Miksi hoitajia pidetään "panttivankeina" ja sanotaan, että jos hoitajille antaa korotuksen, kaikki muutkin julkisella sektorilla vaativat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustellaanko mistä revitään rahat palkkojen korotukseen.

Otetaanko vaikka sosiaalituista, työttömyystuista, vai koulutuksesta? Näillä leikkauksilla ei siis nosteta asiakkaiden saamaan palvelutasoa, vaan ainoastaan motivoidaan keskimääräisiä paremmin ansaitsevia sairaanhoitajia. Vai tehdäänkö vanhat temput ja otetaan velkaa lapsien piikkiin? On niin mukavaa porsastella, kun muut maksavat huvitukset.

Korotus myös aiheuttaa sen että asiakkaiden saamien palveluiden parantaminen on jatkossa entistä kalliimpaa, joten todennäköisesti sitä ei tule tapahtumaan.

Suitsitaan veronkiertoa, leikataan oikeista kohteista jne. Kai sinäkin haluat, että sinua hoitaa ammattitaitoiset ja motivoituneet hoitajat, eikä kaiken maailman hampparit, jotka on revitty sinne koska muuta ei ole? Sinäkin voit sairastua kunnolla ja on todella kuumottava kokemus, kun hoitaja ei osaa laittaa tippaa käteen. Olen kokenut tämän itse. 

Ei tuollainen ulkoinen motivaatio kauas kanna. Kohta taas kinutaan lisää rahaa. Jos oma tilipussi on tärkeämpää kuin potilaan henki, voiko tosiaan puhua motivoituneista työntekijöistä?

Parempaa palkkaa saa alalla kuin alalla vaihtamalla työpaikkaa, kouluttautumalla lisää ja ottamalla riskejä elämässä. Kahvihuoneessa naama väärinpäin marmattaminen vuosikaudet ei oikeuta palkankorotuksiin. Ottakaa hyvät ihmiset vastuuta omista elämistänne!

Missä mielikuvitusmaassa elät? Palkka on työssäkäyvälle tärkeintä, jos en saa palkkaa en mene töihin hoitamaan yhtään ketään. 

Myös kahvitauot ja ruokatunti on täyttä utopiaa, potilaat syövät monta kertaa vuorokaudessa, hoitajat joutuvat joustamaan omista ruokatauoistaan. Usein ne jäävät kokonaan pitämättä. 

Hoitajille maksetaan keskimääräistä parempaa palkkaa. Tutkimusten mukaan motivaatiota ei nosteta palkkaa nostamalla. Itsekin saisin muissa töissä parempaa palkkaa, mutta ei kiinnosta. Teen mielummin raskasta, haastavaa ja samalla motivoivaa työtä.

Samoin. Alaa vaihtaessa tuli moneen kertaan laskettu, miten sillä pienemmällä palkalla tulee toimeen, mutta motivaation puute painoi vaakakupissa enemmän. Päivääkään en ole katunut. Menot vain suhteuttaa tulojen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi voi valita uudestaan kirjoitti:

Onneksi tulee nyt julki, miksi sote alalle ei todellakaan kannata hakeutua. Itselläkin oli alussa ruusuiset kuvitelmat ja olin intoa täynä. Nyt 10 vuoden jälkeen romuna. Kaduttaa joka ikinen töissä vietetty ilta ja viikonloppu ja juhlapyhä, kun lapset olivat pieniä. Kaduttaa joka ikinen kerta kun pyysin hoitoapua isovanhemmilta kun lapsi sairasti. Sosiaalinen elämä on kuollutta, kun olen niin usein töissä kun muut juhlivat tai viettävät vapaita yhdessä. Ensin en edes uskonut kuinka vähän hoitajia arvostetaan, mutta sain sen omalla työpaikallani kokea. En oikeasti uskonut miten hierarkinen voi vielä olla työympäristö. Ja tämä julkinen keskustelu satuttaa myös. Moni työkaveri on uupunut vakavasti. Moni on lähtenyt.

Tälle alalle ei todellakaan kannata kouluttautua.

Minne meinasit mennä nauttimaan hyvästä palkasta, stressittömyydestä ja korkeasta arvostuksesta?

Sairaanhoitajien on turha nostaa itseää jumalista seuraaviksi, samalla kiristäen sairaiden hoitamisella ja mahdollisesti tätä kautta tappamisella. Tuolla ei todellakaan saa arvostusta. Tämän kiristysoperaatio on laskenut sairaanhoitajien arvostusta dramaattisesti, mutta se on täysin itse aiheutettua.

Tämä on usein toistettu kysymys, että mihin aiot sitten mennä. Mitä se kenellekään kuuluu, jokainen saa tässä maassa vapaasti valita esim. ammatinvaidossa oman uuden alan. Ei me hoitajat olla siitä sen enempää tilivelvollisia kuin muutkaan. Minulla sattuu olemaan kokemusta myös toiselta alalta ja koulutus, joten voin kyllä sanoa että ihan saman palkan saa helpommalla muualta. Stressivapaata ei ole työelämä millään alalla ja töitä saa rahan eteen tehdä aina, se tiedetään. Mutta hoitoalalla olen kokenut ihan absurdia kohtuuttomuutta ja siitä haluan nyt pois.

Tätähän te hoette, miten on sen seitsemää tutkintoa, mutta ihme ja kumma, edelleen siellä hoitoalalla kärvistelette, vaikka puheidenne mukaan pääsisitte heittämällä sisään mihin tahansa muualle.

Moni kokee hoitoalan kyllä merkitykselliseksi työksi. Itsekin hakeudu alalle juuri siksi, kun halusin tehdä jotain, jolla on todella merkitystä ja joka tuntuu tärkeältä joka päivä. Mutta hinta tuntuu liian isolta nyt.

Ei tietenkään kaikilla ole muuta tutkintoa. Mutta varsinkin nuoret hoitajat kyllä ehtivät sellaisen hankkia, jos päätyvät alan vaihtoon.

Ja millä rahoilla ne elää jos opiskelevat uuden ammatin? Työttömyystuella ei ole mahdollista, joten kärvistelet sitten opintotuella, jos edes sitäkään enää on jäljellä, vaikka eivät omien sanojensa mukaan tule toimeen edes yli 2000€ nettopalkalla. Ja mihin ne kuvittelevat työllistyvänsä? Ei sellaisia aloja ole.

Ei ole sinun ongelma. Jatka rottailua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi voi valita uudestaan kirjoitti:

Onneksi tulee nyt julki, miksi sote alalle ei todellakaan kannata hakeutua. Itselläkin oli alussa ruusuiset kuvitelmat ja olin intoa täynä. Nyt 10 vuoden jälkeen romuna. Kaduttaa joka ikinen töissä vietetty ilta ja viikonloppu ja juhlapyhä, kun lapset olivat pieniä. Kaduttaa joka ikinen kerta kun pyysin hoitoapua isovanhemmilta kun lapsi sairasti. Sosiaalinen elämä on kuollutta, kun olen niin usein töissä kun muut juhlivat tai viettävät vapaita yhdessä. Ensin en edes uskonut kuinka vähän hoitajia arvostetaan, mutta sain sen omalla työpaikallani kokea. En oikeasti uskonut miten hierarkinen voi vielä olla työympäristö. Ja tämä julkinen keskustelu satuttaa myös. Moni työkaveri on uupunut vakavasti. Moni on lähtenyt.

Tälle alalle ei todellakaan kannata kouluttautua.

Minne meinasit mennä nauttimaan hyvästä palkasta, stressittömyydestä ja korkeasta arvostuksesta?

Sairaanhoitajien on turha nostaa itseää jumalista seuraaviksi, samalla kiristäen sairaiden hoitamisella ja mahdollisesti tätä kautta tappamisella. Tuolla ei todellakaan saa arvostusta. Tämän kiristysoperaatio on laskenut sairaanhoitajien arvostusta dramaattisesti, mutta se on täysin itse aiheutettua.

Tämä on usein toistettu kysymys, että mihin aiot sitten mennä. Mitä se kenellekään kuuluu, jokainen saa tässä maassa vapaasti valita esim. ammatinvaidossa oman uuden alan. Ei me hoitajat olla siitä sen enempää tilivelvollisia kuin muutkaan. Minulla sattuu olemaan kokemusta myös toiselta alalta ja koulutus, joten voin kyllä sanoa että ihan saman palkan saa helpommalla muualta. Stressivapaata ei ole työelämä millään alalla ja töitä saa rahan eteen tehdä aina, se tiedetään. Mutta hoitoalalla olen kokenut ihan absurdia kohtuuttomuutta ja siitä haluan nyt pois.

Tätähän te hoette, miten on sen seitsemää tutkintoa, mutta ihme ja kumma, edelleen siellä hoitoalalla kärvistelette, vaikka puheidenne mukaan pääsisitte heittämällä sisään mihin tahansa muualle.

Moni kokee hoitoalan kyllä merkitykselliseksi työksi. Itsekin hakeudu alalle juuri siksi, kun halusin tehdä jotain, jolla on todella merkitystä ja joka tuntuu tärkeältä joka päivä. Mutta hinta tuntuu liian isolta nyt.

Ei tietenkään kaikilla ole muuta tutkintoa. Mutta varsinkin nuoret hoitajat kyllä ehtivät sellaisen hankkia, jos päätyvät alan vaihtoon.

Ja millä rahoilla ne elää jos opiskelevat uuden ammatin? Työttömyystuella ei ole mahdollista, joten kärvistelet sitten opintotuella, jos edes sitäkään enää on jäljellä, vaikka eivät omien sanojensa mukaan tule toimeen edes yli 2000€ nettopalkalla. Ja mihin ne kuvittelevat työllistyvänsä? Ei sellaisia aloja ole.

Sehän ei ole sun ongelma. Hoitaja voi vaihtaa alaa aikuisena, kuten kaikkien muidenkin alojen ammattilaiset. Ei alan vaihtajan tarvitse raportoida valintojensa perusteita sinulle tai kenellekään. Jokaisen elämäntilanne on yksilöllinen. Olen itsekin varautunut irtisanomaan ja minulla on kyllä siihen myös suunnitelma jatkolle, jos en enää palaa alalle. Helppoa se ei ole, mutta mikä elämässä olisi. Jokainen tekee ratkaisunsa yksilönä.

Nimenomaan yksilönä. Nythän tuhannet hoitajat ovat aikeissa lähteä liittojen irtisanoutumis-kampanjaan. Voi lopulta löytää itsensä allikosta, jos sokeasti uskoo siihen, että kyllä niitä töitä löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustellaanko mistä revitään rahat palkkojen korotukseen.

Otetaanko vaikka sosiaalituista, työttömyystuista, vai koulutuksesta? Näillä leikkauksilla ei siis nosteta asiakkaiden saamaan palvelutasoa, vaan ainoastaan motivoidaan keskimääräisiä paremmin ansaitsevia sairaanhoitajia. Vai tehdäänkö vanhat temput ja otetaan velkaa lapsien piikkiin? On niin mukavaa porsastella, kun muut maksavat huvitukset.

Korotus myös aiheuttaa sen että asiakkaiden saamien palveluiden parantaminen on jatkossa entistä kalliimpaa, joten todennäköisesti sitä ei tule tapahtumaan.

Suitsitaan veronkiertoa, leikataan oikeista kohteista jne. Kai sinäkin haluat, että sinua hoitaa ammattitaitoiset ja motivoituneet hoitajat, eikä kaiken maailman hampparit, jotka on revitty sinne koska muuta ei ole? Sinäkin voit sairastua kunnolla ja on todella kuumottava kokemus, kun hoitaja ei osaa laittaa tippaa käteen. Olen kokenut tämän itse. 

Ei tuollainen ulkoinen motivaatio kauas kanna. Kohta taas kinutaan lisää rahaa. Jos oma tilipussi on tärkeämpää kuin potilaan henki, voiko tosiaan puhua motivoituneista työntekijöistä?

Parempaa palkkaa saa alalla kuin alalla vaihtamalla työpaikkaa, kouluttautumalla lisää ja ottamalla riskejä elämässä. Kahvihuoneessa naama väärinpäin marmattaminen vuosikaudet ei oikeuta palkankorotuksiin. Ottakaa hyvät ihmiset vastuuta omista elämistänne!

Missä mielikuvitusmaassa elät? Palkka on työssäkäyvälle tärkeintä, jos en saa palkkaa en mene töihin hoitamaan yhtään ketään. 

Myös kahvitauot ja ruokatunti on täyttä utopiaa, potilaat syövät monta kertaa vuorokaudessa, hoitajat joutuvat joustamaan omista ruokatauoistaan. Usein ne jäävät kokonaan pitämättä. 

Hoitajille maksetaan keskimääräistä parempaa palkkaa. Tutkimusten mukaan motivaatiota ei nosteta palkkaa nostamalla. Itsekin saisin muissa töissä parempaa palkkaa, mutta ei kiinnosta. Teen mielummin raskasta, haastavaa ja samalla motivoivaa työtä.

Samoin. Alaa vaihtaessa tuli moneen kertaan laskettu, miten sillä pienemmällä palkalla tulee toimeen, mutta motivaation puute painoi vaakakupissa enemmän. Päivääkään en ole katunut. Menot vain suhteuttaa tulojen mukaan.

Just. Jossain vaiheessa voi kuitenkin alkaa v****aa kun joku vie ne isot rahat ja sä teet sen raskaimman työn. Joku kerää ne isot potit ja lähtee pääsiäislomalla perheen kanssa laskettelemaan. Sun vähä vapaa aika menee kun juokset kirppareilla etsimässä lapsille taas uusia talvikenkiä töiden jälkeen tai ennen iltavuoroa Kyllä se voi jossain vaiheessa alkaa harmittaa, vaikka olis kuinka mielenkiintoinen työ.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi voi valita uudestaan kirjoitti:

Onneksi tulee nyt julki, miksi sote alalle ei todellakaan kannata hakeutua. Itselläkin oli alussa ruusuiset kuvitelmat ja olin intoa täynä. Nyt 10 vuoden jälkeen romuna. Kaduttaa joka ikinen töissä vietetty ilta ja viikonloppu ja juhlapyhä, kun lapset olivat pieniä. Kaduttaa joka ikinen kerta kun pyysin hoitoapua isovanhemmilta kun lapsi sairasti. Sosiaalinen elämä on kuollutta, kun olen niin usein töissä kun muut juhlivat tai viettävät vapaita yhdessä. Ensin en edes uskonut kuinka vähän hoitajia arvostetaan, mutta sain sen omalla työpaikallani kokea. En oikeasti uskonut miten hierarkinen voi vielä olla työympäristö. Ja tämä julkinen keskustelu satuttaa myös. Moni työkaveri on uupunut vakavasti. Moni on lähtenyt.

Tälle alalle ei todellakaan kannata kouluttautua.

Minne meinasit mennä nauttimaan hyvästä palkasta, stressittömyydestä ja korkeasta arvostuksesta?

Sairaanhoitajien on turha nostaa itseää jumalista seuraaviksi, samalla kiristäen sairaiden hoitamisella ja mahdollisesti tätä kautta tappamisella. Tuolla ei todellakaan saa arvostusta. Tämän kiristysoperaatio on laskenut sairaanhoitajien arvostusta dramaattisesti, mutta se on täysin itse aiheutettua.

Tämä on usein toistettu kysymys, että mihin aiot sitten mennä. Mitä se kenellekään kuuluu, jokainen saa tässä maassa vapaasti valita esim. ammatinvaidossa oman uuden alan. Ei me hoitajat olla siitä sen enempää tilivelvollisia kuin muutkaan. Minulla sattuu olemaan kokemusta myös toiselta alalta ja koulutus, joten voin kyllä sanoa että ihan saman palkan saa helpommalla muualta. Stressivapaata ei ole työelämä millään alalla ja töitä saa rahan eteen tehdä aina, se tiedetään. Mutta hoitoalalla olen kokenut ihan absurdia kohtuuttomuutta ja siitä haluan nyt pois.

Tätähän te hoette, miten on sen seitsemää tutkintoa, mutta ihme ja kumma, edelleen siellä hoitoalalla kärvistelette, vaikka puheidenne mukaan pääsisitte heittämällä sisään mihin tahansa muualle.

Moni kokee hoitoalan kyllä merkitykselliseksi työksi. Itsekin hakeudu alalle juuri siksi, kun halusin tehdä jotain, jolla on todella merkitystä ja joka tuntuu tärkeältä joka päivä. Mutta hinta tuntuu liian isolta nyt.

Ei tietenkään kaikilla ole muuta tutkintoa. Mutta varsinkin nuoret hoitajat kyllä ehtivät sellaisen hankkia, jos päätyvät alan vaihtoon.

Ja millä rahoilla ne elää jos opiskelevat uuden ammatin? Työttömyystuella ei ole mahdollista, joten kärvistelet sitten opintotuella, jos edes sitäkään enää on jäljellä, vaikka eivät omien sanojensa mukaan tule toimeen edes yli 2000€ nettopalkalla. Ja mihin ne kuvittelevat työllistyvänsä? Ei sellaisia aloja ole.

Sehän ei ole sun ongelma. Hoitaja voi vaihtaa alaa aikuisena, kuten kaikkien muidenkin alojen ammattilaiset. Ei alan vaihtajan tarvitse raportoida valintojensa perusteita sinulle tai kenellekään. Jokaisen elämäntilanne on yksilöllinen. Olen itsekin varautunut irtisanomaan ja minulla on kyllä siihen myös suunnitelma jatkolle, jos en enää palaa alalle. Helppoa se ei ole, mutta mikä elämässä olisi. Jokainen tekee ratkaisunsa yksilönä.

Nimenomaan yksilönä. Nythän tuhannet hoitajat ovat aikeissa lähteä liittojen irtisanoutumis-kampanjaan. Voi lopulta löytää itsensä allikosta, jos sokeasti uskoo siihen, että kyllä niitä töitä löytyy.

Niin. Mutta kummallista kuinka se murehduttaa sua niin paljon. Eikö se ole kuitenkin isompi ongelma, että Suomen terveydenhuolto uhkaa romahtaa. Tilanne on jatkunut jo vuosikausia samana, eikä mitään ole tehty. Tilanne on oikeasti ollut jo kauan todella vakava. Sinuna olisin huolissani siitä, että jos esim sairastut vakavasti, hoitojono voi olla kuukausien mittainen. Jonossa odotellessasi tutkimuksiin syöpä tms. Voi levitä parantumattomaksi. Näin on ollut jo kauan kauan ennen työtaisteluja. Tästä me hoitajat olemme olleet jo kauan huolissamme. Nyt on mitta yksinkertaisesti täynä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi voi valita uudestaan kirjoitti:

Onneksi tulee nyt julki, miksi sote alalle ei todellakaan kannata hakeutua. Itselläkin oli alussa ruusuiset kuvitelmat ja olin intoa täynä. Nyt 10 vuoden jälkeen romuna. Kaduttaa joka ikinen töissä vietetty ilta ja viikonloppu ja juhlapyhä, kun lapset olivat pieniä. Kaduttaa joka ikinen kerta kun pyysin hoitoapua isovanhemmilta kun lapsi sairasti. Sosiaalinen elämä on kuollutta, kun olen niin usein töissä kun muut juhlivat tai viettävät vapaita yhdessä. Ensin en edes uskonut kuinka vähän hoitajia arvostetaan, mutta sain sen omalla työpaikallani kokea. En oikeasti uskonut miten hierarkinen voi vielä olla työympäristö. Ja tämä julkinen keskustelu satuttaa myös. Moni työkaveri on uupunut vakavasti. Moni on lähtenyt.

Tälle alalle ei todellakaan kannata kouluttautua.

Minne meinasit mennä nauttimaan hyvästä palkasta, stressittömyydestä ja korkeasta arvostuksesta?

Sairaanhoitajien on turha nostaa itseää jumalista seuraaviksi, samalla kiristäen sairaiden hoitamisella ja mahdollisesti tätä kautta tappamisella. Tuolla ei todellakaan saa arvostusta. Tämän kiristysoperaatio on laskenut sairaanhoitajien arvostusta dramaattisesti, mutta se on täysin itse aiheutettua.

Tämä on usein toistettu kysymys, että mihin aiot sitten mennä. Mitä se kenellekään kuuluu, jokainen saa tässä maassa vapaasti valita esim. ammatinvaidossa oman uuden alan. Ei me hoitajat olla siitä sen enempää tilivelvollisia kuin muutkaan. Minulla sattuu olemaan kokemusta myös toiselta alalta ja koulutus, joten voin kyllä sanoa että ihan saman palkan saa helpommalla muualta. Stressivapaata ei ole työelämä millään alalla ja töitä saa rahan eteen tehdä aina, se tiedetään. Mutta hoitoalalla olen kokenut ihan absurdia kohtuuttomuutta ja siitä haluan nyt pois.

Tätähän te hoette, miten on sen seitsemää tutkintoa, mutta ihme ja kumma, edelleen siellä hoitoalalla kärvistelette, vaikka puheidenne mukaan pääsisitte heittämällä sisään mihin tahansa muualle.

Moni kokee hoitoalan kyllä merkitykselliseksi työksi. Itsekin hakeudu alalle juuri siksi, kun halusin tehdä jotain, jolla on todella merkitystä ja joka tuntuu tärkeältä joka päivä. Mutta hinta tuntuu liian isolta nyt.

Ei tietenkään kaikilla ole muuta tutkintoa. Mutta varsinkin nuoret hoitajat kyllä ehtivät sellaisen hankkia, jos päätyvät alan vaihtoon.

Varmasti ehtivät, mutta ei niihin opiskelupaikkoihinkaan niin vain kävellä, osa karsiutuu jo ensikertalais-kiintiössä, eikä se uusi tutkinto välttämättä aina takaa töitä.

Lista aloista, missä on työvoimapulaa eittämättä on sote-alalla.

Sehän ei ole sitten yhtään enää sinun ongelmasi miten alaa vaihtavan hoitajan elämänpolku jatkuu. En usko että hoitoalan kokemuksesta ja koulutuksesta on haittaa tulevissa alavalinnoissa. Kyllä hoitajilla akateemiset taidot ja tiedon käytännön soveltaminen on hyvällä tasolla, joten en usko että on vaikeuksia päästä koulutuksiin.

Moni haluaa pois hoitoalalta, eikä ketään voi siitä moittia. Itsekään en tätä alaa enää uudelleen valitsisi ja yksi suuri syy on juuri sinunlaisesi ihmiset ja somehuutelijat. Arvoilmapiiri Suomessa on todella ahdistava. Hoitajien työtä ei arvosteta.

Ohiksena, koska ne hoitajat yrittävät uudelleenkouluttautua ja/tai aikovat jättäytyä työttömiksi ja elämään erilaisilla yhteiskunnan tuilla, niin tottakai tämä on koko yhteiskunnan ongelma koska silloin meidän muiden pitää elättää heidät omilla verorahoillamme, saamatta mitään vastineeksi. Ja kun me maksamme, niin me sanelemme ehdot.

Siis, kuka sanoi, että irtisanoutunut hoitaja ei menisi töihin. Kyllä töitä aina tekevälle löytyy. Katso vaikka duunitorin vapaat työpaikat.

Ja mitä surkeisiin työloihin tulee, niin niihin hoitaja on jo tottunut. Hoitajat on tottunut huonoon johtamiseen, alistav iin lääkäreihin, juoruiluun, selkään puukottamiseen, hankaliinkin asiakkaisiin, fyysiseen väkivaltaan, eritteisiin ja kolmivuorotyöhön.

Meinaatko, etten ottaisi säännöllistä päivätyötä etätyömahdollisuudella euron huonommalla tuntipalkalla vastaan. Hoitajan tutkintoa ja työkokemusta voi myös hyödyntää muilla aloilla.

”Etten ottaisi…” mikä sen on tähän mennessä estänyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustellaanko mistä revitään rahat palkkojen korotukseen.

Otetaanko vaikka sosiaalituista, työttömyystuista, vai koulutuksesta? Näillä leikkauksilla ei siis nosteta asiakkaiden saamaan palvelutasoa, vaan ainoastaan motivoidaan keskimääräisiä paremmin ansaitsevia sairaanhoitajia. Vai tehdäänkö vanhat temput ja otetaan velkaa lapsien piikkiin? On niin mukavaa porsastella, kun muut maksavat huvitukset.

Korotus myös aiheuttaa sen että asiakkaiden saamien palveluiden parantaminen on jatkossa entistä kalliimpaa, joten todennäköisesti sitä ei tule tapahtumaan.

Suitsitaan veronkiertoa, leikataan oikeista kohteista jne. Kai sinäkin haluat, että sinua hoitaa ammattitaitoiset ja motivoituneet hoitajat, eikä kaiken maailman hampparit, jotka on revitty sinne koska muuta ei ole? Sinäkin voit sairastua kunnolla ja on todella kuumottava kokemus, kun hoitaja ei osaa laittaa tippaa käteen. Olen kokenut tämän itse. 

Ei tuollainen ulkoinen motivaatio kauas kanna. Kohta taas kinutaan lisää rahaa. Jos oma tilipussi on tärkeämpää kuin potilaan henki, voiko tosiaan puhua motivoituneista työntekijöistä?

Parempaa palkkaa saa alalla kuin alalla vaihtamalla työpaikkaa, kouluttautumalla lisää ja ottamalla riskejä elämässä. Kahvihuoneessa naama väärinpäin marmattaminen vuosikaudet ei oikeuta palkankorotuksiin. Ottakaa hyvät ihmiset vastuuta omista elämistänne!

Missä mielikuvitusmaassa elät? Palkka on työssäkäyvälle tärkeintä, jos en saa palkkaa en mene töihin hoitamaan yhtään ketään. 

Myös kahvitauot ja ruokatunti on täyttä utopiaa, potilaat syövät monta kertaa vuorokaudessa, hoitajat joutuvat joustamaan omista ruokatauoistaan. Usein ne jäävät kokonaan pitämättä. 

Hoitajille maksetaan keskimääräistä parempaa palkkaa. Tutkimusten mukaan motivaatiota ei nosteta palkkaa nostamalla. Itsekin saisin muissa töissä parempaa palkkaa, mutta ei kiinnosta. Teen mielummin raskasta, haastavaa ja samalla motivoivaa työtä.

Samoin. Alaa vaihtaessa tuli moneen kertaan laskettu, miten sillä pienemmällä palkalla tulee toimeen, mutta motivaation puute painoi vaakakupissa enemmän. Päivääkään en ole katunut. Menot vain suhteuttaa tulojen mukaan.

Just. Jossain vaiheessa voi kuitenkin alkaa v****aa kun joku vie ne isot rahat ja sä teet sen raskaimman työn. Joku kerää ne isot potit ja lähtee pääsiäislomalla perheen kanssa laskettelemaan. Sun vähä vapaa aika menee kun juokset kirppareilla etsimässä lapsille taas uusia talvikenkiä töiden jälkeen tai ennen iltavuoroa Kyllä se voi jossain vaiheessa alkaa harmittaa, vaikka olis kuinka mielenkiintoinen työ.

Mene töihin yksityiselle puolelle, niin v*tuttaa enemmän. Siellä muut ottavat suuremmat massit sinun työstäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustellaanko mistä revitään rahat palkkojen korotukseen.

Otetaanko vaikka sosiaalituista, työttömyystuista, vai koulutuksesta? Näillä leikkauksilla ei siis nosteta asiakkaiden saamaan palvelutasoa, vaan ainoastaan motivoidaan keskimääräisiä paremmin ansaitsevia sairaanhoitajia. Vai tehdäänkö vanhat temput ja otetaan velkaa lapsien piikkiin? On niin mukavaa porsastella, kun muut maksavat huvitukset.

Korotus myös aiheuttaa sen että asiakkaiden saamien palveluiden parantaminen on jatkossa entistä kalliimpaa, joten todennäköisesti sitä ei tule tapahtumaan.

Suitsitaan veronkiertoa, leikataan oikeista kohteista jne. Kai sinäkin haluat, että sinua hoitaa ammattitaitoiset ja motivoituneet hoitajat, eikä kaiken maailman hampparit, jotka on revitty sinne koska muuta ei ole? Sinäkin voit sairastua kunnolla ja on todella kuumottava kokemus, kun hoitaja ei osaa laittaa tippaa käteen. Olen kokenut tämän itse. 

Ei tuollainen ulkoinen motivaatio kauas kanna. Kohta taas kinutaan lisää rahaa. Jos oma tilipussi on tärkeämpää kuin potilaan henki, voiko tosiaan puhua motivoituneista työntekijöistä?

Parempaa palkkaa saa alalla kuin alalla vaihtamalla työpaikkaa, kouluttautumalla lisää ja ottamalla riskejä elämässä. Kahvihuoneessa naama väärinpäin marmattaminen vuosikaudet ei oikeuta palkankorotuksiin. Ottakaa hyvät ihmiset vastuuta omista elämistänne!

Missä mielikuvitusmaassa elät? Palkka on työssäkäyvälle tärkeintä, jos en saa palkkaa en mene töihin hoitamaan yhtään ketään. 

Myös kahvitauot ja ruokatunti on täyttä utopiaa, potilaat syövät monta kertaa vuorokaudessa, hoitajat joutuvat joustamaan omista ruokatauoistaan. Usein ne jäävät kokonaan pitämättä. 

Hoitajille maksetaan keskimääräistä parempaa palkkaa. Tutkimusten mukaan motivaatiota ei nosteta palkkaa nostamalla. Itsekin saisin muissa töissä parempaa palkkaa, mutta ei kiinnosta. Teen mielummin raskasta, haastavaa ja samalla motivoivaa työtä.

Samoin. Alaa vaihtaessa tuli moneen kertaan laskettu, miten sillä pienemmällä palkalla tulee toimeen, mutta motivaation puute painoi vaakakupissa enemmän. Päivääkään en ole katunut. Menot vain suhteuttaa tulojen mukaan.

Just. Jossain vaiheessa voi kuitenkin alkaa v****aa kun joku vie ne isot rahat ja sä teet sen raskaimman työn. Joku kerää ne isot potit ja lähtee pääsiäislomalla perheen kanssa laskettelemaan. Sun vähä vapaa aika menee kun juokset kirppareilla etsimässä lapsille taas uusia talvikenkiä töiden jälkeen tai ennen iltavuoroa Kyllä se voi jossain vaiheessa alkaa harmittaa, vaikka olis kuinka mielenkiintoinen työ.

Noh, sitä odotellessa. Kuusitoista vuotta olenkin jo odotellut siitä, kun alaa vaihdoin.

Lapsetkin sai kenkänsä kaupasta, ei ole tarvinnut kirppareita koluta.

Pääsiäisen laskettelut ei ole koskaan napannut. Mieluummin käytän palkkani muuhun, ei silti ole tarvinnut kädestä suuhun elää, kuten sinä kuvittelet. Pienemmälläkin palkalla tulee toimeen, kun ei kuuta kurottele.

Pääasia, että viihtyy työssään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi voi valita uudestaan kirjoitti:

Onneksi tulee nyt julki, miksi sote alalle ei todellakaan kannata hakeutua. Itselläkin oli alussa ruusuiset kuvitelmat ja olin intoa täynä. Nyt 10 vuoden jälkeen romuna. Kaduttaa joka ikinen töissä vietetty ilta ja viikonloppu ja juhlapyhä, kun lapset olivat pieniä. Kaduttaa joka ikinen kerta kun pyysin hoitoapua isovanhemmilta kun lapsi sairasti. Sosiaalinen elämä on kuollutta, kun olen niin usein töissä kun muut juhlivat tai viettävät vapaita yhdessä. Ensin en edes uskonut kuinka vähän hoitajia arvostetaan, mutta sain sen omalla työpaikallani kokea. En oikeasti uskonut miten hierarkinen voi vielä olla työympäristö. Ja tämä julkinen keskustelu satuttaa myös. Moni työkaveri on uupunut vakavasti. Moni on lähtenyt.

Tälle alalle ei todellakaan kannata kouluttautua.

Minne meinasit mennä nauttimaan hyvästä palkasta, stressittömyydestä ja korkeasta arvostuksesta?

Sairaanhoitajien on turha nostaa itseää jumalista seuraaviksi, samalla kiristäen sairaiden hoitamisella ja mahdollisesti tätä kautta tappamisella. Tuolla ei todellakaan saa arvostusta. Tämän kiristysoperaatio on laskenut sairaanhoitajien arvostusta dramaattisesti, mutta se on täysin itse aiheutettua.

Tämä on usein toistettu kysymys, että mihin aiot sitten mennä. Mitä se kenellekään kuuluu, jokainen saa tässä maassa vapaasti valita esim. ammatinvaidossa oman uuden alan. Ei me hoitajat olla siitä sen enempää tilivelvollisia kuin muutkaan. Minulla sattuu olemaan kokemusta myös toiselta alalta ja koulutus, joten voin kyllä sanoa että ihan saman palkan saa helpommalla muualta. Stressivapaata ei ole työelämä millään alalla ja töitä saa rahan eteen tehdä aina, se tiedetään. Mutta hoitoalalla olen kokenut ihan absurdia kohtuuttomuutta ja siitä haluan nyt pois.

Tätähän te hoette, miten on sen seitsemää tutkintoa, mutta ihme ja kumma, edelleen siellä hoitoalalla kärvistelette, vaikka puheidenne mukaan pääsisitte heittämällä sisään mihin tahansa muualle.

Moni kokee hoitoalan kyllä merkitykselliseksi työksi. Itsekin hakeudu alalle juuri siksi, kun halusin tehdä jotain, jolla on todella merkitystä ja joka tuntuu tärkeältä joka päivä. Mutta hinta tuntuu liian isolta nyt.

Ei tietenkään kaikilla ole muuta tutkintoa. Mutta varsinkin nuoret hoitajat kyllä ehtivät sellaisen hankkia, jos päätyvät alan vaihtoon.

Ja millä rahoilla ne elää jos opiskelevat uuden ammatin? Työttömyystuella ei ole mahdollista, joten kärvistelet sitten opintotuella, jos edes sitäkään enää on jäljellä, vaikka eivät omien sanojensa mukaan tule toimeen edes yli 2000€ nettopalkalla. Ja mihin ne kuvittelevat työllistyvänsä? Ei sellaisia aloja ole.

Sehän ei ole sun ongelma. Hoitaja voi vaihtaa alaa aikuisena, kuten kaikkien muidenkin alojen ammattilaiset. Ei alan vaihtajan tarvitse raportoida valintojensa perusteita sinulle tai kenellekään. Jokaisen elämäntilanne on yksilöllinen. Olen itsekin varautunut irtisanomaan ja minulla on kyllä siihen myös suunnitelma jatkolle, jos en enää palaa alalle. Helppoa se ei ole, mutta mikä elämässä olisi. Jokainen tekee ratkaisunsa yksilönä.

Nimenomaan yksilönä. Nythän tuhannet hoitajat ovat aikeissa lähteä liittojen irtisanoutumis-kampanjaan. Voi lopulta löytää itsensä allikosta, jos sokeasti uskoo siihen, että kyllä niitä töitä löytyy.

Niin. Mutta kummallista kuinka se murehduttaa sua niin paljon. Eikö se ole kuitenkin isompi ongelma, että Suomen terveydenhuolto uhkaa romahtaa. Tilanne on jatkunut jo vuosikausia samana, eikä mitään ole tehty. Tilanne on oikeasti ollut jo kauan todella vakava. Sinuna olisin huolissani siitä, että jos esim sairastut vakavasti, hoitojono voi olla kuukausien mittainen. Jonossa odotellessasi tutkimuksiin syöpä tms. Voi levitä parantumattomaksi. Näin on ollut jo kauan kauan ennen työtaisteluja. Tästä me hoitajat olemme olleet jo kauan huolissamme. Nyt on mitta yksinkertaisesti täynä.

Hoitajien "huolestuminen" terveydenhuollon tilasta ei nyt kyllä jostain syytä ole yhtään vakuuttavaa. Sanat ja teot ovat niin suuressa ristiriidassa keskenään että lähinnä tuo huoli on huono vitsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi voi valita uudestaan kirjoitti:

Onneksi tulee nyt julki, miksi sote alalle ei todellakaan kannata hakeutua. Itselläkin oli alussa ruusuiset kuvitelmat ja olin intoa täynä. Nyt 10 vuoden jälkeen romuna. Kaduttaa joka ikinen töissä vietetty ilta ja viikonloppu ja juhlapyhä, kun lapset olivat pieniä. Kaduttaa joka ikinen kerta kun pyysin hoitoapua isovanhemmilta kun lapsi sairasti. Sosiaalinen elämä on kuollutta, kun olen niin usein töissä kun muut juhlivat tai viettävät vapaita yhdessä. Ensin en edes uskonut kuinka vähän hoitajia arvostetaan, mutta sain sen omalla työpaikallani kokea. En oikeasti uskonut miten hierarkinen voi vielä olla työympäristö. Ja tämä julkinen keskustelu satuttaa myös. Moni työkaveri on uupunut vakavasti. Moni on lähtenyt.

Tälle alalle ei todellakaan kannata kouluttautua.

Minne meinasit mennä nauttimaan hyvästä palkasta, stressittömyydestä ja korkeasta arvostuksesta?

Sairaanhoitajien on turha nostaa itseää jumalista seuraaviksi, samalla kiristäen sairaiden hoitamisella ja mahdollisesti tätä kautta tappamisella. Tuolla ei todellakaan saa arvostusta. Tämän kiristysoperaatio on laskenut sairaanhoitajien arvostusta dramaattisesti, mutta se on täysin itse aiheutettua.

Tämä on usein toistettu kysymys, että mihin aiot sitten mennä. Mitä se kenellekään kuuluu, jokainen saa tässä maassa vapaasti valita esim. ammatinvaidossa oman uuden alan. Ei me hoitajat olla siitä sen enempää tilivelvollisia kuin muutkaan. Minulla sattuu olemaan kokemusta myös toiselta alalta ja koulutus, joten voin kyllä sanoa että ihan saman palkan saa helpommalla muualta. Stressivapaata ei ole työelämä millään alalla ja töitä saa rahan eteen tehdä aina, se tiedetään. Mutta hoitoalalla olen kokenut ihan absurdia kohtuuttomuutta ja siitä haluan nyt pois.

Tätähän te hoette, miten on sen seitsemää tutkintoa, mutta ihme ja kumma, edelleen siellä hoitoalalla kärvistelette, vaikka puheidenne mukaan pääsisitte heittämällä sisään mihin tahansa muualle.

Moni kokee hoitoalan kyllä merkitykselliseksi työksi. Itsekin hakeudu alalle juuri siksi, kun halusin tehdä jotain, jolla on todella merkitystä ja joka tuntuu tärkeältä joka päivä. Mutta hinta tuntuu liian isolta nyt.

Ei tietenkään kaikilla ole muuta tutkintoa. Mutta varsinkin nuoret hoitajat kyllä ehtivät sellaisen hankkia, jos päätyvät alan vaihtoon.

Ja millä rahoilla ne elää jos opiskelevat uuden ammatin? Työttömyystuella ei ole mahdollista, joten kärvistelet sitten opintotuella, jos edes sitäkään enää on jäljellä, vaikka eivät omien sanojensa mukaan tule toimeen edes yli 2000€ nettopalkalla. Ja mihin ne kuvittelevat työllistyvänsä? Ei sellaisia aloja ole.

Sehän ei ole sun ongelma. Hoitaja voi vaihtaa alaa aikuisena, kuten kaikkien muidenkin alojen ammattilaiset. Ei alan vaihtajan tarvitse raportoida valintojensa perusteita sinulle tai kenellekään. Jokaisen elämäntilanne on yksilöllinen. Olen itsekin varautunut irtisanomaan ja minulla on kyllä siihen myös suunnitelma jatkolle, jos en enää palaa alalle. Helppoa se ei ole, mutta mikä elämässä olisi. Jokainen tekee ratkaisunsa yksilönä.

Nimenomaan yksilönä. Nythän tuhannet hoitajat ovat aikeissa lähteä liittojen irtisanoutumis-kampanjaan. Voi lopulta löytää itsensä allikosta, jos sokeasti uskoo siihen, että kyllä niitä töitä löytyy.

Niin. Mutta kummallista kuinka se murehduttaa sua niin paljon. Eikö se ole kuitenkin isompi ongelma, että Suomen terveydenhuolto uhkaa romahtaa. Tilanne on jatkunut jo vuosikausia samana, eikä mitään ole tehty. Tilanne on oikeasti ollut jo kauan todella vakava. Sinuna olisin huolissani siitä, että jos esim sairastut vakavasti, hoitojono voi olla kuukausien mittainen. Jonossa odotellessasi tutkimuksiin syöpä tms. Voi levitä parantumattomaksi. Näin on ollut jo kauan kauan ennen työtaisteluja. Tästä me hoitajat olemme olleet jo kauan huolissamme. Nyt on mitta yksinkertaisesti täynä.

Hoitajien "huolestuminen" terveydenhuollon tilasta ei nyt kyllä jostain syytä ole yhtään vakuuttavaa. Sanat ja teot ovat niin suuressa ristiriidassa keskenään että lähinnä tuo huoli on huono vitsi.

No eipä ole kyllä naurattanut, kun itse aitiopaikalla on näkemässä kohtaloita ja elää niitä omaisten kanssa. Ja me hoitajat olemme myös terveydenhuollon käyttäjiä, kuten muutkin. Kyllä olen huolissani myös omasta ja varsinkin ikääntyvien läheistesi puolesta. Harvoilla on varaa maksaa yksityisille tahoille hoidosta, tutkimuksista tai esim. palvelukoti-paikoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi voi valita uudestaan kirjoitti:

Onneksi tulee nyt julki, miksi sote alalle ei todellakaan kannata hakeutua. Itselläkin oli alussa ruusuiset kuvitelmat ja olin intoa täynä. Nyt 10 vuoden jälkeen romuna. Kaduttaa joka ikinen töissä vietetty ilta ja viikonloppu ja juhlapyhä, kun lapset olivat pieniä. Kaduttaa joka ikinen kerta kun pyysin hoitoapua isovanhemmilta kun lapsi sairasti. Sosiaalinen elämä on kuollutta, kun olen niin usein töissä kun muut juhlivat tai viettävät vapaita yhdessä. Ensin en edes uskonut kuinka vähän hoitajia arvostetaan, mutta sain sen omalla työpaikallani kokea. En oikeasti uskonut miten hierarkinen voi vielä olla työympäristö. Ja tämä julkinen keskustelu satuttaa myös. Moni työkaveri on uupunut vakavasti. Moni on lähtenyt.

Tälle alalle ei todellakaan kannata kouluttautua.

Minne meinasit mennä nauttimaan hyvästä palkasta, stressittömyydestä ja korkeasta arvostuksesta?

Sairaanhoitajien on turha nostaa itseää jumalista seuraaviksi, samalla kiristäen sairaiden hoitamisella ja mahdollisesti tätä kautta tappamisella. Tuolla ei todellakaan saa arvostusta. Tämän kiristysoperaatio on laskenut sairaanhoitajien arvostusta dramaattisesti, mutta se on täysin itse aiheutettua.

Tämä on usein toistettu kysymys, että mihin aiot sitten mennä. Mitä se kenellekään kuuluu, jokainen saa tässä maassa vapaasti valita esim. ammatinvaidossa oman uuden alan. Ei me hoitajat olla siitä sen enempää tilivelvollisia kuin muutkaan. Minulla sattuu olemaan kokemusta myös toiselta alalta ja koulutus, joten voin kyllä sanoa että ihan saman palkan saa helpommalla muualta. Stressivapaata ei ole työelämä millään alalla ja töitä saa rahan eteen tehdä aina, se tiedetään. Mutta hoitoalalla olen kokenut ihan absurdia kohtuuttomuutta ja siitä haluan nyt pois.

Tätähän te hoette, miten on sen seitsemää tutkintoa, mutta ihme ja kumma, edelleen siellä hoitoalalla kärvistelette, vaikka puheidenne mukaan pääsisitte heittämällä sisään mihin tahansa muualle.

Moni kokee hoitoalan kyllä merkitykselliseksi työksi. Itsekin hakeudu alalle juuri siksi, kun halusin tehdä jotain, jolla on todella merkitystä ja joka tuntuu tärkeältä joka päivä. Mutta hinta tuntuu liian isolta nyt.

Ei tietenkään kaikilla ole muuta tutkintoa. Mutta varsinkin nuoret hoitajat kyllä ehtivät sellaisen hankkia, jos päätyvät alan vaihtoon.

Ja millä rahoilla ne elää jos opiskelevat uuden ammatin? Työttömyystuella ei ole mahdollista, joten kärvistelet sitten opintotuella, jos edes sitäkään enää on jäljellä, vaikka eivät omien sanojensa mukaan tule toimeen edes yli 2000€ nettopalkalla. Ja mihin ne kuvittelevat työllistyvänsä? Ei sellaisia aloja ole.

Sehän ei ole sun ongelma. Hoitaja voi vaihtaa alaa aikuisena, kuten kaikkien muidenkin alojen ammattilaiset. Ei alan vaihtajan tarvitse raportoida valintojensa perusteita sinulle tai kenellekään. Jokaisen elämäntilanne on yksilöllinen. Olen itsekin varautunut irtisanomaan ja minulla on kyllä siihen myös suunnitelma jatkolle, jos en enää palaa alalle. Helppoa se ei ole, mutta mikä elämässä olisi. Jokainen tekee ratkaisunsa yksilönä.

Nimenomaan yksilönä. Nythän tuhannet hoitajat ovat aikeissa lähteä liittojen irtisanoutumis-kampanjaan. Voi lopulta löytää itsensä allikosta, jos sokeasti uskoo siihen, että kyllä niitä töitä löytyy.

Niin. Mutta kummallista kuinka se murehduttaa sua niin paljon. Eikö se ole kuitenkin isompi ongelma, että Suomen terveydenhuolto uhkaa romahtaa. Tilanne on jatkunut jo vuosikausia samana, eikä mitään ole tehty. Tilanne on oikeasti ollut jo kauan todella vakava. Sinuna olisin huolissani siitä, että jos esim sairastut vakavasti, hoitojono voi olla kuukausien mittainen. Jonossa odotellessasi tutkimuksiin syöpä tms. Voi levitä parantumattomaksi. Näin on ollut jo kauan kauan ennen työtaisteluja. Tästä me hoitajat olemme olleet jo kauan huolissamme. Nyt on mitta yksinkertaisesti täynä.

Ja kun hoitajan mitta on täynnä, annetaan niiden hoitojonojen vain kasvaa entisestään ja syöpien levitä. Lakon aikana ei nekään asiat kiinnostaneet, esim. syöpähoidot peruuntuivat.

Turha esittää mitään Florencea nyt, kun oma napa ja raha on tärkein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi voi valita uudestaan kirjoitti:

Onneksi tulee nyt julki, miksi sote alalle ei todellakaan kannata hakeutua. Itselläkin oli alussa ruusuiset kuvitelmat ja olin intoa täynä. Nyt 10 vuoden jälkeen romuna. Kaduttaa joka ikinen töissä vietetty ilta ja viikonloppu ja juhlapyhä, kun lapset olivat pieniä. Kaduttaa joka ikinen kerta kun pyysin hoitoapua isovanhemmilta kun lapsi sairasti. Sosiaalinen elämä on kuollutta, kun olen niin usein töissä kun muut juhlivat tai viettävät vapaita yhdessä. Ensin en edes uskonut kuinka vähän hoitajia arvostetaan, mutta sain sen omalla työpaikallani kokea. En oikeasti uskonut miten hierarkinen voi vielä olla työympäristö. Ja tämä julkinen keskustelu satuttaa myös. Moni työkaveri on uupunut vakavasti. Moni on lähtenyt.

Tälle alalle ei todellakaan kannata kouluttautua.

Minne meinasit mennä nauttimaan hyvästä palkasta, stressittömyydestä ja korkeasta arvostuksesta?

Sairaanhoitajien on turha nostaa itseää jumalista seuraaviksi, samalla kiristäen sairaiden hoitamisella ja mahdollisesti tätä kautta tappamisella. Tuolla ei todellakaan saa arvostusta. Tämän kiristysoperaatio on laskenut sairaanhoitajien arvostusta dramaattisesti, mutta se on täysin itse aiheutettua.

Tämä on usein toistettu kysymys, että mihin aiot sitten mennä. Mitä se kenellekään kuuluu, jokainen saa tässä maassa vapaasti valita esim. ammatinvaidossa oman uuden alan. Ei me hoitajat olla siitä sen enempää tilivelvollisia kuin muutkaan. Minulla sattuu olemaan kokemusta myös toiselta alalta ja koulutus, joten voin kyllä sanoa että ihan saman palkan saa helpommalla muualta. Stressivapaata ei ole työelämä millään alalla ja töitä saa rahan eteen tehdä aina, se tiedetään. Mutta hoitoalalla olen kokenut ihan absurdia kohtuuttomuutta ja siitä haluan nyt pois.

Tätähän te hoette, miten on sen seitsemää tutkintoa, mutta ihme ja kumma, edelleen siellä hoitoalalla kärvistelette, vaikka puheidenne mukaan pääsisitte heittämällä sisään mihin tahansa muualle.

Moni kokee hoitoalan kyllä merkitykselliseksi työksi. Itsekin hakeudu alalle juuri siksi, kun halusin tehdä jotain, jolla on todella merkitystä ja joka tuntuu tärkeältä joka päivä. Mutta hinta tuntuu liian isolta nyt.

Ei tietenkään kaikilla ole muuta tutkintoa. Mutta varsinkin nuoret hoitajat kyllä ehtivät sellaisen hankkia, jos päätyvät alan vaihtoon.

Ja millä rahoilla ne elää jos opiskelevat uuden ammatin? Työttömyystuella ei ole mahdollista, joten kärvistelet sitten opintotuella, jos edes sitäkään enää on jäljellä, vaikka eivät omien sanojensa mukaan tule toimeen edes yli 2000€ nettopalkalla. Ja mihin ne kuvittelevat työllistyvänsä? Ei sellaisia aloja ole.

Sehän ei ole sun ongelma. Hoitaja voi vaihtaa alaa aikuisena, kuten kaikkien muidenkin alojen ammattilaiset. Ei alan vaihtajan tarvitse raportoida valintojensa perusteita sinulle tai kenellekään. Jokaisen elämäntilanne on yksilöllinen. Olen itsekin varautunut irtisanomaan ja minulla on kyllä siihen myös suunnitelma jatkolle, jos en enää palaa alalle. Helppoa se ei ole, mutta mikä elämässä olisi. Jokainen tekee ratkaisunsa yksilönä.

Nimenomaan yksilönä. Nythän tuhannet hoitajat ovat aikeissa lähteä liittojen irtisanoutumis-kampanjaan. Voi lopulta löytää itsensä allikosta, jos sokeasti uskoo siihen, että kyllä niitä töitä löytyy.

Niin. Mutta kummallista kuinka se murehduttaa sua niin paljon. Eikö se ole kuitenkin isompi ongelma, että Suomen terveydenhuolto uhkaa romahtaa. Tilanne on jatkunut jo vuosikausia samana, eikä mitään ole tehty. Tilanne on oikeasti ollut jo kauan todella vakava. Sinuna olisin huolissani siitä, että jos esim sairastut vakavasti, hoitojono voi olla kuukausien mittainen. Jonossa odotellessasi tutkimuksiin syöpä tms. Voi levitä parantumattomaksi. Näin on ollut jo kauan kauan ennen työtaisteluja. Tästä me hoitajat olemme olleet jo kauan huolissamme. Nyt on mitta yksinkertaisesti täynä.

Ja kun hoitajan mitta on täynnä, annetaan niiden hoitojonojen vain kasvaa entisestään ja syöpien levitä. Lakon aikana ei nekään asiat kiinnostaneet, esim. syöpähoidot peruuntuivat.

Turha esittää mitään Florencea nyt, kun oma napa ja raha on tärkein.

Kukaan ei tässä esitä Florencea. Tämä on myös yksi asenne, jonka takia en halua enää tehdä töitä hoitoalalla. Unohda puheet Florencesta ja kutsumustyöstä. Hoitotyö on vaativaa ammattilaisten työtä, josta pitää maksaa arvoisensa palkka. Tottakai oma perhe ja sen elättäminen on tärkeintä. Ei kukaan halua loputtomasti uhrautua sen takia että terveydenhuolto ei romahtaisi täysin. Oma terveys ja hyvinvointi on tärkeämpää säilyttää, liian moni omalta työpaikaltani on jo sen yetveyden menettänyt työn takia. Nyt terveydenhuoltojärjestelmä on jo pitkään ollut ihan hoitajien joustamisen varassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi voi valita uudestaan kirjoitti:

Onneksi tulee nyt julki, miksi sote alalle ei todellakaan kannata hakeutua. Itselläkin oli alussa ruusuiset kuvitelmat ja olin intoa täynä. Nyt 10 vuoden jälkeen romuna. Kaduttaa joka ikinen töissä vietetty ilta ja viikonloppu ja juhlapyhä, kun lapset olivat pieniä. Kaduttaa joka ikinen kerta kun pyysin hoitoapua isovanhemmilta kun lapsi sairasti. Sosiaalinen elämä on kuollutta, kun olen niin usein töissä kun muut juhlivat tai viettävät vapaita yhdessä. Ensin en edes uskonut kuinka vähän hoitajia arvostetaan, mutta sain sen omalla työpaikallani kokea. En oikeasti uskonut miten hierarkinen voi vielä olla työympäristö. Ja tämä julkinen keskustelu satuttaa myös. Moni työkaveri on uupunut vakavasti. Moni on lähtenyt.

Tälle alalle ei todellakaan kannata kouluttautua.

Minne meinasit mennä nauttimaan hyvästä palkasta, stressittömyydestä ja korkeasta arvostuksesta?

Sairaanhoitajien on turha nostaa itseää jumalista seuraaviksi, samalla kiristäen sairaiden hoitamisella ja mahdollisesti tätä kautta tappamisella. Tuolla ei todellakaan saa arvostusta. Tämän kiristysoperaatio on laskenut sairaanhoitajien arvostusta dramaattisesti, mutta se on täysin itse aiheutettua.

Tämä on usein toistettu kysymys, että mihin aiot sitten mennä. Mitä se kenellekään kuuluu, jokainen saa tässä maassa vapaasti valita esim. ammatinvaidossa oman uuden alan. Ei me hoitajat olla siitä sen enempää tilivelvollisia kuin muutkaan. Minulla sattuu olemaan kokemusta myös toiselta alalta ja koulutus, joten voin kyllä sanoa että ihan saman palkan saa helpommalla muualta. Stressivapaata ei ole työelämä millään alalla ja töitä saa rahan eteen tehdä aina, se tiedetään. Mutta hoitoalalla olen kokenut ihan absurdia kohtuuttomuutta ja siitä haluan nyt pois.

Tätähän te hoette, miten on sen seitsemää tutkintoa, mutta ihme ja kumma, edelleen siellä hoitoalalla kärvistelette, vaikka puheidenne mukaan pääsisitte heittämällä sisään mihin tahansa muualle.

Moni kokee hoitoalan kyllä merkitykselliseksi työksi. Itsekin hakeudu alalle juuri siksi, kun halusin tehdä jotain, jolla on todella merkitystä ja joka tuntuu tärkeältä joka päivä. Mutta hinta tuntuu liian isolta nyt.

Ei tietenkään kaikilla ole muuta tutkintoa. Mutta varsinkin nuoret hoitajat kyllä ehtivät sellaisen hankkia, jos päätyvät alan vaihtoon.

Ja millä rahoilla ne elää jos opiskelevat uuden ammatin? Työttömyystuella ei ole mahdollista, joten kärvistelet sitten opintotuella, jos edes sitäkään enää on jäljellä, vaikka eivät omien sanojensa mukaan tule toimeen edes yli 2000€ nettopalkalla. Ja mihin ne kuvittelevat työllistyvänsä? Ei sellaisia aloja ole.

Sehän ei ole sun ongelma. Hoitaja voi vaihtaa alaa aikuisena, kuten kaikkien muidenkin alojen ammattilaiset. Ei alan vaihtajan tarvitse raportoida valintojensa perusteita sinulle tai kenellekään. Jokaisen elämäntilanne on yksilöllinen. Olen itsekin varautunut irtisanomaan ja minulla on kyllä siihen myös suunnitelma jatkolle, jos en enää palaa alalle. Helppoa se ei ole, mutta mikä elämässä olisi. Jokainen tekee ratkaisunsa yksilönä.

Nimenomaan yksilönä. Nythän tuhannet hoitajat ovat aikeissa lähteä liittojen irtisanoutumis-kampanjaan. Voi lopulta löytää itsensä allikosta, jos sokeasti uskoo siihen, että kyllä niitä töitä löytyy.

Niin. Mutta kummallista kuinka se murehduttaa sua niin paljon. Eikö se ole kuitenkin isompi ongelma, että Suomen terveydenhuolto uhkaa romahtaa. Tilanne on jatkunut jo vuosikausia samana, eikä mitään ole tehty. Tilanne on oikeasti ollut jo kauan todella vakava. Sinuna olisin huolissani siitä, että jos esim sairastut vakavasti, hoitojono voi olla kuukausien mittainen. Jonossa odotellessasi tutkimuksiin syöpä tms. Voi levitä parantumattomaksi. Näin on ollut jo kauan kauan ennen työtaisteluja. Tästä me hoitajat olemme olleet jo kauan huolissamme. Nyt on mitta yksinkertaisesti täynä.

Ja kun hoitajan mitta on täynnä, annetaan niiden hoitojonojen vain kasvaa entisestään ja syöpien levitä. Lakon aikana ei nekään asiat kiinnostaneet, esim. syöpähoidot peruuntuivat.

Turha esittää mitään Florencea nyt, kun oma napa ja raha on tärkein.

Kukaan ei tässä esitä Florencea. Tämä on myös yksi asenne, jonka takia en halua enää tehdä töitä hoitoalalla. Unohda puheet Florencesta ja kutsumustyöstä. Hoitotyö on vaativaa ammattilaisten työtä, josta pitää maksaa arvoisensa palkka. Tottakai oma perhe ja sen elättäminen on tärkeintä. Ei kukaan halua loputtomasti uhrautua sen takia että terveydenhuolto ei romahtaisi täysin. Oma terveys ja hyvinvointi on tärkeämpää säilyttää, liian moni omalta työpaikaltani on jo sen yetveyden menettänyt työn takia. Nyt terveydenhuoltojärjestelmä on jo pitkään ollut ihan hoitajien joustamisen varassa.

Ei unohdeta faktoja. Sairaanhoitajille maksetaan keskimääräistä parempaa palkkaa. Mitä enemmän palkkaa maksetaan, sitä vähemmän on varaa pitää henkilökuntaa.

Teille kuitenkin maksetaan ylitöistä, ettekä joudu esimerkiksi kouluttautumaan vapaa-ajalla.

Puolisoni on kaupan alalla ja siellä ei ole mahdollisuutta tehdä ylitöitä, jos on rahan tarve. Ylitöitä kyllä tehdään, mutta niistä ei saa palkkaa vaan vapaata. Muuten on 4 viikkoa kesälomaa ja yksi talvilomaviikko, muita vapaita ei ole.

Palkka 40 viikkotunnilla 2400 brutto kuukaudessa ja esimies, iltavuorolisät ja viikonloppulisät on tuossa summassa jo mukana sekä lomarahat ja veronpalautukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi voi valita uudestaan kirjoitti:

Onneksi tulee nyt julki, miksi sote alalle ei todellakaan kannata hakeutua. Itselläkin oli alussa ruusuiset kuvitelmat ja olin intoa täynä. Nyt 10 vuoden jälkeen romuna. Kaduttaa joka ikinen töissä vietetty ilta ja viikonloppu ja juhlapyhä, kun lapset olivat pieniä. Kaduttaa joka ikinen kerta kun pyysin hoitoapua isovanhemmilta kun lapsi sairasti. Sosiaalinen elämä on kuollutta, kun olen niin usein töissä kun muut juhlivat tai viettävät vapaita yhdessä. Ensin en edes uskonut kuinka vähän hoitajia arvostetaan, mutta sain sen omalla työpaikallani kokea. En oikeasti uskonut miten hierarkinen voi vielä olla työympäristö. Ja tämä julkinen keskustelu satuttaa myös. Moni työkaveri on uupunut vakavasti. Moni on lähtenyt.

Tälle alalle ei todellakaan kannata kouluttautua.

Minne meinasit mennä nauttimaan hyvästä palkasta, stressittömyydestä ja korkeasta arvostuksesta?

Sairaanhoitajien on turha nostaa itseää jumalista seuraaviksi, samalla kiristäen sairaiden hoitamisella ja mahdollisesti tätä kautta tappamisella. Tuolla ei todellakaan saa arvostusta. Tämän kiristysoperaatio on laskenut sairaanhoitajien arvostusta dramaattisesti, mutta se on täysin itse aiheutettua.

Tämä on usein toistettu kysymys, että mihin aiot sitten mennä. Mitä se kenellekään kuuluu, jokainen saa tässä maassa vapaasti valita esim. ammatinvaidossa oman uuden alan. Ei me hoitajat olla siitä sen enempää tilivelvollisia kuin muutkaan. Minulla sattuu olemaan kokemusta myös toiselta alalta ja koulutus, joten voin kyllä sanoa että ihan saman palkan saa helpommalla muualta. Stressivapaata ei ole työelämä millään alalla ja töitä saa rahan eteen tehdä aina, se tiedetään. Mutta hoitoalalla olen kokenut ihan absurdia kohtuuttomuutta ja siitä haluan nyt pois.

Tätähän te hoette, miten on sen seitsemää tutkintoa, mutta ihme ja kumma, edelleen siellä hoitoalalla kärvistelette, vaikka puheidenne mukaan pääsisitte heittämällä sisään mihin tahansa muualle.

Moni kokee hoitoalan kyllä merkitykselliseksi työksi. Itsekin hakeudu alalle juuri siksi, kun halusin tehdä jotain, jolla on todella merkitystä ja joka tuntuu tärkeältä joka päivä. Mutta hinta tuntuu liian isolta nyt.

Ei tietenkään kaikilla ole muuta tutkintoa. Mutta varsinkin nuoret hoitajat kyllä ehtivät sellaisen hankkia, jos päätyvät alan vaihtoon.

Ja millä rahoilla ne elää jos opiskelevat uuden ammatin? Työttömyystuella ei ole mahdollista, joten kärvistelet sitten opintotuella, jos edes sitäkään enää on jäljellä, vaikka eivät omien sanojensa mukaan tule toimeen edes yli 2000€ nettopalkalla. Ja mihin ne kuvittelevat työllistyvänsä? Ei sellaisia aloja ole.

Sehän ei ole sun ongelma. Hoitaja voi vaihtaa alaa aikuisena, kuten kaikkien muidenkin alojen ammattilaiset. Ei alan vaihtajan tarvitse raportoida valintojensa perusteita sinulle tai kenellekään. Jokaisen elämäntilanne on yksilöllinen. Olen itsekin varautunut irtisanomaan ja minulla on kyllä siihen myös suunnitelma jatkolle, jos en enää palaa alalle. Helppoa se ei ole, mutta mikä elämässä olisi. Jokainen tekee ratkaisunsa yksilönä.

Nimenomaan yksilönä. Nythän tuhannet hoitajat ovat aikeissa lähteä liittojen irtisanoutumis-kampanjaan. Voi lopulta löytää itsensä allikosta, jos sokeasti uskoo siihen, että kyllä niitä töitä löytyy.

Niin. Mutta kummallista kuinka se murehduttaa sua niin paljon. Eikö se ole kuitenkin isompi ongelma, että Suomen terveydenhuolto uhkaa romahtaa. Tilanne on jatkunut jo vuosikausia samana, eikä mitään ole tehty. Tilanne on oikeasti ollut jo kauan todella vakava. Sinuna olisin huolissani siitä, että jos esim sairastut vakavasti, hoitojono voi olla kuukausien mittainen. Jonossa odotellessasi tutkimuksiin syöpä tms. Voi levitä parantumattomaksi. Näin on ollut jo kauan kauan ennen työtaisteluja. Tästä me hoitajat olemme olleet jo kauan huolissamme. Nyt on mitta yksinkertaisesti täynä.

Ja kun hoitajan mitta on täynnä, annetaan niiden hoitojonojen vain kasvaa entisestään ja syöpien levitä. Lakon aikana ei nekään asiat kiinnostaneet, esim. syöpähoidot peruuntuivat.

Turha esittää mitään Florencea nyt, kun oma napa ja raha on tärkein.

Kukaan ei tässä esitä Florencea. Tämä on myös yksi asenne, jonka takia en halua enää tehdä töitä hoitoalalla. Unohda puheet Florencesta ja kutsumustyöstä. Hoitotyö on vaativaa ammattilaisten työtä, josta pitää maksaa arvoisensa palkka. Tottakai oma perhe ja sen elättäminen on tärkeintä. Ei kukaan halua loputtomasti uhrautua sen takia että terveydenhuolto ei romahtaisi täysin. Oma terveys ja hyvinvointi on tärkeämpää säilyttää, liian moni omalta työpaikaltani on jo sen yetveyden menettänyt työn takia. Nyt terveydenhuoltojärjestelmä on jo pitkään ollut ihan hoitajien joustamisen varassa.

Ei unohdeta faktoja. Sairaanhoitajille maksetaan keskimääräistä parempaa palkkaa. Mitä enemmän palkkaa maksetaan, sitä vähemmän on varaa pitää henkilökuntaa.

Teille kuitenkin maksetaan ylitöistä, ettekä joudu esimerkiksi kouluttautumaan vapaa-ajalla.

Keskimääräistä parempaa verrattuna mihin? Työn vaativuuden arviointi pitäisi tehdä ja palkka sen mukaan. Oma palkkani brutto 2500 kk, siitä verot pois. Aika pieneltä tuntuu siihen nähden mikä on työn sisältö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi voi valita uudestaan kirjoitti:

Onneksi tulee nyt julki, miksi sote alalle ei todellakaan kannata hakeutua. Itselläkin oli alussa ruusuiset kuvitelmat ja olin intoa täynä. Nyt 10 vuoden jälkeen romuna. Kaduttaa joka ikinen töissä vietetty ilta ja viikonloppu ja juhlapyhä, kun lapset olivat pieniä. Kaduttaa joka ikinen kerta kun pyysin hoitoapua isovanhemmilta kun lapsi sairasti. Sosiaalinen elämä on kuollutta, kun olen niin usein töissä kun muut juhlivat tai viettävät vapaita yhdessä. Ensin en edes uskonut kuinka vähän hoitajia arvostetaan, mutta sain sen omalla työpaikallani kokea. En oikeasti uskonut miten hierarkinen voi vielä olla työympäristö. Ja tämä julkinen keskustelu satuttaa myös. Moni työkaveri on uupunut vakavasti. Moni on lähtenyt.

Tälle alalle ei todellakaan kannata kouluttautua.

Minne meinasit mennä nauttimaan hyvästä palkasta, stressittömyydestä ja korkeasta arvostuksesta?

Sairaanhoitajien on turha nostaa itseää jumalista seuraaviksi, samalla kiristäen sairaiden hoitamisella ja mahdollisesti tätä kautta tappamisella. Tuolla ei todellakaan saa arvostusta. Tämän kiristysoperaatio on laskenut sairaanhoitajien arvostusta dramaattisesti, mutta se on täysin itse aiheutettua.

Tämä on usein toistettu kysymys, että mihin aiot sitten mennä. Mitä se kenellekään kuuluu, jokainen saa tässä maassa vapaasti valita esim. ammatinvaidossa oman uuden alan. Ei me hoitajat olla siitä sen enempää tilivelvollisia kuin muutkaan. Minulla sattuu olemaan kokemusta myös toiselta alalta ja koulutus, joten voin kyllä sanoa että ihan saman palkan saa helpommalla muualta. Stressivapaata ei ole työelämä millään alalla ja töitä saa rahan eteen tehdä aina, se tiedetään. Mutta hoitoalalla olen kokenut ihan absurdia kohtuuttomuutta ja siitä haluan nyt pois.

Tätähän te hoette, miten on sen seitsemää tutkintoa, mutta ihme ja kumma, edelleen siellä hoitoalalla kärvistelette, vaikka puheidenne mukaan pääsisitte heittämällä sisään mihin tahansa muualle.

Moni kokee hoitoalan kyllä merkitykselliseksi työksi. Itsekin hakeudu alalle juuri siksi, kun halusin tehdä jotain, jolla on todella merkitystä ja joka tuntuu tärkeältä joka päivä. Mutta hinta tuntuu liian isolta nyt.

Ei tietenkään kaikilla ole muuta tutkintoa. Mutta varsinkin nuoret hoitajat kyllä ehtivät sellaisen hankkia, jos päätyvät alan vaihtoon.

Ja millä rahoilla ne elää jos opiskelevat uuden ammatin? Työttömyystuella ei ole mahdollista, joten kärvistelet sitten opintotuella, jos edes sitäkään enää on jäljellä, vaikka eivät omien sanojensa mukaan tule toimeen edes yli 2000€ nettopalkalla. Ja mihin ne kuvittelevat työllistyvänsä? Ei sellaisia aloja ole.

Sehän ei ole sun ongelma. Hoitaja voi vaihtaa alaa aikuisena, kuten kaikkien muidenkin alojen ammattilaiset. Ei alan vaihtajan tarvitse raportoida valintojensa perusteita sinulle tai kenellekään. Jokaisen elämäntilanne on yksilöllinen. Olen itsekin varautunut irtisanomaan ja minulla on kyllä siihen myös suunnitelma jatkolle, jos en enää palaa alalle. Helppoa se ei ole, mutta mikä elämässä olisi. Jokainen tekee ratkaisunsa yksilönä.

Nimenomaan yksilönä. Nythän tuhannet hoitajat ovat aikeissa lähteä liittojen irtisanoutumis-kampanjaan. Voi lopulta löytää itsensä allikosta, jos sokeasti uskoo siihen, että kyllä niitä töitä löytyy.

Niin. Mutta kummallista kuinka se murehduttaa sua niin paljon. Eikö se ole kuitenkin isompi ongelma, että Suomen terveydenhuolto uhkaa romahtaa. Tilanne on jatkunut jo vuosikausia samana, eikä mitään ole tehty. Tilanne on oikeasti ollut jo kauan todella vakava. Sinuna olisin huolissani siitä, että jos esim sairastut vakavasti, hoitojono voi olla kuukausien mittainen. Jonossa odotellessasi tutkimuksiin syöpä tms. Voi levitä parantumattomaksi. Näin on ollut jo kauan kauan ennen työtaisteluja. Tästä me hoitajat olemme olleet jo kauan huolissamme. Nyt on mitta yksinkertaisesti täynä.

Ja kun hoitajan mitta on täynnä, annetaan niiden hoitojonojen vain kasvaa entisestään ja syöpien levitä. Lakon aikana ei nekään asiat kiinnostaneet, esim. syöpähoidot peruuntuivat.

Turha esittää mitään Florencea nyt, kun oma napa ja raha on tärkein.

Kukaan ei tässä esitä Florencea. Tämä on myös yksi asenne, jonka takia en halua enää tehdä töitä hoitoalalla. Unohda puheet Florencesta ja kutsumustyöstä. Hoitotyö on vaativaa ammattilaisten työtä, josta pitää maksaa arvoisensa palkka. Tottakai oma perhe ja sen elättäminen on tärkeintä. Ei kukaan halua loputtomasti uhrautua sen takia että terveydenhuolto ei romahtaisi täysin. Oma terveys ja hyvinvointi on tärkeämpää säilyttää, liian moni omalta työpaikaltani on jo sen yetveyden menettänyt työn takia. Nyt terveydenhuoltojärjestelmä on jo pitkään ollut ihan hoitajien joustamisen varassa.

Sitten se romahtaa. Se on lopulta poliittinen asia ratkaistavaksi, kunnilta ja valtiolta se raha tulee. Jos palkkoja korotetaan, se tietää vain sitä, että entistä pienemmällä väellä on tultava toimeen ja teidän hoitajien terveyteen ja hyvinvointiin asia ei auta yhtään millään tavalla, päinvastoin. Entistä tiukemmilla resursseilla niitä töitä vain painatte jatkossa. Mitä järkeä?

Miksi tappelette tuulimyllyjä vastaan,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi voi valita uudestaan kirjoitti:

Onneksi tulee nyt julki, miksi sote alalle ei todellakaan kannata hakeutua. Itselläkin oli alussa ruusuiset kuvitelmat ja olin intoa täynä. Nyt 10 vuoden jälkeen romuna. Kaduttaa joka ikinen töissä vietetty ilta ja viikonloppu ja juhlapyhä, kun lapset olivat pieniä. Kaduttaa joka ikinen kerta kun pyysin hoitoapua isovanhemmilta kun lapsi sairasti. Sosiaalinen elämä on kuollutta, kun olen niin usein töissä kun muut juhlivat tai viettävät vapaita yhdessä. Ensin en edes uskonut kuinka vähän hoitajia arvostetaan, mutta sain sen omalla työpaikallani kokea. En oikeasti uskonut miten hierarkinen voi vielä olla työympäristö. Ja tämä julkinen keskustelu satuttaa myös. Moni työkaveri on uupunut vakavasti. Moni on lähtenyt.

Tälle alalle ei todellakaan kannata kouluttautua.

Minne meinasit mennä nauttimaan hyvästä palkasta, stressittömyydestä ja korkeasta arvostuksesta?

Sairaanhoitajien on turha nostaa itseää jumalista seuraaviksi, samalla kiristäen sairaiden hoitamisella ja mahdollisesti tätä kautta tappamisella. Tuolla ei todellakaan saa arvostusta. Tämän kiristysoperaatio on laskenut sairaanhoitajien arvostusta dramaattisesti, mutta se on täysin itse aiheutettua.

Tämä on usein toistettu kysymys, että mihin aiot sitten mennä. Mitä se kenellekään kuuluu, jokainen saa tässä maassa vapaasti valita esim. ammatinvaidossa oman uuden alan. Ei me hoitajat olla siitä sen enempää tilivelvollisia kuin muutkaan. Minulla sattuu olemaan kokemusta myös toiselta alalta ja koulutus, joten voin kyllä sanoa että ihan saman palkan saa helpommalla muualta. Stressivapaata ei ole työelämä millään alalla ja töitä saa rahan eteen tehdä aina, se tiedetään. Mutta hoitoalalla olen kokenut ihan absurdia kohtuuttomuutta ja siitä haluan nyt pois.

Tätähän te hoette, miten on sen seitsemää tutkintoa, mutta ihme ja kumma, edelleen siellä hoitoalalla kärvistelette, vaikka puheidenne mukaan pääsisitte heittämällä sisään mihin tahansa muualle.

Moni kokee hoitoalan kyllä merkitykselliseksi työksi. Itsekin hakeudu alalle juuri siksi, kun halusin tehdä jotain, jolla on todella merkitystä ja joka tuntuu tärkeältä joka päivä. Mutta hinta tuntuu liian isolta nyt.

Ei tietenkään kaikilla ole muuta tutkintoa. Mutta varsinkin nuoret hoitajat kyllä ehtivät sellaisen hankkia, jos päätyvät alan vaihtoon.

Ja millä rahoilla ne elää jos opiskelevat uuden ammatin? Työttömyystuella ei ole mahdollista, joten kärvistelet sitten opintotuella, jos edes sitäkään enää on jäljellä, vaikka eivät omien sanojensa mukaan tule toimeen edes yli 2000€ nettopalkalla. Ja mihin ne kuvittelevat työllistyvänsä? Ei sellaisia aloja ole.

Sehän ei ole sun ongelma. Hoitaja voi vaihtaa alaa aikuisena, kuten kaikkien muidenkin alojen ammattilaiset. Ei alan vaihtajan tarvitse raportoida valintojensa perusteita sinulle tai kenellekään. Jokaisen elämäntilanne on yksilöllinen. Olen itsekin varautunut irtisanomaan ja minulla on kyllä siihen myös suunnitelma jatkolle, jos en enää palaa alalle. Helppoa se ei ole, mutta mikä elämässä olisi. Jokainen tekee ratkaisunsa yksilönä.

Nimenomaan yksilönä. Nythän tuhannet hoitajat ovat aikeissa lähteä liittojen irtisanoutumis-kampanjaan. Voi lopulta löytää itsensä allikosta, jos sokeasti uskoo siihen, että kyllä niitä töitä löytyy.

Niin. Mutta kummallista kuinka se murehduttaa sua niin paljon. Eikö se ole kuitenkin isompi ongelma, että Suomen terveydenhuolto uhkaa romahtaa. Tilanne on jatkunut jo vuosikausia samana, eikä mitään ole tehty. Tilanne on oikeasti ollut jo kauan todella vakava. Sinuna olisin huolissani siitä, että jos esim sairastut vakavasti, hoitojono voi olla kuukausien mittainen. Jonossa odotellessasi tutkimuksiin syöpä tms. Voi levitä parantumattomaksi. Näin on ollut jo kauan kauan ennen työtaisteluja. Tästä me hoitajat olemme olleet jo kauan huolissamme. Nyt on mitta yksinkertaisesti täynä.

Ja kun hoitajan mitta on täynnä, annetaan niiden hoitojonojen vain kasvaa entisestään ja syöpien levitä. Lakon aikana ei nekään asiat kiinnostaneet, esim. syöpähoidot peruuntuivat.

Turha esittää mitään Florencea nyt, kun oma napa ja raha on tärkein.

Kukaan ei tässä esitä Florencea. Tämä on myös yksi asenne, jonka takia en halua enää tehdä töitä hoitoalalla. Unohda puheet Florencesta ja kutsumustyöstä. Hoitotyö on vaativaa ammattilaisten työtä, josta pitää maksaa arvoisensa palkka. Tottakai oma perhe ja sen elättäminen on tärkeintä. Ei kukaan halua loputtomasti uhrautua sen takia että terveydenhuolto ei romahtaisi täysin. Oma terveys ja hyvinvointi on tärkeämpää säilyttää, liian moni omalta työpaikaltani on jo sen yetveyden menettänyt työn takia. Nyt terveydenhuoltojärjestelmä on jo pitkään ollut ihan hoitajien joustamisen varassa.

Sitten se romahtaa. Se on lopulta poliittinen asia ratkaistavaksi, kunnilta ja valtiolta se raha tulee. Jos palkkoja korotetaan, se tietää vain sitä, että entistä pienemmällä väellä on tultava toimeen ja teidän hoitajien terveyteen ja hyvinvointiin asia ei auta yhtään millään tavalla, päinvastoin. Entistä tiukemmilla resursseilla niitä töitä vain painatte jatkossa. Mitä järkeä?

Miksi tappelette tuulimyllyjä vastaan,

Itse en enää tappele, kun olen alalta pois lähdössä. Yritän pysyä loppuun asti terveenä ja hoitaa omat ikääntyvät vanhempani arvokkaasti. Se on täysin arvovalinta mihin yhteiskunnan rahaa käytetään. Terveys on yksi tärkeimmistä arvoista ihmisellä. Toimiva terveydenhuolto on yhteiskunnan peruspilari ja siitä kannattaa kyllä huolehtia. Ehkä se joskus ymmärretään.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. Hoitajille ne rahat nyt niin päästään tästä eteenpäin. Julkisen sektorin muut alat joutavat odottaa.

Luoja miten tyhmää väkeä te olette. Varmaan hoitajia.  Ei näköjään alkeellisintakaan ajattelukykyä, ei pientäkään järjen häivää.

Kyllä teidänkin typerysten pitäisi ymmärtää, että se palkankorotus ei ole kertasuorite, vaan sitä pysyvä kulu eli joudutaan maksamaan joka kuukausi tulevaisuudessa. Jos yksi röyhkimysryhmä saisi jonkun kohtuuttoman palkankorotuksen, niin niille muille ei jäisi mitään. Jossain on pösselöt raja, mihin yhteiskunnan rahat riittävät. Ne muut ovat aivan samalla tavalla oikeutettuja palkankorotukseen ja aivan samalla tavalla odottaneet.  

Ette ole kenenkään panttivankeja. Ihan itse olette tilanteen luoneet ja siitä pääsette sillä, että neuvottelette asiallisesti ja teette sopimuksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. Hoitajille ne rahat nyt niin päästään tästä eteenpäin. Julkisen sektorin muut alat joutavat odottaa.

Luoja miten tyhmää väkeä te olette. Varmaan hoitajia.  Ei näköjään alkeellisintakaan ajattelukykyä, ei pientäkään järjen häivää.

Kyllä teidänkin typerysten pitäisi ymmärtää, että se palkankorotus ei ole kertasuorite, vaan sitä pysyvä kulu eli joudutaan maksamaan joka kuukausi tulevaisuudessa. Jos yksi röyhkimysryhmä saisi jonkun kohtuuttoman palkankorotuksen, niin niille muille ei jäisi mitään. Jossain on pösselöt raja, mihin yhteiskunnan rahat riittävät. Ne muut ovat aivan samalla tavalla oikeutettuja palkankorotukseen ja aivan samalla tavalla odottaneet.  

Ette ole kenenkään panttivankeja. Ihan itse olette tilanteen luoneet ja siitä pääsette sillä, että neuvottelette asiallisesti ja teette sopimuksen.

Miten lääkäreiden 17% palkankorotuksen riitti rahat? He, kun olivat valmiiksi niitä yhteiskunnan pienipalkkaisimpia. Miksi SOTE-johtajille pystytään maksamaan poskettomia palkkoja. Miksi sairaanhoitajan peruspalkka ei voisi olla 3000e ja perushoitajan 2500e?

Minusta nämä palkkatoiveet ovat kohtuullisia ja tämä voidaan toteuttaa palkkaohjelman avulla ei kertarysäyksellä.

Millä palkalla itse olisit valmis työskentelemään vaikka dialyysihoitajana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. Hoitajille ne rahat nyt niin päästään tästä eteenpäin. Julkisen sektorin muut alat joutavat odottaa.

Luoja miten tyhmää väkeä te olette. Varmaan hoitajia.  Ei näköjään alkeellisintakaan ajattelukykyä, ei pientäkään järjen häivää.

Kyllä teidänkin typerysten pitäisi ymmärtää, että se palkankorotus ei ole kertasuorite, vaan sitä pysyvä kulu eli joudutaan maksamaan joka kuukausi tulevaisuudessa. Jos yksi röyhkimysryhmä saisi jonkun kohtuuttoman palkankorotuksen, niin niille muille ei jäisi mitään. Jossain on pösselöt raja, mihin yhteiskunnan rahat riittävät. Ne muut ovat aivan samalla tavalla oikeutettuja palkankorotukseen ja aivan samalla tavalla odottaneet.  

Ette ole kenenkään panttivankeja. Ihan itse olette tilanteen luoneet ja siitä pääsette sillä, että neuvottelette asiallisesti ja teette sopimuksen.

Miten lääkäreiden 17% palkankorotuksen riitti rahat? He, kun olivat valmiiksi niitä yhteiskunnan pienipalkkaisimpia. Miksi SOTE-johtajille pystytään maksamaan poskettomia palkkoja. Miksi sairaanhoitajan peruspalkka ei voisi olla 3000e ja perushoitajan 2500e?

Minusta nämä palkkatoiveet ovat kohtuullisia ja tämä voidaan toteuttaa palkkaohjelman avulla ei kertarysäyksellä.

Millä palkalla itse olisit valmis työskentelemään vaikka dialyysihoitajana?

No jos minä vastaan niin sillä mitä sinä saat. Syy siihen, etten ole tulossa tilallesi, on se, että minulla on tekemistä jo omalla alallani enemmän kuin tarpeeksi, pidän siitä eikä minulla ole varaa lähteä vuosiksi kouluun. Mutta palkka ja työnkuvasi ovat minusta ok suhteessa toisiinsa, ja olisi todella rentouttavaa päästä lähtemään töistä kotiin miettimättä sähköposteja jne. 

Yhä edelleen, lääkäreiden, insinöörien jne palkat ovat vielä enemmän kuopassa verrattuna noihin maihin, joihin haluatte hoitajapalkkoja verrata. Eikö tuo ylöspäin vertailunne lopu ikinä, pitääkö hoitajan saada sama palkka kuin lääkärin, vai riittäisikö sekään? Ymmärtäkää nyt, jos hoitajia olisi yhtä vähän kuin lääkäreitä, ei olisi teknisesti mahdotonta nostaa palkkaa enemmän. Vastaavasti lääkärit saisivat kiljua korkeampaa palkkaa päänsä punaiseksi jos heitä olisi satoja tuhansia. Haluatte vedota lukumääräänne siinä, miksi olette niin tärkeitä, mutta unohdatte sen kun pitäisi ymmärtää, miksi ette voi olla palkkajohtajia. Ja nimenomaan tätä kokonaisuutta teidän älyllänne ei ymmärretä. Senpä takia ette noihin kalliimpiin hommiin kelpaakaan. Älkää kantako siitä kaunaa, ei ole synti olla tavis. Mutta sitten pitää hyväksyä taviksen palkka.