Lue keskustelun säännöt.
Mies on ilkeä, kun olen sairaana
18.04.2022 |
Huokailee ja kuittailee ”no niin, ja taas, kannattiko juoda sitä mehua?” kun olen norossa ja juossut sata kertaa oksentamaan. Jos sanon mitä minun tekisi mieli, huokailee ettei se ja se ole sopivaa syötävää vatsataudissa, eikä vahingossakaan anna minulle mitään muuta kuin lasin vettä.
Ei kysy miten voin, ei tarkista vointia mitenkään. Nyt sentään hoitaa edes lapset pääosin.
Mitä ihmettä tämmöinen käytös on ?
Tämä nimenomaan tulee esille vaan jos olen tosi kipeä enkä pysty hoitamaan lapsia. Esimerkiksi synnytysten jälkeen ei ole tämmöistä ollut.
Nämä hetket kyllä kieltämättä saa miettimään onko taustalla joku häiriö vai mistä tämmöinen johtuu. Itse hoidan ja huolehdin sairaasta kumppanista. Paitsi että mies myös piilottaa oman sairastumisensa eikä koskaan kerro minulle, jos on huonovointinen.
Kommentit (89)
narsismi..ei siedä toisen tarvitsevuutta. Exäni vähätteli aina kun olin kipeänä että miten niin muka et pysty tekemään sitä tätä tota..et sä näytä kipeältä...ei suostunut menemään mun kanssa kauppaan ennen sen iltavuoroa(sillä oli auto), noh tilasin sitten alepan kauppakassin kautta illaksi itselleni ruokaa. Veti sitten herneet nenään kun häntä ei tarvittukaan vaikka itse ei suostunut auttamaan. Se kauppareissu olisi ollut 30min täsmäreissu eikä sillä ollut kiire, kunhan halusi nauttia ylivoimastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku väittää "sellaisia ne miehet ovat", niin eivät ole, ei kipeää jätetä oman onnensa nojaan. Ei ole pakko olla suhteessa ikävän miehen kanssa, parempaakin löytyy. Vaikka toinen ei olekaan koko ajan siinä vieressä kädestä pitelemässä. Laimennettu jaffa voi olla hyvä, siis imodiumin jälkeen ja joku suolainen ranskanperuna ja suomalainen pakastemansikka sileä versio.
En kestä ihmisiä jotka heittäytyy heti kädettömiksi kun on vähänkin kipeitä. Paranisi nopeammin kun tekisi jotain esim ulkoilisi. Oleppa nyt reipas tyttö ja hae sitä mehua. Et asu enää äitisi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
En kestä ihmisiä jotka heittäytyy heti kädettömiksi kun on vähänkin kipeitä. Paranisi nopeammin kun tekisi jotain esim ulkoilisi. Oleppa nyt reipas tyttö ja hae sitä mehua. Et asu enää äitisi kanssa.
jep jep ja sit kun nämä sankarimiehet ovat kipeänä heitellään nenäliinoja ympäri lattiaa ja jätetään wc vetämättä..koska äidin pikkupoika sairastaa. Onneksi ei tarvi enää sitä teatteria katsoa :D
Uskomatonta että miehistä kun löytyy tuollaisia. Naiset ovat käytännössä järjestäin tuollaisia. Olipa sitten syöpähoidot, munuaisen siirto tai aivokalvon tulehdus niin vittuilua tulee heikkoudesta. Eihän se ole mies eikä mikään joka heikkoutta osoittaa 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no minusta kuuluu perus käytöstapoihin puolin ja toisin huolehtia kun toinen sairastuu. Ei ole liikaa pyydetty että kysyy tuonko sulle jotakin syötävää/juotavaa, huolehtii ruuanlaitosta tms. Mut sekään ei ole järkevää, että sairastava osapuoli heittäytyy 5v tasolle oli kumpaa sukupuolta tahansa.
Tsemppiä ja lohdutuksia sinulle. Pyydä jotain sukulaista tuomaan apteekista Ratiopharm nesteytysporetabletteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullakin oli tuollainen mies. En voinut kuvitellakaan, että voisi suuttua ja ilkeillä vain koska olin kipeä. Syystäkin ex
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kestä ihmisiä jotka heittäytyy heti kädettömiksi kun on vähänkin kipeitä. Paranisi nopeammin kun tekisi jotain esim ulkoilisi. Oleppa nyt reipas tyttö ja hae sitä mehua. Et asu enää äitisi kanssa.
jep jep ja sit kun nämä sankarimiehet ovat kipeänä heitellään nenäliinoja ympäri lattiaa ja jätetään wc vetämättä..koska äidin pikkupoika sairastaa. Onneksi ei tarvi enää sitä teatteria katsoa :D
Heti, kun et kylvää naisiin uhri asennetta olet mies?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairastuin vakavasti ja exä huusi:
EI SULLA MIKÄÄN OLE! EI OLE!
Siihen aikaan en vielä tajunnut narsismin monimuotoisuutta. Niille hoiva on huomiota ja ajatus siitä että huomio ei olekaan hänessä, on sietämätön.
Liittyy myös mukavuudenhaluun. Kiva jos toinen hoitaa asioita mutta jos ei pysty kyllä harmittaa. Nämä on näitä aikuisvauvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni mies ei kestä nähdä heikkoutta. Minulla on siis kokoelämän sairaus. Mun entinen mies ainakin alkoi huutamaan ja riehumaan jos itkin, saattoi alkaa heittelemään tavaroita, paiskoa ovia tai käydä käsiksi. Miehet kun ei kestä itkua. Niin luulin. Osa miehistä ei kestä. Kunnon miehet ovat läsnä ja tukevat. Tämä pitkäaikaissairastelu on näin yksin paljon helpompaa kun tarvitsee huolehtia vain itsestä. Miehestä tulee aina riesaa. Sitä pitää aina huomioida mutta auta armias kun itse tarvitisi henkistä tukea mihin vain asiaan niin ei tule, vittuillaan vaan. Näitä mieslapsia on yllättävän paljon.
Olen varovainen. Seuraavaksi otan kiltin ja mukavan ja empaattisen miehen jos semmoinen löytyy.
Mulla kans oli yks joka alkoi uhkailla ja huutaa, kun itkin.
Olin ihan ihmeissäni moisesta. Itkun aihe ei edes liittynyt suhteeseemme mitenkään.
Toinen - asuttiin yhdessä- ei suostunut tuomaan mulle ruokaa, kun olin 38,5 asteen kuumeessa. Jouduin itse lähtemään hakemaan kipeänä.
Siskoni kertoi, että hänen miehensä(nyt jo edesmennyt) ei huomioinut häntä mitenkään, kun sisareni oli sairas. Teki ruuat vain itselleen, ei käynyt kertaakaan edes katsomassa onko vaimo hengissä , ei kysellyt vointia , ei mitään. Sisareni sanoi, että hän joskus mietti, että jos hän kuolisi sänkyynsä, miten kauan menisi ennen kuin mies edes huomaisi käydä katsomassa, onko hän elossa.
Muuten ihan normaali mies, mutta kun vaimonsa sairastui, ei huolehtinyt mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olet toipunut tuosta niin varmaan kannattaa käydä ihan kunnon keskustelu aiheesta. Siinä tuot ilmi että olet aikuinen eikä hän päätä mitä sinä haluat mahataudissa pistää kurkustasi alas, ja jos häntä on lapsena sairastaessa tuolla tavalla kiusattu niin se on ikävää, mutta sinulle tai teidän lapsille ei niin tehdä. Toteat samalla, että mielestäsi olisi toivottavaa, että kumpikin hoivaatte toisianne silloin kun toinen voi huonosti, niin kuin rakastavassa suhteessa kuuluu.
Onneksi mieheni ei ole tuollainen vaan hakisi mulle vaikka kuun taivaalta kun olen kipeä, samoin kuin minä hänelle.
Arvaan, että sama vika kuin omalla exälläni: narsisti.
Minun olisi aina pitänyt olla vahva ja hymyssä suin. Heikkoutta ei saanut näyttää. Onneksi nyt ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kestä ihmisiä jotka heittäytyy heti kädettömiksi kun on vähänkin kipeitä. Paranisi nopeammin kun tekisi jotain esim ulkoilisi. Oleppa nyt reipas tyttö ja hae sitä mehua. Et asu enää äitisi kanssa.
Tai sitten ei parane ollenkaan, kun 39 asteen kuumeessa hyppelee lenkillä. Ei olisi ensimmäinen, joka kuolee sydänlihastulehdukseen, kun ei ole hoitanut flunssaansa, vaan elää kuin terve.
Sairaan kuuluu levätä ja olla rasittamatta elimistöä, joka taistelee tautia /pöpöjä vastaan.
Kun sain aivoverenvuodon, en saanut pariin kuukaauteen tehdä mitään, että elimistö saa rauhassa parantua.
Tuli mieleen hiljattain uutisissa ollut tapaus, joka liittyy vanhuksiin. Nainen oli saanut jonkun sairaskohtauksen ja lyhistynyt lattialle. Aviopuolisonsa eli miehensä ei ollut tehnyt yhtään mitään ja nainen oli maannut lattialla ainakin seuraavaan päivään, kunnes mies vasta soitti hätäkeskukseen. Oli puhelimessa käyttäytynyt välttelevästi ja kun virkailija käski mennä hengitystä tai pulssia tarkastamaan ei ollut suostunut menemään. Mies sai tuomion kuolemantuottamuksesta.
Minullakin oli tuommoinen. Juuri tuota, että kun olin kipeänä, häipyi jonnekin, ettei tarvitsisi nähdä. Eikä käynyt ruokakaupassa, jolloin minulla ei sitten ollut mitään syötävää sairastaessa. Onneksi on eksä.
Nykyinen miesystävä ei käyttäydy mäntisti, jos olen sairaana, se on hämmästyttävää. En tosin tiedä, uskallanko enää koskaan asua yhdessä kenenkään miehen kanssa.
Minun isäni ei halunnut hoitaa äitini tai auttaa kun hänellä oli syöpä (siskoni auttoi, äidin syöpä oli aggressiivinen ja äiti kuoli). Kun minulla oli korkea kuume monta vuotta sitten (influenssa) olisin pitänyt lentää ulkomaille, missä silloin opiskelin (koska lentolippu oli jo maksettu), piti itkeä ja anoa että saanko jäädä muutama päivä että kuume laskisi.
Kun minulla oli kuume leikkauksen jälkeen, isä halusi jättää minut sairaalaan ja olisin pitänyt kävellä kotiin (hän ei jaksanut odottaa vuoroni) oli syksy ja kylmä ja noin tunnin kävelymatka kotiin ja olin ollut leikkauksessa! Mielestäni ei voi olla normaalin miehen käytäntö, mutta en muusta tiedä. Ainakin en itse tekisi samaa.
Vierailija kirjoitti:
Ikävää. Varmaan hänen oma äitinsä ja/tai isänsä on käyttäytynyt noin kun miehesi on sairastanut pienenä. Sieltähän ne mallit tulee. Heikoutta ei saisi näyttää, ei saisi olla vaivaksi kenellekään eikä tarvitseva 😑
Niin. Voihin sitä kusipäistä käytöstä selitellä miten haluaa ja vedota vaikka sitten lapsuuteen. Aloittajan mies on kuitenkin aikuinen ihminen ja siten itse täysin vastuussa omasta käytöksestään.
Oma äitini oli todella kylmä ja suorastaan vihamielinen kun olin lapsena sairas. Ei vaadi kuitenkaan kummoistakaan ajatteluprosessia, että ymmärtää sen olevan väärin ja tajuaa itse toimia toisin.
Minulla oli myös mies joka muuten vaikutti mukavalta ja empaattiseltakin, paitsi yhtäkkiä silloin kun olin kipeä. Ei ollut varsinaisesti ilkeä mutta ei vain välittänyt auttaa yhtään vaikka minä olin hoitanut häntä kun oli kipeä.
No mutta, tällä on pariinkin otteeseen (en lukenut kaikkia), kirjoitettu, että jos nainen itkee kotona niin mies alkaa kettuilla tai pitää pilkkanaan. Minulle on tapahtunut tuo muutaman kerran ja ne olivat ne viimeiset kerrat. Itkin aika vuolaasti, oli vaan sellaisia asioita meneillään, että oli pakko, ei liittynyt mitenkään meidän suhteeseen tai tekemisiin, niin mies alkoi sättiä itkemistäni, siitä seurasi sellainen reaktio, että ymmärtää nykyisellään pitää edes turpansa kiinni jos vollotan, olisitte nähneet hänen reaktion, kun ilmoitin, että kerta vielä tuo perkeleen ilme naamalla jos minulla on paha mieli, niin silloin itken jos siltä tuntuu ja hän ei sitä tule arvostelemaan. Vieläkin on ihmeissään jos itken, mutta suu pysyy kiinni, oppi sentään jotain. Hän ei itkenyt edes äitinsä hautajaisissa, ihan sama, mutta minulle ei piikittele. Piste !