KIIRE!!Imetysneuvoja kaivataan...
Meidän poika siis parin viikon ikäinen nyt ja syö KOKO ajan. 16 kertaa päivässä tahtoo rinnalle. Tätä siis kestänyt jo viikon. Kestääkö tuo tiheä imemiskausi noin kauan? Muiden lasten kanssa ei tälläistä " ongelmaa" ole koskaan ollut. Maitoa tulee mielestäni ihan hyvin. Tehokkaasti imuttelee n. 5 minuutin ajan jonka jälkeen nukahtaa ja imeminen enemmänkin sellaista tissuttelua vaan. Mutta nyt alkaa menemään omat hermot ja pää kun ei millään ehtisi istumaan vauvan kanssa koko aikaa tissittelemässä. Meillä siis kotona kolme muutakin lasta, joista nuorin 1½ vuotias. Uskotte varmaan että kovin helppoa ei ole tuon imettämisen kanssa tällä hetkellä. Kaikkia vinkkejä kaivataan että miten tuon syömisvälin saisi pidemmäksi ja miten vauvan saisi syömään tehokkaammiin pidemmän aikaa että söisi vatsansa täyteen ja sitä kautta mahdollisesti myös pidentäisi myös sitä syömisväliään. Miten paljon muuten korviketta saavat vauvat syövät tämän ikäisenä ja kuinka usein? On nimittäin tämäkin käynyt mielessä että pulloa rupeaisin pikku hiljaa tarjoamaan, kun omat voimat ehtyy.
Antakaa jotain neuvoa tai kertokaa miten itse tilanteessa toimisitte!
Terveisin,
Kohta hermonsa menettävä Wima
Kommentit (79)
Jos tutkimukset osoittavat, että imetys vähentää allergiariskiä, niin eihän se tarkoita silloin sitä, että imetys olisi tae sooitä, ettei lapsi sairastua tai saa ellergiaa. Kyse on todennäköisyyksistä tilaston valossa.
Itse olen juuri todistanut, kun yhtäkkisistä allergisista oireista kärsinyt kälyni lopetti kaksostensa imettämisen. Sattui, ei ollut apua antihistamiinista eikä kumista. Hän oli silmin nähden helpottunut lopetuspäätöksen tehtyään. Sai kuitenkin imetettyä kolme kuukautta.
Toiselta ei aivan aidosti tullut kunnolla maitoa. Vauva alkoi kasvaa vasta, kun alkoi (en tiedä minkä ikäisenä) saada lisämaitoa.
Kolmas lopetti alkuun, sanoi, ettei tullut. Roikkui imetystukilistallakin. Harmittelin kjovasti hänen puolestaan. Siksi hämmästyinkin, kun hän nyt, kahden vuoden jälkeen, tunnusti, ettei llut sairaalassa herättänyt koko yön nukkuvaa vauvaa syötölle. Maidonnousuprosessi oli siis jotenkin tyrvääntynyt. Ei voi mitään. Kyllä häntä kovasti harmitti se, mutta jälkeenpäin ei sitten auttanut mikään.
Mitä haluan tällä kaikella sanoa? Varmaan ainakin sen, että on syynsä, miksi imetyksestä annetaan sellaisia ohjeita kuin annetaan. Kysyntä luo tarjontaa, mutta tarjonnan muuttaminen voi häiritä tätä kysynnän ja tarjonnan herkkää balanssia. Siksi lisämaitoa pidetään arveluttavana - koska rinnat alkavat tuottaa vähemmän maitoa, mikä ylläpitää lisämaidon tarvetta - ei siksi että se on väärin. Tai kaipa joku niinkin voi haluta ajatella. Ja sehän nyt on yhtä typerää kuin " imettäjät ovat vaan kateellisia pullottelijoille" -lausahdukset.
Suurimmilta osin olen samaa mieltä N.Oravan kanssa. Äidinmaidon hyödyistä on selvää näyttöä, mutta yksilötasolle päätelmiä ei yleensä voida vetää. Toisaalta sitten, jos puhutaan äidinmaidon tarjoamista vasta-aineista, paljon saavutetaan sillä, että vauva saa ternimaitoa ja maitoa ylipäätään, vaikka alle sen suositellun vuoden ajan eikä ehkä koskaan täysimetettynä.
Äidinmaidon/täysimetyksen hyödyistä on turha puhua tilanteessa, jossa äidinmaito/täysimetys ei ole vaihtoehto. Jos maitoa ei tule, ei lapsen paras silloin voi tietenkään olla äidinmaito. Aiemmin asiasta ei ehkä tehty niin suurta numeroa. Jos maito ei riittänyt, hankittiin imettäjä tai annettiin jonkin muun nisäkkään maitoa.
Itse taistelin aikoinani tuon kuuluisan kysynnän ja tarjonnan lain kanssa, niin maitoa pumpatessani kuin vauvaa imettäessäni. Mun henk. koht. kokemus, joka ei siis ole yleistettävissä, oli se, että lisämaito ei ollut pois omasta maidontuotannostani. Jos heräsin pumpulle useammin kuin kerran yössä, maidontuotanto väheni seuraavana päivänä. Toisaalta vauvan yösyötöillä oli päinvastainen vaikutus. Ja kun annoin vauvalle lisämaitoa ja näin, kuinka tyytyväisenä vauva syötyään nukahti (!), rauhoituin itsekin ja maitoa alkoi tulla paremmin.
Varmaan lähes jokaiselle äidille tulee välillä uskonpuutetta imetyksen suhteen. Mua auttoi vaikeina kausina se, että päätin kestää vielä pari päivää - ja sitten taas pari päivää lisää jne. Äitini ja siskoni onneksi tsemppasivat.
teillähän on täällä tappelua. mielestäni imetys on sekä vavan kannalta että äidin kannalta ja rahallisestikkin kannattavaa. Jossain todettiin se vähentävän äidin riskiä sairastua rintasyöpään ja olikohan kohtusyöpään. Sitä ihmettelen että kun tuntuu sen olevan nykyään aika yleistä että korviketta annetaan. Siis eihän se mitään myrkkyä ole ja saahan sitä käyttää mutta se on hurjan yleistä että alle vuoden ikäinen lapsi on esim.8kk ollut korvikkeella. Itse ainakin kun kerron että esikoiseni oli rintamaidolla ja ilman tuttia ja korvikkeita niin ihmiset ihmettelee kovasti. Itse olen tehnyt tämän valinnan että haluan yrittää näin vaikka se ei aina ole ollut helppoa. Jos imetys ei olisi onnistunut niin olisin antanut korviketta mutta masentunut kovasti koska minulle imetys on tärkeä asia.Olen ollut ennen paljon mustavalkoisempi mutta nyt tämän toisen kanssa oppinut että ei kannata olla niin mustavalkoinen. toinenhan on vasta viikon ja olen onnistunut toistaiseksi ilman korvikkeita,pulloja ja tutteja mutta en voi olla täysin varma että pystyn imettämään koko vuoden. Toivon silti sitä ja uskon että pitäisi onnistua.Olen kuitenkin sitä mieltä että vain harvat nykyään edes luottavat siihen omaan maidon tuloon.Omat lapseni saavat kyllä olla rinnalla niin usein kun haluavat sen imetysvuoden aikana. sen takia olen hylännyt tutit yms että rinta saa varmasti tarpeeksi imua kehittääkseen lisää maitoa. Kyllähän se on raskasta ja en ihmettele jo monet eivät sellista jaksa. onneksi lapseni eivät ole kovasti huvituttina pitäneet,koska muuten olisin kai ottanut tutin käyttöön. korvike ei ole huono juttu mutta itse olen sitä mieltä että se vasta kakkonen äidinmaitoon verrattuna.jos sitä kuitenkin täytyy antaa niin sitten täytyy ja silläkin kasvaa onnellisia lapsia.Joskus väsymys jos on esim.muita lapsia ja vaativa vauva niin voi tehdä sen että korvikkeesee haluaa siirtyä vaikka maitoa tulisi.Itse imetän myös rahallisen edun kannalta. Korvikkeet meinaan maksaa aika paljon minusta. Itsekkin ostin tuossa alussa pari purkkia korviketta varmuudeksi kun sairaalasta lähdin ja maito ei ollut noussut. Joten kyllä se epävarmuus minullakin välillä päällä on. Kai se johtuu siitä että niin monet puhuu että maito ei riitä vaikka senhän pitäisi olla harvinaista. neuvolasta onneksi luottavat imetykseeni kun esikoisenkin kanssa pärjättiin niin hyvin.
Emilyn, sulla on todellakin ruma tapa täällä palstalla jaella ainoita oikeita neuvojasi. Ei ainoastaan tässä ketjussa! Koita nyt pikkasen miettiä noita kommenttejasi...tai älä turhaan, sulta oikeesti puuttuu se kyky. Enempää en aio kommentoida asiaa. Kiitos kuitenkin muille järkeville järkevistä kommenteista. Mä olen kanssa sitä mieltä, että asia on ehkä kaikista herkin juuri synnyttäneelle tai äidiksi tulleelle. Silloin toivottavasti kukaan ei eksy tätä ketjua lukemaan, tai ainakaan Emlynin kommentteja, jotka saattavat jonkun imetykselle kaikkensa antaneen ja korvikkeeseen turvautuneen tunteita loukata paljon.
Kaikki olemme hyviä äitejä ja ei sitä äidin rakkautta vain tällä aiheella mitata. Turvallisuus, läheisyys, rakkaus ja vatsa täynnä on hyvä perusta!
Kaunista syksyä!
Tähtinova ja vaavi
Jos jaksat / ehdit niin tule kertomaan mitä teit ja mikä auttoi! Ihan mielenkiinnosta utelen... ;)
En tunne pesuettasi kovasti, mutta uskon, että sopu sijaa antaa ja etenkin niillä isommilla se ymmärrys jo pelaa.
Mitä jos tutustuisit kantoliinoihin? Niin tuo esikoinen kuin tämä kakkonen ovat kovia tissiroikkujia - esikoinen oli taannoin tätä toista vielä pahempi, eli sitä muutenkin kuin tiheänimunkausina roikuttiin tuntitolkulla ympärivuorokauden tissillä..ja tosi vanhana kans. Valitettavasti hänen kohdallaan kuulin kantoliinoista hänen ollessaan vasta 4kk ikäinen.. Argh.
Tämän kakkosen kohdalla tajusin ottaa rengasliinan mukaan jo synnytyssairaalaan lähtiessä. Ja siellä sitten jo liinailu aloitettiin. Onneksi! Muuten olisin varmaan samassa pisteessä kuin sinä nyt, kun tuo (yli)vilkas esikoinen 3.5v. pyörii jaloissa ja muutakin elämää on.
Sun vauvasi on niin pikkuinen vielä, että totuttelu liinaan menee tod.näk. helposti ja varmaan imetyskin liinassa. Noitahan voi myös vuokrata/lainata eri tahoilta (jotkut tuotteita myyvät yritykset ja neuvola tai vaikka joku ystävä/tuttu), että sitä itselleen ja lapselleen sopivaa voi rauhassa etsiä.
Tässä tosiaan yksi vaihtoehto tuon korvike ja pullo -vaihtoehdon tilalle. Ja eiköhän niitä muitakin ole. Itse olen mm. juossut esikoisen kanssa kilpaa vauva samalla rengasliinassa nukkuen ja tissistä syöden ; ) kuvitelkaas, henkilö, joka alkujaan oli varmaan maailma tumpeloin liinailija. Nyt voisin ostaa noita ihania vekotuksia kaapit täyteen- jos vaan rahaa tulisi sisään ikkoinoista ja ovista..!
Enivei, mitä teetkin, niin tsemppiä!
- Tiina -
tiuhaa imetystä.Meillä tosin muut lapset jo niin isoja että se ei heitä haittanut. Mutta sitten tein ihan niin kuin tuossa yksi äiti jo neuvoi, jos tuntui siltä että vauva nukkahtaa kesken ruokailun, niin vähensin hieman vaateita taikka tein vaipanvaihdon, joskus vain tarkistuksen, mikä virkisti vauvaa ja sen jälkeen annoin sitten jälleen rintaa. Näin he neuvoivat jo sairaalassa tekemään kun vauva pienen koon takkia piti saada ruokailemaan.
Tutkitut äidinmaidon hyödyt ovat sen verran vaikuttavia plus se pienen vauvan tarve olla tissillä, että edelleenkin kyllä, mielipidettähän tässä kysyttiin ja minä vastasin, mikä sun ongelma on. Sitäpaitsi tämäkin on pitkälti järjestelykysymys, sä vedit mukaan sen ettei isompien kanssa pääse ulos mutta miksei pääse kun menee ja ottaa vauvan mukaan.
Sori nyt kauheasti että mulla ei heru suuria sympatioita ihmisille, jotka alkaa natista siitä kun vauva on KOKO ajan tissillä, ehkä pitäis miettiä näitä juttuja ennenkuin lapsia hankkii. Ja joo, voihan sen tehdä sitten niin että tungetaan korviketta vauvan suuhun kun halutaan että vauva toimii onman tahdon mukaan eikä vauvan anneta toimia oman tahtinsa mukaan.
Nyt meni varmaan tosi isot herneet nenään, mutta imetysaika on niin lyhytkin että voisi ihminen varmaan omaa asennettaankin muuttaa sen suhteen, että " jaksaako" imettää ja ehtiikö tehdä sitä tai tätä.
Mulla kaikki kolme ollut sellaisia, että syö " koko ajan" ensimmäiset 3 kk, ja sitten se loppunut kuin seinään ja siirtyneet pienempiin väleihin. Aina ei kyseessä ole vain imemishalukaan, meillä kun aineenvaihdunta on lapsilla myös sitä luokkaa, että pakko tankata usein (esim. esikoinen vähintään 10 kakat päivässä vauvana...)
" Koko ajan" on niin suhteellinen käsite, Emily - ei se tarkoita, että jää muut lapset hoitamatta, vaan että se muu aika menee imettämiseen. Meillä " koko ajan" on ollut sitä, että vauva syö n.½-1 tunti kerrallaan, on syömättä ehkä 15 min- ½ tuntia ja taas syödään. Ja kyse ei ole ollut siitä, ettei maitoa tulisi riittävästi, kun suihkuaa joka paikkaan... Mutta silti on pystytty ulkoilemaan - nukkuuhan vauvat joskus... ja rytmin saa aika helposti, kun syöttää ja sitten vaunuissa ulos muiden lasten kanssa leikkimään. (Tosin esikoinen ei koskaan nukahtanut ulos vaunuihin, mutta olikin monessa mielessä erilainen kuin nämä kaksi muuta).
Alkuperäselle kyselijälle, toki jos haluaa kokeilla korvikkeita, totta kai, siitä saattaa olla iloa, tai kokeilla tuttia, mutta kun aina ne ei onnistu, meillä kolmas ei vaan suostu kumpaakaan ottamaan, tai kokeilla kantoliinaa/ rintareppua, mutta varsinkin näin aikasessa vaiheessa itse vain imettäisin. Muut lapset ainakin meillä on pysyneet ihan tyytyväisinä, vaikka äiti ei olekaan ollut ihan yhtä tehokkaasti leikeissä mukana (tokan syntyessä eka vuos 8 kk, kolmannen tulessa toka 1 v 8 kk), se vaan vaati vähän luovuutta äidiltä: syliin mahtuu toinen lapsi istuen imettäessä, maaten viereen mahtuu molemmat ja äiti voi lukea kirjaa tai ajaa autoilla... ja jos vauva huutaa sen 5 minuuttia kun käydään tekemässä jotain muuta - laittamassa pyykit koneeseen tms, jos ei yhdellä kädellä halua toimia, niin ei se siitä vielä häiriinny...
Lähinnä kai vaan halusin sanoa Emilyllekö se oli, että koko ajan syöviä voi hyvin imettää ja hoitaa muutkin siinä ilman, että löytävät aihetta valittaa tai joutuvat kärsimään.
Ja anteeksi Emilyn kimpaantumiseni, olisi pitänyt mun pysyä aikuisena eikä tuolla tavalla alkaa syyttämään. Muistan vaan vielä liian hyvin sen miten itse tuossa tilanteessa annoin pulloa (ja tunsin syyllisyyttä, niin typerää kuin se onkin) jotta olisin jotenkin selvinnyt arjesta vauvan ja muiden kanssa ja sitten kylään tuli yhden lapsen äiti joka alkoi ihmettelemään miten minä nyt korviketta annan. Kun kyllä hänkin ehti tuossa vaiheessa tekemään muita juttuja ja jos ei ehtinyt niin ei se haittaa, kun vauvan imetys on tärkeintä. harmi vaan että tuon yhden vauvan äiti ei mitenkään voinut käsittää sitä että kun on muita lapsia, niin heitäkin on hoidettava eikä kaikki aika voi äidillä mennä VAIN vauvaan. Isommillakin on oikeus äitiin.
Kyllä, hän oli aivan oikeassa. Olen imetysmyönteinen ihminen, mutta mielestäni kohtuus kaikessa. Kun muut lapseni kärsivät siitä että minä imetin lähes koko ajan, hain kaupasta korviketta ja annoin sitä. MINÄ en olisi arjesta muuten selvinnyt, vaikka joku toinen olisi. Korostan edelleen että on aivan eri asia se että on yksi vauva kuin että kotona on vauva JA muita lapsia, joista nuorin vielä melkein vauva itsekin. ( ja toki hurjan mustasukkainen vauvasta).
Korvike ei ole myrkkyä. Äidinmaito on lapselle parasta, mutta kukaan ei mene pilalle korvikkeesta. Eikä ainakaan silloin jos sitä annetaan parin viikon ajan muutama kerta päivässä.
On mielestäni tosi kurjaa se että muut äidit lynkkaavat heti jos mainitsee sanan " korvike" tai " pullo" . Aivan kuin tapautuisi joku peruuttamaton virhe tuossa vaiheessa! En ymmärrä.
Emilyn:
Sitäpaitsi tämäkin on pitkälti järjestelykysymys, sä vedit mukaan sen ettei isompien kanssa pääse ulos mutta miksei pääse kun menee ja ottaa vauvan mukaan.Sori nyt kauheasti että mulla ei heru suuria sympatioita ihmisille, jotka alkaa natista siitä kun vauva on KOKO ajan tissillä, ehkä pitäis miettiä näitä juttuja ennenkuin lapsia hankkii. Ja joo, voihan sen tehdä sitten niin että tungetaan korviketta vauvan suuhun kun halutaan että vauva toimii onman tahdon mukaan eikä vauvan anneta toimia oman tahtinsa mukaan.
tohon järjestelykysymykseen: on hirveän helppo sanoa toiselle että koita nyt vain järjestää asiasi toisella tavalla, kyllä sinä siihen pystyt kun kerta minäkin pystyn. Aina se ei vain mene niin. Ja ulos menosta: Emilyn, ulosmeno EI tosiaankaan välttämättä ole niin helppoa kuin annat sen ymmärtää olevan (menee vain ja ottaa vauvan mukaan). Jos se olisi niin ollut niin toki olisin vain mennyt!!
tungetaan korviketta vauvan suuhun...Niinpä, niinhän minä neuvoinkin tekemään, lopettamaan imetyksen kokonaan ja tunkemaan korviketta kurkusta alas. Ja niinhän minä sanoinkin että itse olin tehnyt...
Joo, mä menen kun mua vaan alkaa suututtamaan lähinnä itseni, turhasta nyt kimpaannun (kai). Toivon että itse en ole niin kaikki tietävä useamman lapsen äiti, joka jakelen ohjeita yhden lapsen äideille kun eihän ne raukat tiedä miten lasta hoidetaan parhaimmalla mahdollisella tavalla joten antakaas kun minä näytän, minulla sentään on kokemusta jo muutamasta lapsesta! ;)
Anteeksi minunkin puolesta että tuli aika suorasanaisesti ilmaistua sitä omaa kantaa tuossa edellisessä viestissä, kun vähän kimpaannuin :P
Mutta juu, ihmisten voimavarat ovat erilaisia. Tietenkään en syyllistä ihmistä, joka on väsynyt ja kokee ettei kerkeä esim. tässä tapauksessa antaa huomiota toisille lapsille ja sen takia turvautuu korvikkeeseen. Kuitenkin yhä kehottaisin myös pyrkimään siihen itsensä tsemppaukseen ja mahdollisiin ratkaisujen löytämiseen, kun se vauvakin on vastasyntynyt vain vähän aikaa ja alkaa mitä todennäköisemmin syödä lyhyemmin kunhan vähän kasvaa. Itse harrastan kovasti tuota positiivista ajattelua ja ymmärrän kyllä tuon imetyksen raskaudenkin, on sitä itsekin joskus väsyneenä ajatellut mielessään että perskule kohta siirryn korvikkeisiin :D ..mutta itse en ole sitä todellisena vaihtoehtona ajatellut, kun mietin, että vauva on pieni vain sen hetken ja mieluummin kärvistelen itse väsymyksen kanssa välillä ja pistän vauvan edun edelleni.
Eli en nyt tiedä miten osaisin muotoilla tämän pointtini tässä niin että kukaan ei loukkaantuisi tai ajattelisi että vähättelisin kenenkään väsymystä tai monilapsisten haastavampaa käytäntöä.. jotain sellaista tsemppausta tässä nyt yritin hakea, että kun tuntuu vaikealta, psyykatkaa itseänne että ne vaikeat hetket ovat ohi ap:n tapauksessa varmaan jo jokusen viikon päästä tai kuukauden, kun vauva ei enää tissittele niin paljon kuin ihan pienenä. Tai ylipäätään jos ajatellaan että imettää sen puolikin vuotta, niin sen ajan jos pystyy vauvalleen järjestämään imetyksen osalta, niin se ei ole kovin pitkä aika :)
Ap: Oletko kokeillut vetää rintaa pois suusta siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa vain lupsuttamaan eikä varsinaisesti enää syö? Meillä tämä sai vauvan jatkaman syömistä ja tehosti aina imemistä sen verran, että samalla syötöllä sai mahaan vähän enemmän ruokaa, eikä kokoajan tarvinnut tissisuussa olla.
Jos maitoa riittää, yksi mahdollisuus on tietenkin pumpata, jos tuntuu siltä, että korviketta tarvittaisiin nimenomaan syöttöjen tehostamiseen. Ämmää vaan pulloon, jos siitä tuntuu olevan tehokkaampaa syöttää kuin rinnasta. Lypsämiseen ei tarvita edes rintapumppua, vaan ihan käsinkin voi lypsää pulloon.
Tohon Divaanin kukaan ei mene pilalle korvikkeeseen kommenttiin on pakko todeta, että jos perheessä on allergiataipumusta, kannattaa korviketta kyllä varoa viimeiseen asti, jos on mahdollista täysimettää. Aikainen korvikkeenanto voi nimittäin käynnistää maitoallergian aimmin ja sitten lapsi allergisoituu helpommin myös äidin maidon kautta saadulle lehmänmaidolle. Sitten kun suolessa on tulehdus allergisen reaktion takia on allergisoituminen kaikelle muullekin todennäköisempää. HUOM. Tämä koskee siis pelkästään allergiataipumuksen omaavia perheitä ja niiden täysimetyksellä olevia vauvoja, jotka eivät tarvitse korviketta. Korvikkeenantajat ja allergiaongelmattomat, älkää ottako hernettä nenäänne.
Joten toivottavsti kukaan ei kimpaannu vaikka heillä menikin erillä tavalla ja ehkä on erimieltä asioista. =)
Ensinnäkinkirjavinkki asiasta: Tracy Hogg: Opi kuuntelemaan vauvaasi.
Toivottavasti huomioit että kaikki itku ei ole aina nälkää vaan vauvasi kertoo itkullaan ja eleillään kaikki asiansa. Tuossa mainitsemassani kirjassa on asiat otettu todella hyvin esille. Toisekseen päivä menee varmasti ihan plörinäksi jos lapselle ei tee rytmiä. Kyllä, olen täysin sitä mieltä että päivärytmi mahdollisimman alusta asti niin itkut ovat helpommin tunnistettavissa.
Meillä on asioissa selvät sävelet. Kun syödään niin silloin syödään ja sen jälkeen ei ole nälkä kun on syöty kunnolla vaan silloin itku kertoo jostakin muusta. Pidän pojan hereillä kun syödään ja kun syöminen loppuu niin sitten tehdään muuta. Tisulla ei roikuta tunti kausia. Äidin on pakko ehtiä tehdä muutakin päivässä. Hellyyttä ja sylittelya se ei kiellä ettei tissi ole suussa. Juuri monien mainitsemat kantoliinat ajavat hyvin tätä läheisyysasiaa.
Toisekseen taas kilahti korvaan tuo (kamalasta ja hirveästä) KORVIKKKEESTA puhuminen. Miksi siitä ei voi puhua ilman syyllistävää sävyä? Ei ole kenekään asia tuomita toista, mielestäni! Meillä juodaan korvetta, voin myöntää!! Nyt voitte ajatella mitä haluatte mutta älkää siitä mulle jauhako. Se on turhaa sillä olen sinut asian kanssa. Ja se, että maitoa tulee niin paljon kun vauva tarvitsee on roskaa! Näin ei kaikilla tapahdu.
Meidän poika tarvitsee enmmän kun mitä mulla on tarjota siksi meillä juodaan korviketta ilman syyllisyyden tuntoja.
Iltaan mennessä tisut on tyhjät ja hetki jaksetaan joka ilta imeä tyhjää (niin että maitomäärä lisääntyisi) mutta joka ilta sama kuvio-> ei lisäänny, ei saa ikinä tarpeeksi. Joten tisut tyhjäks, sitte imetään jonkin aikaa tyhjiä tisuja ja eikun korvike kehiin!
Imetän siis niin kauan kun maitoa irtoaa mun rinnoista, joka tippa juodaan ja loput otetaan korviketta.
Tällä jutulla en tietty kiellä sitä että alussa menee enemmän aikaa syömiseen-> pitkäänkin ja imeminen on hidasta ja rauhallista. Mutta se että vauva on rinnalla aivan jatkuvasti. Siitä herää kysymyksiä.
Soffu ja poika 3kk
Ihan vilpittömästi kysyn, että oletko varma ettei maitoa tule riittävästi? Kun ymmärtääkseni sitä ei voi mitenkään itse tietää, että " rinnat on imetty tyhjäksi" . Eihän kaikilla elimistö toimi kuten ns. pitäisi, mutta imetystukilistan sivuilla on aika hyvät merkit ja ohjeet, mistä tietää riittääkö maito ja mistä ei tiedä (esim. että rinnat tuntuisivat tyhjiltä) Ja juu, onnistuneen imetyksen edellytyksenähän on myös se lapsentahtisuus ja korvikkeitten antaminen lisänä voi viedä siihen, että maito vähenee.
Ja tästä on turha mulle loukkaantua, välitin vaan sitä tietoa mitä tuolta imetyssivuilta löytyy..
mutta voin kertoa mistä tiedän että rintani ovat tyhjät.
Kun poika on nälkäinen annan rinnan hänelle. Hän imee kovasti ja nielee josta kuuluu myös ääni. Jossain vaiheessa imeminen jatkuu mutta nieleminen loppuu (ei ole mitä niellä) ja poika käy levottomaksi. Irrottelee otetta ja hamuaa edelleen. Kun annan rintaa, imee edelleen kovasti, mutta hermostuu taas kun mitään ei tule.
Sitten kun annan korviketta niin imu ja syöminen jatkuu ja poika on taas tyytyväinen.
Sulla taitaa olla aika vahvat mielipiteet asiasta, mutta muista että tapoja on yhtä monia kuin äitejäkin. Minä annoin muutaman vinkin joita kannattaa kokeilla jos itsestä siltä tuntuu. Anna sinä vain rintamaitoa jos se tuntuu susta ainoalta oikealta tavalta. Kaikilla homma ei vaan toimi niin helposti. Hyvää jatkoa!
Soffu
Kiitos kaikille vastanneille! Ensinnäkin Emilylle, kyllä huomaa että sulla ei muita lapsia ole. Minä en voi " hylätä" muuta pesuetta sen vuoksi että istuisin vauvan kanssa sohvalla imettämässä. Onneksi jotkut muut sen sentään ymmärsivät. Kantoliinaa minulla ei ole eikä tlällä hetkellä ole varaa sellaista hankkiakaan, että se siitä.
Vauva on todella paljon sylissä, kulkee mukana ruuanlaitossa, pesukoneen tyhjennyksessä yms. nukkuu yöt vieressä eikä omassa sängyssä. Että sellaista kitinää se ei voi olla etteikö tarpeeksi saisi huomiota ja hellyyttä.
Nyt olen muutaman kerran tarjonnut pulloa ja joka kerralla on ottanut pullosta 60 - 80 ml, mikä ei mielestäni kahden viikon ikäiseltä ole vähän. Liekö sitten niin ettei sitä maitoa tarpeeksi tulekaan! Tiedä sitä sitten. Toistaiseksi muutama pullokerta ei ole vaikuttanut millään lailla vauvan syömisväleihin, eli edelleen syödään 16 kertaa päivässä. Muutaman kerran päivässä annan tisuttelun jälkeen korviketta(sitä hirveetä myrkkyä) ja hyvin tuntuu maistuvan. Että semmoista, edelleen ottaisin vinkkejä vastaan, mikäli jollain jotain hyviä löytyy. Mielelläni ku n kumminkin imettäisin jatkossankin, nyt tosin näyttää siltä että sitä maitoa ei vaan tulekaan pojan tarpeeseen riittävästi.
Wima
Lapsilla on erilainen imemisen tarve. Toiset tarvitsevat sen tyydyttämiseen tiuhaan tissiä / huvituttia. Toisilla riittää imemiseen ruokailun yhteydessä saatu imuttelu esim. 2½ -3 tunnin välein. Jos ja kun ote rinnasta on oikea, ja maitoa tulee, en usko imuotteen enää mihinkään katoavan siinä tissillä, vaikka huvituttia imuttelisikin välillä.
Mihin tämä keskustelu onkaan paisunut!
Olen kyllä Emilyn sun kanssasi paljosta samaa mieltä!
Divaani: minä en tajua miksi ihminen loukkaantuu näin jostain tällaisesta imetys-korvikeketjusta??! Vedit totaalisesti herneen nenuun. Ok. Kerroit, että masennuit imetysaikana ja että vieläkin tunnet jonkinlaista epäonnistumisen tunnetta. Joo, voin tunnistaa itseni siitä koska onhan mullakin korvikeruokittu vauva! Silti en tunne minkäänlaista vihaa tai raivoa ns. imetysmyönteisille ihmisille. Olen sinut sen kanssa, että imetys ei silloin vain luonnistunut ihan vauvan pienikokoisuuden ja heikkouden takia. Ei se mun vika ollut.
Milla: älytöntä vetää tähän mukaan mitään Afrikkaa. Emmeköhän me täällä ole hiukka valistuneempia eikä äitien ravitsemuskaan ole samaa luokkaa. Ja eiköhän se lapsikuolleisuus johdu muistakin asioista kuin jostain " maidon riittämättömyydestä" . Enemmänkin kai siellä on sitten vauvoja kuollut ihan siihen, että antavat korviketta joka on sekoitettu huonoon veteen!
Ja ettäkö oikein urheilija sinusta on MILLA tullut vaikka korviketta olet saanut??? Heh heh. Ties vaikka olisi tullut olympiavoittaja jos sinua olisi täysimetetty täydet 6 kk. Näin ironisesti siis.
Kyllä olen tietoinen, että minua itseäni on imetetty 3 kk. Enkä väitä olevani maailman tervein ihminen. Allergioita ei ole, mutta harvallapa tämän ikäisellä niitä onkaan verrattuna nykylapsiin. Sen sijaan meillä 70-lukulaisilla on kaikenlaista muuta kremppaa: diabetesta, ylipainoa, yms. En kyllä ikinä menisi ja tekisi mitään johtopäätöksiä sen pohjalta mitä joskus 70-luvulla on tehty!
Ihme juttu kun ensin väitetään, että joo äidinmaito on kyllä parasta mutta sitten seuraavassa lauseessa pidetään palopuheita siitä, kuinka terveitä itse ollaan vaikka ollaan saatu vain korviketta!!