Lue keskustelun säännöt.
Miten miehesi suhtautuu "henkisiin romahduksiisi"?
20.04.2022 |
Jos sulla on jotain rankkaa meneillään tai olet jotenkin herkillä (eli käyttäydyt ehkä oudosti), miten miehesi tukee sua? Vai tukeeko ollenkaan?
En puhu varsinaisesti mielialan vaihteluista vaan sellaisista henkisistä romahduksista.
Mieheni näkee mut jotenkin heikkona näissä hetkissä ja osaa kuunnella ja ehkä jopa ymmärtää. Ei ikinä syyllistä.
Entisellä miehellä meni jollain tavalla hermo mun kanssa, vaikka en kuitenkaan kaatanut ihan kaikkea hänen niskaansa enkä ollut vihainen hänelle.
Henkisiä romahduksia tulee mulle tietty vaan joskus, riippuen pms:stä jne.
Mutta miten ihanaa kun mies ei jätä mua niistä huolimatta. :D
Kommentit (41)
Meillä kotona saa molemmat näyttää toiselle heikkoutensa.
Minun kohdallani mies istuu viereen ja ottaa kainaloon. Itken hieman ja sitten hän suukottelee. Yleensä vielä nukkumaan mennessä ottaa kainaloon.
Kun mies voi huonosti, otan lusikkaan ja kuuntelen. Jotenkin hänelle on helpompi puhua niin, ettei katso minua. Toinen tapa on, että laitan pään hänen rinnalleen ja kuuntelen. Sitten nukahdamme siihen.
Me olemme vahvoja yhdessä <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä henkisiä romahduksia? En ymmärrä yhtään
Siis onko naiset näin sekaisin?pms romahduksia?hermoromahduksia? Kai tää on vitsi?
Ja miten sen miehen pitäisi "tukea" romahtelevaa naista?
Ihan käsittämätöntä.ei ihme, ettei miehet ymmärrä, kun en minäkään,keski-ikäinen nainen ymmärrä. En minä,tI ystäväni tuollaisia romahduksia saa. Ei edes mun teinit
En oikein ymmärrä miksi aikuinen ihminen ”romahtaa henkisesti”. Miehenä voisin tukea naista, jos tuollaista tapahtuisi harvoin - esimerkiksi viiden vuoden välein tiukassa elämäntilanteessa.
Jos kyse on kuukausittaisesta PMS-tapahtumasta, niin heitän kyllä hanskat maahan. Jokin raja heikkoudellakin.
Meillä on kombo, että minä olen valtavan tunteellinen joka suuntaan ja kumppanini taas on jopa vähän tunnekylmä/tunteeton. Saan aivan vapaasti itkeä vollottaa ja purkaa tuntojani, kumppanini haluaa aina keskustella asioista ja myllätä kaikki näkökulmat asioihin. Hän ei tuomitse minua, pikemminkin kokee hellyyttävänä kuinka vahvasti tunnen kaikesta. Usein jopa saa minut nauramaan itselleni dramaattisessa tilanteessa, kun huomauttaa sellaisia loogisia juttuja tilanteesta. Hän rauhoittaa minua aina.
Pikemminkin itse pyydän aina anteeksi, ”että taas mä vollotan ja ulisen”. Hän vastaa aina, että ne on vaan tunteita ja niistä ei mene rikki. Itsestäni on suorastaan hämmästyttävää, ettei hän ole säikkynyt tunteellisuuttani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipa mä oon jotenkin autisti kun en mä vaan yksinkertaisesti tiedä miten voisin auttaa tai olla hyödyksi sellaisissa tilanteissa. Yleensä kaikki mitä sanon vaan pahentaa asiaa.
Kokeile seuraavaksi sellaista ettet sano mitään. Otat kainaloon, halaat tiukasti jne. Kuuntelet. Sellaista ainakin itse kaipaan eniten kun "maailma romahtaa":
Jos maailma romahtaa jokapäivä niin sillon kyse jostain muusta, läheisriippuvuutta ,muuta persoonan häiriötä ..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli aivan erityisen vaikea masennusjakso joskus 10 vuotta sitten. Mies tavallaan ignooraa koko asian tai vähättelee . Sanoi sitten kun olin jo vähän paremmassa kunnossa, että ei olisi jaksanut enää kovin paljon kauempaa katsella käytöstäni. Sen jälkeen olen koittanut pitää tunteet sisälläni, varsinkin negatiiviset.
Ei ole normaalia saada toistuvasti mitään henkisiä romahduksia. Jos kärsii sellaisista, tarvitsee lääkärin tai psykoterapeutin apua, ei aviomiehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä kumppanin siinä pitäisi tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen tuki enemmän, nykyään ei juuri. Haen lohdutusta muualta (muilta miehiltä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen tuki enemmän, nykyään ei juuri. Haen lohdutusta muualta (muilta miehiltä).
Olitko vastavuoroisesti miehen tukena? Silloin kyllästyy tukemaan, jos toinen vain ottaa..
Ukrainan sotakassa on nyt lähes tyhjä - NYT KAIKKI LAHJOITTAMAAN, kiitos!
Vain 6 miljoonaa hryniaa (alle 200t euroa) tilillä jäljellä!!
Tästä linkistä voit tehdä lahjoituksen luottokortilla:
https://bank.gov.ua/en/about/support-the-armed-forces
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimo ei jaksa tuollaista ollenkaan. m49
Naisten elämä on yhtä kriisiä. Osaako edes elää niin ettei ole jotain kriisiä päällä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen tuki enemmän, nykyään ei juuri. Haen lohdutusta muualta (muilta miehiltä).
Olitko vastavuoroisesti miehen tukena? Silloin kyllästyy tukemaan, jos toinen vain ottaa..
En tiedä, ehkä en osaa. Tämä on se tapa, jolla osaan hoitaa asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen tuki enemmän, nykyään ei juuri. Haen lohdutusta muualta (muilta miehiltä).
Olitko vastavuoroisesti miehen tukena? Silloin kyllästyy tukemaan, jos toinen vain ottaa..
En tiedä, ehkä en osaa. Tämä on se tapa, jolla osaan hoitaa asioita.
Ok.
Vierailija kirjoitti:
Naisten elämä on yhtä kriisiä. Osaako edes elää niin ettei ole jotain kriisiä päällä?
Ei naisten vaan av-mammojen.
Kokeile seuraavaksi sellaista ettet sano mitään. Otat kainaloon, halaat tiukasti jne. Kuuntelet. Sellaista ainakin itse kaipaan eniten kun "maailma romahtaa":