Jos perisit vanhemmiltasi vaikkapa 10 000€, käyttäisitkö rahat miehesi ja sinun yhteisen asuntolainan pois maksamiseen?
Tai käyttäisitkö muuten rahat yhteiseksi hyväksi vai pitäisitkö rahat itselläsi?
Kommentit (80)
Mies sai perintöä ennen minua, joten varmaan toimisin samoin. Tai en ehkä sittenkään, antaisin perinnöstä osan lapsille ja vasta loput pitäisin itselläni.
Pidät perinnön itselläsi, maksat oman osuutesi lainasta et toisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksoin perinnöllä OMAN osuuteni lainasta. Nyt tulee koko palkka tilille kun ei ole enää asuntolainaa. Mies maksaa omaa lainaosuuttaan normaalisti.
Vai oman lainasi? Jos laina on yhteinen, ei siinä ole omia osuuksia vaan olette yhteisesti siitä vastuussa, lyhensipä toinen sitä kerralla enemmän tai ei.
Näinpä.
Mies oletti että olisin perinnöstäni maksanut lainanpuolikkaan pois. Mietti toistamiseen ajatuksen järkevyyttä kun kysyin miten hän aikoo seuraavat vuodet maksaa sen koko erän yksinään.
Te, jotka aiotte ”antaa” perinnön lapsillenne; lahjoitatteko 4999€/3 vuotta vai luovutteko omasta perinnöstänne kokonaan?
Sain perintöä 200 000e, lainan lyhentämiseen meni kaikki.
Kyllä minä lainaa lyhentäsin sillä.
Ihmisillä taas kummallisia käsityksiä avio-oikeudesta. Avioliitto ei tarkoita, että puolet omistusoikeudesta siirtyisi puolisolle! Kun avioliitto purkautuu, varakkaampi puoliso voi joutua maksamaan tasinkoa ellei avioehdolla tai testamentilla ole jotain omaisuutta suljettu ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai ihmisillä nyt yleisesti on isommat perinnöt? Omilla vanhemmilla on jo pelkkä talon arvo yli 500 000€, muusta omaisuudesta puhumattakaan. Ja ihan tavallisia keskiluokkaisia ollaan, ei mitään rikkaita.
Suomessa kaikki ei asu pk-seudulla, kannattaa välillä katsoa oman kuplan ulkopuolelle. Samoin perheissä on vielä aika usein enemmän kuin yksi lapsi.
Omat vanhemmat eivät asu Helsingissä ja perittävää olisi arviolta 200 000, ihan tavis duunareita kumpikin. Kymppitonni on todella pieni perintö.
Laittaisin omiin sijoituksiin ja niin olettaisin miehenkin laittavan omiin sijoituksiinsa, jos hän perisi, tai antavan ainakin osan lapsilleen (miehellä on lapsia, minulla ei).
Jos meillä ei olisi sijoituksia eikä olisi ollut juurikaan muutenkaan kummallakaan varaa matkustella, niin maksaisin kyllä rahoista yhteisen matkan.
Niin jos rahat ovat olleet yhteisiä tähänkin asti, niin yhteisiä ne pitäisi olla nytkin myös tuo perintö
Käytännön toteutus on yleensä sellainen, että nainen ajattelee rahat kuuluvan hänelle itselleen. Jos mies saa perintöä nainen pitää rahoja luonnollisesti yhteisenä.
Vierailija kirjoitti:
Niin jos rahat ovat olleet yhteisiä tähänkin asti, niin yhteisiä ne pitäisi olla nytkin myös tuo perintö
Käytännön toteutus on yleensä sellainen, että nainen ajattelee rahat kuuluvan hänelle itselleen. Jos mies saa perintöä nainen pitää rahoja luonnollisesti yhteisenä.
Väärin. Miehet yleensä rahaa saadessaan pitää sen itsellään, naiset ajattelevat ensin koko perheen parasta. Tietäisit sen, jos sinulla olisi vaimo. Eikä tarvitse tulla sanomaan, että olet nainen, en usko.
En. Laskuja voisin maksaa mutta rahat ovat omia. Asuminen oli paljon helpompaa yksin.
Oma mieheni myi äidiltään perimänsä talon ja laittoi rahat asuntolainaamme. Itse en ole vielä saanut perintöjä.
En käyttäisi. Sijoittaisin oman osakesäästötilini kautta osakkeisiin. Mies saa tehdä omilla rahoillaan saman. Miehen siis pitää tehdä sama. En ottaisi miestä, jolla ei ole osakesäästöjä, asuntosäästöjä tai asuntolainaa. Toinen vaihtoehto että laittaisin lasten osakesäästötileille kasvamaan lasten opintoja ja oman elämän alkua varten. Asuntolainan saamme maksettua tuloillamme, samoin muut kulut ja harrastukset, huvit ja matkat.
10 000 euroa on loppujen lopuksi niin pieni summa asuntolainaa ajatellen, että se menisi varmasti johonkin muuhun käyttöön, tällä hetkellä varmaan keittiöremppaan.
Isompaa perintöä jos joskus tulee, niin kyllä sillä varmasti asuntolaina sitten pois maksetaan jos vielä on jotain maksettavaa. Ihan sama sekin, kummalle se tulee, meillä on kaikin puolin yhteinen talous.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin jos rahat ovat olleet yhteisiä tähänkin asti, niin yhteisiä ne pitäisi olla nytkin myös tuo perintö
Käytännön toteutus on yleensä sellainen, että nainen ajattelee rahat kuuluvan hänelle itselleen. Jos mies saa perintöä nainen pitää rahoja luonnollisesti yhteisenä.
Väärin. Miehet yleensä rahaa saadessaan pitää sen itsellään, naiset ajattelevat ensin koko perheen parasta. Tietäisit sen, jos sinulla olisi vaimo. Eikä tarvitse tulla sanomaan, että olet nainen, en usko.
Tämä oma kommenttini kumpuaa päättyneestä avioliitosta ja sen jälkeisistä suhteista. Myöskin tämän lisäksi hyvin laajasta otoksesta havainnoista ja keskusteluista monien ihmisten kanssa. Oli se tekemistä, rahaa, liki mitä vaan, niin mies tahtoo olla se antaja ja nainen saaja.
Toki naisen kokemus on epäilemättä se, että hän tekee paljon kaikkea. Sitä ei pysty koskaan todistamaan esim pankkitilin saldosta, luettelemalla tekemisiä, kiertämällä ja katsomalla asunnossa ja pihalla rakennettuja asioita jne.
Ihmettelisin vain mitä tekisin näin pienellä taskurahalla?
10te on pieni raha kun sitä alkaa käyttää. Pistäisin rahastoihin kasvamaan korkoa korolle. Lainat ei tolla summalla paljoa lyhene.
In Nalle we trust. Eli ostaisin Sampoa!
Luultavasti toteutettaisiin se unelmien reissu, johon ollaan säästämässä tällä hetkellä. Sille tulee hintaa juurikin se 10k.
Jos perintö olisi isompi, loput menisi säästöihin ja sijoituksiin sekä meille vanhemmille että lapselle. Meillä on aina ollut yhteiset rahat. Pitkään mies tienasi enemmän, mutta nyt minä olen mennyt ohi. Avioehtoa ei ole, joten erossa kaikki menisi muutenkin puoliksi.