Miksi ihminen alkaa vihaamaan toista ihmista? Voisiko kyseessä olla rakastuminen?

Viha on kateutta  ystävää kohtaan, jos ystävä menee naimisiin, jos ystävällä on parempi koulutus ja parempi palkka jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan välinpitämättömyys. Niinpä ap on mielestäni jäljillä siinä, että hyvin kielteisillä ja hyvin myönteisillä tunteilla on yhteys. Viha on vahva tunne, joka syntyy vain silloin, jos sen kohteella on merkitystä. Jos kohde on yhdentekevä, ei silloin tunne sen kummemmin vihaa kuin rakkauttakaan.

Vihastuminen (ainakin jos puhutaan ihan tavallisten ihmisten tunneskaalasta) vaatii yleensä kuitenkin jonkun "sytykkeen", se ei kehity itsekseen. Vihastunutta ihmistä on kohdeltu väärin tai huonosti, ainakin hänen omasta mielestään.

Ehkä rakkaudellisiin tunteisiin ei ole vastattu? Tai suhde toiseen ihmiseen on muutoin epätasapainossa? Myös ystävyydessä voi tietysti olla vihainen toiselle esim. toistuvien oharien tai ilkeiden puheiden vuoksi.

Jos joku on sinulle vihainen, kannattaa ihan ensimmäiseksi katsoa peiliin. Oletko kohdellut tuota henkilöä oikein? Voiko takana olla väärinkäsitys? Haluatko korjata tilanteen vai antaa toisen vain kärsiä?

Voiko tilanteen korjata, jos toinen on alkanut julkisesti kiusaamaan siitä syystä että häntä on vahingossa loukattu? Jokainen sanoo joskus elämässään asioita, joita ei ehkä tarkoita. Mutta onko mahdollista päästä yli kiusaamisesta, ja onko oikeitettua aloittaa kiusaaminen, jos sinua on loukattu? Omasta mielestäni aikuisten elämään ei sovi kiusaaminen, se on alhaista. Edes kouluissa ei sitä pitäisi tapahtua. Mutta valitettavasti myös aikuisten kesken tätä tapahtuu. Kenen vastuu tässä sitten on yrittää korjata tilannetta?

Onko tässä nyt kyseessä se perinteinen: ensin ollaan kusipäitä ja kun huomataan ettei toinen sulata sitä käytöstä, sitten "en tarkoittanut sitä".

Mikä on kusipäisyyttä, kiusaaminen vai loukkaavien sanojen sanominen? 

Kumpi tahansa tilanteessa, jossa kohde ei ole tehnyt sinulle mitään pahaa.

Törkeät loukkaavat puheet on kiusaamista. Luulisi olevan selvää kaikille.

Mitä se tarkkaan ottaen sanoi AP:lle?

Mikä ystävä se on joka vihaa, ei mikään.

Epätasapainoinen ystävyys, ei ainakaan tasa-arvoista ja kunnioittavaa.

Jos olisi aito rakastuminen kyseessä, molemmat haluaisivat selvittää tilanteen.

Onko luokkaavia asioita sanottu puolin ja toisin? On tilanteita, joissa molemmat ovat syyllisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli vihainen ihminen ei ole tietoinen omista tunteistaan?

Näinkin voi sanoa. Toki onhan se vihakin oikea tunne, mutta se tiedostetaan, koska sen on helpompi kestää kuin pelko tai häpeä.

Helpompi kestää? Minusta viha on kaikkein raskain tunne kestää mitä on. Vie energian ja voimat, mielessä raivo.

Vierailija kirjoitti:

Lapsellinen, kehittymätön ihminen joutuu vihan valtaan, jos toinen ei vastaa tunteisiin.

Joo. Sodassa meillä on sitten kaikki lapsellisia ja kehittymättömiä. Viha on tunne siinä missä rakkauskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsellinen, kehittymätön ihminen joutuu vihan valtaan, jos toinen ei vastaa tunteisiin.

Joo. Sodassa meillä on sitten kaikki lapsellisia ja kehittymättömiä. Viha on tunne siinä missä rakkauskin.

Ei voi verrata mitenkään. Eri asia jos toinen ei vastaa tunteisiin tai hyökkää kimppuun.

Sodissakin ihmisten käyttäytyminen ja tunnetila vaihtelee.

Ei kannata alunperinkään ryhtyä tekemisiin, jos toinen vaikuttaa aggressioherkältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsellinen, kehittymätön ihminen joutuu vihan valtaan, jos toinen ei vastaa tunteisiin.

Joo. Sodassa meillä on sitten kaikki lapsellisia ja kehittymättömiä. Viha on tunne siinä missä rakkauskin.

Ei voi verrata mitenkään. Eri asia jos toinen ei vastaa tunteisiin tai hyökkää kimppuun.

Tietysti voi verrata. Tunnetila on tunnetila paikkaan ja aikaan katsomatta. Tuo sodan ajoittain kollektiivinen viha kertoo ihan vain juuri siitä, että ihminen on aika arsesta - jokainen. Pahempi toistaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata alunperinkään ryhtyä tekemisiin, jos toinen vaikuttaa aggressioherkältä.

Voi voi ja lämmin leipä. Mene Ukrainaan kyökkipsykologisoimaan.

Vierailija kirjoitti:

Sodissakin ihmisten käyttäytyminen ja tunnetila vaihtelee.

Ajasta, tapahtumasta ja paikasta riippumatta se on täysin inhimillinen piirre. Valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata alunperinkään ryhtyä tekemisiin, jos toinen vaikuttaa aggressioherkältä.

Voi voi ja lämmin leipä. Mene Ukrainaan kyökkipsykologisoimaan.

Ei tässä ketjussa sota ole aiheena.

Ap:n kuvaamat tyypit eivät ole parisuhteeseen sopivia. Raastavat muut ihmiset rikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata alunperinkään ryhtyä tekemisiin, jos toinen vaikuttaa aggressioherkältä.

Voi voi ja lämmin leipä. Mene Ukrainaan kyökkipsykologisoimaan.

Ei tässä ketjussa sota ole aiheena.

Sodassa viha kohdistuu täysin tuntemattomaan ihmiseen - jopa tappamiseen saakka.

Valitkaa puolisoksi rauhallinen, hyväntahtoinen ihminen. Ei tarvitse katua.

Seiskaluokalla eräs poika ihastui minuun ja kun ei saanut vastakaikua, käyttäytyi koko loppu yläasteen kuin vihaisi minua ja levitti kylille juorua, että minä annan ymmärtää, mutten ymmärrä antaa. En tuon ikäisenä uskaltanut edes puhua pojille, enkä koskaan liikkunut missään porukoissa kylillä, vaan olin hiljainen kotihiiri. Jotta voi se vihaaminen olla joillekin keino, jolla pääsee yli ihastumisen tunteesta.