mieheni puhuisi minusta niin kuin tuo kirjoittaja niin kyllä se olisi hirvittävän loukkaavaa. Toisaalta ajattelisin että miten tunnen puolisoni noin huonosti, mitä muuta hän salailee.

Mutta et kuitenkaan pääsisi ajattelussasi itsetutkiskeluun asti: mikä minussa ja käytöksessäni aiheuttaa sen ettei minuun luoteta?

Vierailija kirjoitti:

Harmittaisi kyllä tosiaan asua jossain ankeassa vuokraluukussa jos toisella yli satatonnia jemmassa. Vaimo voi jopa ajatella, ettei näillä tuloilla ole varaa hankkia lasta tai pitää hoitovapaita. Mies ei selvästi ajattele perhettä, vain itseään. Se, että kertoo omaisuudesta, ei tarkoita, että ne pitää antaa toisen tuhlattavaksi. Omaisuuden salaaminen on yhtä paha kuin velkojen salaaminen.

Yritä nyt päättää, pitäisikö miehen antaa varansa naiselle / naisen osuutta korvaamaan vai ei.

Miksi naista ei harmita että ei tullut opiskeltua ammattia, josta saadulla palkalla on varaa tehdä sellaisia perheytymisratkaisuja kuin haluaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kyllä todella petetty olo. Ei siksi, että haluaisin niitä rahoja, vaan siksi ettei toinen luota minuun. Jos mieheni puhuisi minusta niin kuin tuo kirjoittaja niin kyllä se olisi hirvittävän loukkaavaa. Toisaalta ajattelisin että miten tunnen puolisoni noin huonosti, mitä muuta hän salailee.

Mutta et kuitenkaan pääsisi ajattelussasi itsetutkiskeluun asti: mikä minussa ja käytöksessäni aiheuttaa sen ettei minuun luoteta?

Hämmentävästi tunnut kuvittelevan, että syy luottamuspulaan on naisessa. Mistä tällainen ennakko-oletus sisältäsi kumpuaa, oletko tutkiskellut syitä siihen ja yrittänyt murtaa ennakko-oletustesi ahdasta kehikkoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmittaisi kyllä tosiaan asua jossain ankeassa vuokraluukussa jos toisella yli satatonnia jemmassa. Vaimo voi jopa ajatella, ettei näillä tuloilla ole varaa hankkia lasta tai pitää hoitovapaita. Mies ei selvästi ajattele perhettä, vain itseään. Se, että kertoo omaisuudesta, ei tarkoita, että ne pitää antaa toisen tuhlattavaksi. Omaisuuden salaaminen on yhtä paha kuin velkojen salaaminen.

Yritä nyt päättää, pitäisikö miehen antaa varansa naiselle / naisen osuutta korvaamaan vai ei.

Miksi naista ei harmita että ei tullut opiskeltua ammattia, josta saadulla palkalla on varaa tehdä sellaisia perheytymisratkaisuja kuin haluaa?

Ei miehen pidä antaa mitään. Meillä on se tilanne, että minulla on perityä. Omistan kokonaan asunnon jossa asumme ja kulut puoliksi. Avioehto on tietenkin myös. Toki voisimme asua vuokralla ja jemmaisin omaisuuttani piilossa, mutta mikäs järki siinä olisi.

Miksi kukaan edes kuvittelee, että jos kertoo omaisuudesta, se olisi samalla lupa antaa puolison tuhlata ne rahat?

Toisaalta, aika ankeeta, ettei edes ikinä käytäisi lomamatkoilla, vaikka siihen olisi varaa. Aloituksen nainen ilmeisesti haaveilee paremmasta elämästä, silti pysyy 'köyhän' miehen rinnalla. Tosin jättäisi heti, jos totuus paljastuisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmittaisi kyllä tosiaan asua jossain ankeassa vuokraluukussa jos toisella yli satatonnia jemmassa. Vaimo voi jopa ajatella, ettei näillä tuloilla ole varaa hankkia lasta tai pitää hoitovapaita. Mies ei selvästi ajattele perhettä, vain itseään. Se, että kertoo omaisuudesta, ei tarkoita, että ne pitää antaa toisen tuhlattavaksi. Omaisuuden salaaminen on yhtä paha kuin velkojen salaaminen.

Yritä nyt päättää, pitäisikö miehen antaa varansa naiselle / naisen osuutta korvaamaan vai ei.

Miksi naista ei harmita että ei tullut opiskeltua ammattia, josta saadulla palkalla on varaa tehdä sellaisia perheytymisratkaisuja kuin haluaa?

Ei miehen pidä antaa mitään. Meillä on se tilanne, että minulla on perityä. Omistan kokonaan asunnon jossa asumme ja kulut puoliksi. Avioehto on tietenkin myös. Toki voisimme asua vuokralla ja jemmaisin omaisuuttani piilossa, mutta mikäs järki siinä olisi.

Olet antanut miehellesi 50% kotinne arvoa vastaavan pääoman kumulatiiviset tuotot ajalta minkä tuossa asutte.

Jos miehesi olisi maksanut puolikkaansa, niin pääomasi ei olisi jumissa asunnossa.