Kumpi on reilumpi tapa jakaa kotityöt?
Se kumpi tuo selvästi enemmän rahaa taloon, sen tarvii tehdä vähemmän kotitöitä
Vai
Se kumpi tekee pidempää päivää kodin ulkopuolella, sen tarvii tehdä vähemmän kotitöitä?
Vai se, jos toinen sekä tienaa että tekee pidempää päivää, siinä tapauksessa ei tarvi tehdä kotitöitä.
Vai aina joka tilanteessa puoliksi?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskon mies perusteli tienaamisellaan, ettei hänen tarvi tehdä. Ja kun jäi työttömäksi, niin mutisi vaan jotain, eikä vieläkään tehnyt.
Erään tuttavan mies kun jäi eläkkeelle, niin hänhän on vapaansa ansainnut. Vaimoi voi hyvin tehdä kotihommat töiden jälkeen!Mitä hiton kotitöitä eläkeikäisellä ihmisellä on? Ei kai heillä enää lapsia asu kotona, joten luulisi olevan samat hommat kuin yksin asuvalla lapsettomalla, eli ei mitään.
- Yksin asuva lapseton, joka ei ole koskaan rasittunut "kotitöistä"
Sulle olis ok tulla töistä ja toinen röhnöttää sohvalla odottaen, että käyt kaupassa ja teet ruokaa. Sitten syötyään takaisin röhnöttämään kun sinä korjaat pöydän ja tiskaat.
Jos sillä saan estettyä sen, ettei toinen lähde nuoremman matkaan, kyllä. On kätevää, kun toinen ei pärjää ilman minua, enpä jää yksin.
Olen aina suhteissani tienannut enemmän kuin mieheni, mutta kummasti kyseiset miehet olisivat lähes kaikki kotityöt niskoilleni jättäneet, jopa työttömänä ollessaan.
Minä, kun kuulemma näppärämmin käyn kaupassa kotimatkalla töistä ja samalla vaivalla ruuankin väännän pöytään, ettei miehen tarvitse itseään sohvalta nostaa kesken tärkeän pelin :D
Nykyään harrastan vain suhteita, joissa asutaan erillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskon mies perusteli tienaamisellaan, ettei hänen tarvi tehdä. Ja kun jäi työttömäksi, niin mutisi vaan jotain, eikä vieläkään tehnyt.
Erään tuttavan mies kun jäi eläkkeelle, niin hänhän on vapaansa ansainnut. Vaimoi voi hyvin tehdä kotihommat töiden jälkeen!Mitä hiton kotitöitä eläkeikäisellä ihmisellä on? Ei kai heillä enää lapsia asu kotona, joten luulisi olevan samat hommat kuin yksin asuvalla lapsettomalla, eli ei mitään.
- Yksin asuva lapseton, joka ei ole koskaan rasittunut "kotitöistä"
Sulle olis ok tulla töistä ja toinen röhnöttää sohvalla odottaen, että käyt kaupassa ja teet ruokaa. Sitten syötyään takaisin röhnöttämään kun sinä korjaat pöydän ja tiskaat.
Jos sillä saan estettyä sen, ettei toinen lähde nuoremman matkaan, kyllä. On kätevää, kun toinen ei pärjää ilman minua, enpä jää yksin.
Tossa tilanteessa naisenhan nimenomaan kannattaisi vaihtaa nuorempaan ja jaksavampaan. Kuka vässykkä eläkepappaa haluaisi taakakseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskon mies perusteli tienaamisellaan, ettei hänen tarvi tehdä. Ja kun jäi työttömäksi, niin mutisi vaan jotain, eikä vieläkään tehnyt.
Erään tuttavan mies kun jäi eläkkeelle, niin hänhän on vapaansa ansainnut. Vaimoi voi hyvin tehdä kotihommat töiden jälkeen!Mitä hiton kotitöitä eläkeikäisellä ihmisellä on? Ei kai heillä enää lapsia asu kotona, joten luulisi olevan samat hommat kuin yksin asuvalla lapsettomalla, eli ei mitään.
- Yksin asuva lapseton, joka ei ole koskaan rasittunut "kotitöistä"
Mahtaa sun kotis olla upeassa kunnossa kun et koskaan siivoa, vie roskia, pese pyykkiä, tiskaa yms
Et ilmeisesti osaa lukea.
Tietenkin teen tuollaisia ihan normaaliin elämään kuuluvia asioita. Ne eivät ole työtä eivätkä rasita minua. Tiskaan astiat sitä mukaa kun ne likaantuvat, ja muutenkin yleensä siivoan jälkeni sitä mukaa kun sotkua tulee. Siihen menee ehkä 3-5 minuuttia päivässä. Kerran viikossa tai parissa sitten joku yleissiivous, joka vie sellaiset 10-20 minuuttia. Ei ole työtä eikä vaikeaa.
Teet siis nuo mielelläsi puolisonkin puolesta, vaikka puolisosi kotona eläkkeellä tai työttömänä ja sinä käy töissä?
Puolisoni osaa tehdä vastaavat asiat oman mielensä mukaan omassa asunnossaan. Kummallakaan meistä ei ole suuria vaikeuksia normaalista elämästä selviytymisessä.
Ihmettelen, miten teille yhteisasunnoissa asuville näiden samojen asioiden tekeminen yhdessä tai erikseen on niin kovin vaikeaa. Mutta onnea vaan loppuelämäänne. :)
Niin, joskus käykin niin, että yhteenmuutettaessa se toinen osapuoli ei enää "osaakaan" tehdä omaa osuuttaan niistä kotitöistä. Jonkinlainen taantuminen kait kyseessä. Eli puhutaan eri asiasta kuin sinun nykyinen tilanteesi.
Eli jos toinen lopettaakin yhtäkkiä tekemästä kotitöitä, niin onko ne kotityöt sille tekevälle osapuolelle sitten enää mikään pikkuhomma? On eri asia siivota vain omat jälkensä, kuin molempien. Toinen sotkee sitä mukaan kuin itse saa siivottua. Niin kyllä se alkaa ennemmin tai myöhemmin tympästä, nimim. kokemusta on. Tosin kauaa en tuota meininkiä katsellut eli erohan se tuli.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskon mies perusteli tienaamisellaan, ettei hänen tarvi tehdä. Ja kun jäi työttömäksi, niin mutisi vaan jotain, eikä vieläkään tehnyt.
Erään tuttavan mies kun jäi eläkkeelle, niin hänhän on vapaansa ansainnut. Vaimoi voi hyvin tehdä kotihommat töiden jälkeen!Mitä hiton kotitöitä eläkeikäisellä ihmisellä on? Ei kai heillä enää lapsia asu kotona, joten luulisi olevan samat hommat kuin yksin asuvalla lapsettomalla, eli ei mitään.
- Yksin asuva lapseton, joka ei ole koskaan rasittunut "kotitöistä"
Mahtaa sun kotis olla upeassa kunnossa kun et koskaan siivoa, vie roskia, pese pyykkiä, tiskaa yms
Et ilmeisesti osaa lukea.
Tietenkin teen tuollaisia ihan normaaliin elämään kuuluvia asioita. Ne eivät ole työtä eivätkä rasita minua. Tiskaan astiat sitä mukaa kun ne likaantuvat, ja muutenkin yleensä siivoan jälkeni sitä mukaa kun sotkua tulee. Siihen menee ehkä 3-5 minuuttia päivässä. Kerran viikossa tai parissa sitten joku yleissiivous, joka vie sellaiset 10-20 minuuttia. Ei ole työtä eikä vaikeaa.
Teet siis nuo mielelläsi puolisonkin puolesta, vaikka puolisosi kotona eläkkeellä tai työttömänä ja sinä käy töissä?
Puolisoni osaa tehdä vastaavat asiat oman mielensä mukaan omassa asunnossaan. Kummallakaan meistä ei ole suuria vaikeuksia normaalista elämästä selviytymisessä.
Ihmettelen, miten teille yhteisasunnoissa asuville näiden samojen asioiden tekeminen yhdessä tai erikseen on niin kovin vaikeaa. Mutta onnea vaan loppuelämäänne. :)
Olette naimisissa ja omat asunnot, vai mikä ihmeen puoliso se muuten on. Miksi edes vastasit, jos kerran asut yksin?
”Työ” ei tarkoita sitä, että asia olisi ”vaikea”. Se ei välttämättä vie edes suhteettoman paljon aikaa. Mutta yleensä se täytyy silti tavalla tai toisella jonkun saada hoidetuksi.
Vastaus ap:lle on, että jako täytyy suorittaa yhdessä neuvotellen niin, että kumpikin kokee tulleensa reilusti kohdelluksi. Sitähän toisiaan rakastavat ihmiset kumppanilleen haluavat. Mitään kaavaa ei ole, koska perheet ja elämäntilanteet sekä ihmisten valmiudet ja taipumukset ovat niin erilaisia. Jos on mennyt jonkun kanssa yhteen rakkaudesta, tuskin haluaa tämän kärsivän tai edes tuntevan oloaan epämukavaksi oman käytöksensä vuoksi?
Esimerkiksi minun mieheni hoitaa imuroinnin ja mattojen puistelun (matot tosin viedään ulos vain muutaman kerran vuodessa) sekä monet voimaa vaativat hommat, koska itse olen häneen verrattuna aika heiveröinen. Omakotitalossa riittää kaikenlaista muutakin puuhaa, jota en mielelläni tee, kuten takkapuiden pinoamista ja sisään kantamista, pihakalusteiden huoltoa ja nostelua keväisin ja syksyisin, haravointia, ruohonleikkuuta, lumitöitä jne.
Mutta minulle sopii vastavuoroisesti ihan hyvin tehdä kevyempiä hommia kuten pölyjen pyyhkimistä, ovenpielien ja pintojen pesua, tavaroiden järjestelyä ja vessojen pesua ym. Voin ihan hyvin päättää, mitä tällä viikolla syödään ja käydä ostamassa tai tilata ruokatarpeet, valmistaa päivälliset ja pyyhkiä keittiön sen päätteeksi. Jos tosin ostan paljon ruokaa kerralla, jätän kassit autoon ja mies kantaa ne sisään ja laittaa kaappeihin.
Voin oikein mielelläni pestä miehen paidat samalla kun omani, mutta niinpä hänkin saattaa kysyä, tarvitseeko minulle silittää jotakin samalla kun hän silittää omat paitansa. Ostan yksin lapsille kengät ja sopivat vaatteet, mutta viikonloppuisin huomaan mieheni puhdistaneen kaikkien kengät ja rasvanneen minunkin työ- ja golfkenkäni kiiltäviksi.
Mies huoltaa minun ja lasten sukset ja pyörät samalla kun omansa, joten minulle sopii oikein hyvin suunnitella ja tehdä varaukset vaikka hiihtolomareissua varten, varata autolle huolto tai katsastus, kilpailuttaa sähkö- ja vakuutussopimukset tai tilata nuohooja silloin kun on aika.
Tärkeintä, että olemme molemmat onnellisia kodissamme ja liitossamme.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina suhteissani tienannut enemmän kuin mieheni, mutta kummasti kyseiset miehet olisivat lähes kaikki kotityöt niskoilleni jättäneet, jopa työttömänä ollessaan.
Minä, kun kuulemma näppärämmin käyn kaupassa kotimatkalla töistä ja samalla vaivalla ruuankin väännän pöytään, ettei miehen tarvitse itseään sohvalta nostaa kesken tärkeän pelin :D
Nykyään harrastan vain suhteita, joissa asutaan erillään.
Mulla oli tää sama ongelma. Työtön mies makasi sohvalla ja mä kävin töissä, tein kotityöt ja lenkitin koiran 3 kertaa päivässä.
Tajusin muutaman vuoden jälkeen lähteä suhteesta.
Nyt taas äitiyslomien jälkeen ollaan tilanteessa, että raadan aamusta iltaan, koska mies oppi siihen, että hoidan kaiken vauvan hoidon ohessa. Ollaan puhuttu, että töihin palatessani tilanne muuttuu, mutta eipä ole muuttunut.
Mun yrittäjämies hengailee firmassaan ties miten myöhään. Mitään lisää rahaa ei sillä tienaa, mut eipä tarvi tehdä kotona mitään
Anopin voi pyytää siivoamaan kerran viikossa niin kotityöt jakautuu tasaisemmin.