KIIRE!!Imetysneuvoja kaivataan...

-- Piti vain tulla kertomaan oma kokemukseni tämän kolmosen imettämisestä ja nimenomaan iltaimetyksistä... Meillä kun oli tuota iltaisin että poika kitisi ja kitisi ja silloin tulkitsin sen aina nälkäitkuksi ja tarjosin rintaa. No poika söi hetken, kunnes alkoi irrottaa otetta ja itkeä, ihan kuten vauvasikin teki. Minäkin ensin ajattelin, että riittääköhän maito kun rinnatkin tuntuivat niin tyhjiltä. Mutta koska esikoinenkin oli kasvanut äidinmaidolla ekat kuukaudet niin ajattelin että miksei se maitoni tällekin riittäisi?



Kesti muutama viikko hokata että meidän vauvan itkut rinnalla eivät olleet nälkäitkuja vaan väsymysitkuja ja nimenomaan sitä että haluttiin lussuttaa jotain muttei ainakaan tissiä josta tulee maitoa... Tarjosin tuttia, joka onneksi kelpasi ja aloin myös nukuttaa poikaa vielä iltaisinkin lyhyille torkuille. Nimittäin esikoispoika oli sellainen että hän kyllä imi rintaakin vaikka 4 h putkeen iltaisin, tämä poika taas ei.



Itse en usko, sori nyt vaan, pätkääkään tuohon että rinta olisi missään vaiheessa kokonaan tyhjä! Kyllä sieltä rinnasta aina jotain tulee ja mitä tyhjempi rinta, sitä nopeampi maidontuotanto... = mitä harvemmin imetät sitä vähemmän maitoa muodostuu. Kunnon heruminen voi tietysti kestää joskus pitkänkin aikaa (mullakin joskus iltaisin jopa muutaman minuutin) mutta kun jaksaa yrittää niin se heruminenkin käynnistyy taas.



Tottahan noidankehä on valmis jos rupeaa tarjoamaan pulloa heti kun vauva vähänkin raivoaa rinnalla. Kun siihen raivoamiseen harvoin kuitenkaan on pelkästään se nälkä syynä vaan syynä voi olla ihan väsymys tai se ettei vauva saa RÖYHTÄISTYÄ kunnolla. Tuo röyhtykin on pikkuvauvalla tosi tärkeä.



Ja kyllä, olen erittäin imetysmyönteinen.



Meidän poika tarvitsee enmmän kun mitä mulla on tarjota siksi meillä juodaan korviketta ilman syyllisyyden tuntoja.

Iltaan mennessä tisut on tyhjät ja hetki jaksetaan joka ilta imeä tyhjää (niin että maitomäärä lisääntyisi) mutta joka ilta sama kuvio-> ei lisäänny, ei saa ikinä tarpeeksi. Joten tisut tyhjäks, sitte imetään jonkin aikaa tyhjiä tisuja ja eikun korvike kehiin!

Imetän siis niin kauan kun maitoa irtoaa mun rinnoista, joka tippa juodaan ja loput otetaan korviketta.



Tällä jutulla en tietty kiellä sitä että alussa menee enemmän aikaa syömiseen-> pitkäänkin ja imeminen on hidasta ja rauhallista. Mutta se että vauva on rinnalla aivan jatkuvasti. Siitä herää kysymyksiä.



Soffu ja poika 3kk

[/quote]

..että tuo rintaraivailu on tuttua täälläkin. Itsekin mietin alussa, riittääkö maito ja tuosta imetystukilistan sivuista oli todella minulle hyötyä, kun terkka alkoi väläytellä vaihtoehdoksi korvikkeen antamista lisänä. Vain sen vuoksi, että tyttö ei heti kasvanut käyrien mukaan, pituutta kyllä tuli (tullut 9cm tähän mennessä) mutta painoa ei samaan tahtiin. En todellakaan tarttunut korvikepulloon, kun sille ei mitään tarvetta ollut. Olen myös imetysmyönteinen, mutta en kuitenkaan kannata korvikkeitten antamista ellei ole ihan välttämätöntä pakkoa ja sekin mielipide ihan vain vauvojen hyvinvointia ajatellen.



Vasta tällä viikolla tyttö on oppinut tutille ja sitäkin kokeilin vain sen takia, että hän söi ja halusi yhä olla rinnalla mutta se meni kitinäksi ja rinnan imee-hylkää-imee-hylkää kierteeksi (kesti tuntikausia) johon tutti sitten tuli rauhoittajaksi, eli päättelin tytön halunneen imeä mutta hermostui kun maitoa tuli yhä suuhun vaikka maha oli jo täysi.

En viitsi taistella asioista teidän imetysfanaatikkojen kanssa. Niin kuin sanoin, antakaa toki vain rintaa mutta kuinka ihmeessä se teitä voi haitata miten meidän perheessä eletään?

Toisekseen meillä kommunikaatio toimii vauvan kanssa. Tiedän siis milloin väsy ja milloin nälkä. Siinä auttaa tarkka päivärytmi. Kannattaa kokeilla niin tiedätte sitten tekin!

Kolmanneksi mulla ei ollut asian kanssa ongelmaa joten voisitteko lopettaa tämän ihme neuvomisen!?

Neljänneksi meidän perhe on oikein tyytyväinen tähän järjestelyyn. Korviketta poika saa myös jos olen pois ja isä hoitaa vauvaa. Ihan sama mitä mieltä te olette!

Sitten vielä pyydän teitä keskittymään auttamaan keskustelun aloittajaa, hän apua kaipasi, en minä.

En vaan jaksa nyt ymmärtää miksi minuun tartuitte...

Sitten vielä sanon että vaikka rintani ei olisikaan tyhjä (kun nyt olette siitä aivan varmoja) niin saan silti antaa korviketta. Voisin vaikka olla imettämättä lastani jos en halua että rintani alkaa roikkua. Siltikään teillä ei ole oikeutta tuomita tekojani-> en mäkään tuomitse teidän!

Annan äidinmaitoa pojalle sekä korviketta ja olemme erittäin tyytyväisiä tähän ratkaisuun. No ehkä rintani sitten ei ole tyhjä koska te olette asiasta niiiin varmoja joten aivan sama. Minä lapseni hoidan joten voin antaa korviketta vaikka rintani olisivat täynnä maitoa. Ihmeellistä mutta itse päätän miten lapseni kasvatan.

No niin, vielä selvyydeksi kuitenkin->lapsemme saa rintamaitoa toivottavasti vielä pitkään, mutta VIHAAN tälläisiä arvostelu keskusteluita. Joten paasatkaa jollekin muulle!

Kerroin vain kokemukseni mutta en kaivannut arvostelua. Muhun saarnanne ei uponnut, sorry!



Soffu, joka nyt lopettaa omalta kohdaltaan tämän keskustelun.

Saat toki antaa korviketta jos et halua imettää tai pelkäät rintojesi rupsahtavan johon IMETYS ei edes vaikuta, vaan raskaus ja maito nousee kuitenkin rintoihin.¨Mitta älä sitten tule lässyttämään siitä, että maito EI RIITÄ kun kyse sinulla oli siitä, että vaan haluat antaa sitä korviketta.



Surullista, että pidät imetysfanaatikkoina ihmisiä, jotka pitävät vauvan oikeutena saada parasta ravintoa silloin kun sitä pystyy äiti suinkin tarjoamaan.



Mutta se näköjään pitää pitkälti paikkansa, että maidon riittävyyttä käytetään tekosyynä kun ei ole pokkaa sanoa suoraan ettei tahdo imettää. Eipähän sinullekaan Soffu olisi kukaan maidon riittävyydestä alkanut kertoa, ellet itse olisi valheellisesti väittänyt siitä olevan kyse.

..että meilläkin tiedetään milloin vauvalla on väsy ja nälkä. Siinä tosin ei auta tarkka päivärytmi koska 7viikkoisella harvemmin on sitä ja ei taida olla monella 3kk ikäiselläkään. Tuon kommentinkin perusteella voisi luulla, että ehkä et tiedäkään milloin vauvallasi on nälkä. Toisaalta, samapa tuo kun sinä et asioista alunperinkään puhunut totuudenmukaisesti.

tunnen kovasti sympatii sinua ja kaikkitietäviä kommenttejasi kohtaan.



Et tainnut vieläkään ymmärtää, että meillä siis poika saa hyvin paljon rintamaitoa. Ja sinä laitoit sanat suuhuni että HALUAN antaa pojalle korviketta, ankä imettää. Vielä siis: Haluan toki imettää ja niin teenkin mutta ei se niin kamalaa ole jos poika pienen osan ravinnostaan saa korviketta.

Emilyn jos luet ensin tarkemmin tekstini niin varmasti sitten selviää asia. Kyse ei kohdallani ole siis rintojen rupsahtamisesta, annoin sen esimerkkinä siitä kuinka kärkkäästi alat ihmisiä arvostelemaan vaikka se ei ole laisinkaan asiasi.

Meillä todella oli tuo rytmi jo 7vkon ikäisenä ja toden totta kommunikaatio toimii lapsen ja minun välillä. Väsymysmerkit ovat aivan erilaisia kuin nälkämerkit. Opit sen vielä! Vauvasi on vielä kovin pieni joten kyllä varmasti sullekin selkiää että kaikki ei aina mene niin kuin on suunnitellut.



Pakko oli vieläkin jatkaa sillä jaksat edelleen vain syyllistämisen jälkeenkin syyllistää. Onko tapanasi provosoida kaikkia täällä kävijöitä? Ensin aloitit Divaanista ja sitten jatkoit minuun! Rauhotu nyt hyvä tyttö!



Olenhan koko ajan sanonut että saat tehdä omalla kohdallasi kuinka haluat enkä nää tapaasi vääräksi. Mutta lopeta jo toisten väärä tulkitseminen. Nostat aivan vääriä asioita ylös esim rintojen rupsahtaminen jonka selvästi sanoin että tämä ei ole minun mielipiteeni vain esimerkki....

Vielä korostan että en toki missään nimessä kiellä rintamaidon terveellisiä ja tärkeitä vaikutuksia. Ne ovat minustakin tärkeitä. Mutta meillä eletään näin, että poika saa suurimpaan nälkään lisäksi korviketta eikä maidontuotantoni siihen lopu, ei. Höpsis! Hyvin tulee edelleen... =)



Vieläkö jatkamme rakas Emilyn?

Voi Soffu, kun minä en sinua mitenkään arvostellut vaan ystävällisesti totesin, että oletko varma että maito ei riitä ja pistin hyvää hyvyyttäni yhden linkin mistä voi lukea infoa. Ja siitä sinä loukkaannuit ja nimitit imetysfanaatikoksi (jota mielestäsi lapsentahtinen imettäjä on) Siinä ei ollut edes kyse minun mielipiteestäni vaan tosiasiasta, että sinä yksinkertaisesti et näe millään konstilla rinnoistasi mitään, mikä kertoisi maidontuotannosta.



Ja koska kyse ei ole minun mielipiteestäni vaan tosiasioista, suosittelisin sinua todella lukemaan tuosta imetyksestä enemmän tietoa.

Soffy antaa pojalleen iltaisin pullosta maitoa. Muuten hän imettää, todennäköisesti lapsentahtisesti. Joten miksi sanot Emilyn että Soffy EI HALUA imettää? Tämä asia ei ole mulla mennyt tajuntaan tässä ketjussa. Heti jos joku sanoo antavansa JOSKUS lapselleen korviketta, niin joku äiti tulee syyttämään ettei toinen halua imettää eikä varsinkaan lapsentahtisesti. Jos antaa pullosta maitoa toisinaan, vaikka sitten iltaisin tai silloin kun itse on lapsetn luota pois, se EI ole pois imetyksestä eikä onnistuneesta imetyksestä eikä tämä henkilö todennäköisesti tarvitse neuvoja imetykseen.



Mä en halua todellakaan nyt syyttää ketään, en sinua Soffy enkä sinua Emilyn. Haluaisin vain tietää MIKSI niitä äitejä jotka joskus antavat korviketta lapselleen tullaan syyttämään imetyshaluttomuudesta yms?

Jos ihminen antaa mieluummin korvikepulloa kuin tissiä, vaikkakin vain joskus, niin sillä hetkellähän hän ei halua imettää. Siksi käytin sitä ilmaisua.

Soffu väitti rintojensa olevan välillä tyhjät, joten sellainen ihminen kyllä tarvitsisi neuvoja imetykseen, Soffu niitä ei halunnut. Joten natiskoot sitten jatkossakin huomion hakuisena " maitoni ei riitä" fraasia.

Sain vastauksen kysymykseeni.



Imetys on ihanaa kun se onnistuu. Silti olisin toivonut että tämä vauvani olisi ottanut myös pullon, jotta olisin joskus päässyt vähän tuulettumaan. Mutta kun ei niin ei. onneksi nyt on tilanne toinen pullon suhteen, ottaa siitä jos annetaan (viimeksi saanut maitoa pullosta 3vk sitten). Nyt taas itse en juuri pääse tuulettumaan kun on rakennusprojekti menoillaan, mutta ehkä taas joskus...

Miksi näissä imetyskeskusteluissa täytyy aina antaa mopon karata käsistä? Imetys on niin henkilökohtainen juttu, että siinä ei kannata alkaa jaella neuvoja, ellei niitä kysytä. Kyllä munkin olisi tehnyt ystävälleni mieli kommentoida maidon riittävyydestä. Ystäväni antoi alusta asti rinnan lisäksi korvikettä, koska hänen mukaansa maitoa ei vain tullut. Voi että olisi tehnyt mieli kommentoida, että tuleehan sitä, kun vain imettää ja imettää. Noh, onneksi jätin kommentoimatta. Ystäväni on varmasti älykkäänä ihmisenä asiaa ajatellut ja päätynyt omaan ratkaisuunsa.



Itse täysimetin 4 kk, ja nyt puolitoista kuukautta on menty siten, että iltaisin saa pullosta. En nyt näe tarpeelliseksi analysoida syitä tässä.



Mulla on nuorempana ollut tapana kommentoida välillä aika suoraan ihmisille: halusin niin sanotusti hyväntahtoisesti ottaa kantaa ja ehkä informoidakin kanssaihmisiä. Sitten ajan myötä huomasin, että hei, ihmiset eivät pidä siitä, että tiettyjä asioita kommentoidaan. Omia näkemyksiään ei tarvitse häpeillä, mutta kysymättä ei kannata ilmaista edes hyväntahtoisia neuvoja. Jotkut asiat ovat liian henkilökohtaisia. Ihmiset yleensä osaavat ottaa itsekin selvää asioista.



Hyvää syksyn jatkoa kaikille imettäjille ja pulloruokkijoille. Hoidetaan ja hellitään omia murujamme kukin omalla -varmasti parhaalla mahdollisella- tavalla!

Niin, minua vaan kummastuttaa se, että jos joku sanoo ettei maito riitä, hänelle ei saisi " antaa neuvoja" . Onhan se toki huomattu, että ihmiset ovat tosi herkkänahkaisia. Itselläni tosin ei ole tapana loukkaantua, jos joku jotain kysyy tai neuvoo. Olen onnellinen, jos joltain ulkopuoliselta kuulen vinkin ja huomaan olleeni väärässä tai ehkä en ole ajatellut jotain seikkaa ennen vinkkiä. Mutta onhan niitäkin sitten, jotka eivät kestä sitä että ovat olleet väärässä ja sen takia tulisina puolustavat omaa kantaansa. Ihan naurettavaa aikuiselta ihmiseltä mutta minkäs teet.



Tästä keskustelusta jäi käteen nyt todellakin se, että harvalla se maito oikeasti loppuu tai ei riitä, mutta eipä siitä sen enempää. Edelleenkin noihin imetyssivujen tietoihin sanani perustuvat.

heipä hei



Toisenlainen ratkaisuehdotus, huom vain ehdotus!

Oletko kokeillut vauvalle keinua, kääräse vauva huopaan ja kytke keinu päälle. Meidän vauva tykkäsi ja ja tykkäis vieläkin mutta kun pitäis alkaa jo lattiallakin viihtymään. Vauva nautti keinuvasta liikkeestä ja sain itse tehtyä muita hommia samalla. meidän vauva tosin ei ole tiheä syömäri ollut koskaan jos paria ekaa viikkoa ei lasketa kun tyrkytin tissiä kaikkeen hätään. Nykyään 2 kk syö öisin 6-8 tunnin välein ja päivisin n.2-3 tunnin välein.

Joten natiskoot sitten jatkossakin huomion hakuisena " maitoni ei riitä" fraasia.





=DDDDD Oi voi! Minähän täällä itken ja valitan ja haen huomiota!! =DDDD Olen edelleen sinut asian kanssa että annan korviketta! En siis natise asiasta mielestäni vain kerron miten meillä toimitaan. Ei kenenkään tarvitse omista periaatteistaan luopua!

Vaikka maitoni riittäisi niin annan silti korvikkeen joukossa D-vitamiinit! =) Minun mielestä maitoni ei riitä, voinhan olla väärässä. En vain viitsi huudattaa lasta tuntikausia, sillä hän tuntuu nälkäiseltä. Tissiraivarit ovat erikseen (on kokemusta niistäkin) ja silloin poika ei saa pulloa vain siksi että tisu ei kelpaa. Sillä tavoin poika huomaa että saa määrätä mitä ottaa. Se ei käy päinsä! Rintamaito on edelleen pääasiallinen ruokamme jatkossakin.



Siis ihan vaan huvikseni puollustan korvikkeen käyttäjiä myös, ihan periaatteesta!



Soffu

vanvistan siis rintaani silti joka päivä että tuo maidontuotanto lisääntyisi.

Tästä hyvänä esimerkkinä toinen rintani jonka maidon menetin heti imetyksen alkutaipaleella väärästä imetysotteesta johtuneesta nännihaavoista. No asia erikseen maidon menettämisestä, mutta silti rinnan parannuttua vahvistin sitä päivittäin monia kertoja ja nyt viikkojen ja viikkojen päästä maito on tänään noussut kunnolla rintaan takaisin. Eli tiedän tämän homman oikein hyvin ja sitä jatkuvasti teemme.



Soffu

Nää on taas niitä ketjuja, joihin voisi olla viisainta kommentoimatta ollenkaan, mutta...



Joskus tuntuu siltä, että imetyksen " epäonnistuminen" on todella suuri tabu. Kaikki on muka kiinni vain oikean tiedon ja oikean asenteen puutteesta. Mä sain itse aikoinani apua imetystuen vinkeistä, mutta ei niissäkään koko maailmankaikkeuden viisaus piile ;) Oikeesti: on äitejä, joilla maito ei riitä (tilapäisesti tai ei ollenkaan). On vauvoja, joita ei voi väsyttää jatkuvalla imetyksellä, jos vauvalta kuluu suhteettoman paljon energiaa syömiseen. On äitejä, jotka yrittävät ja yrittävät ja stressaavat itseään imetyksellä niin, että loppujen lopuksi sekä äiti että vauva kärsivät. Äidin on turha tuntea syyllisyyttä siitä, että haluaa antaa lapselleen ruokaa!



Meillä tyttö sai äidinmaitoa, luovutettua maitoa ja erityiskorviketta. Letkulla, ruiskulla, pullosta ja tissistä. Täysimetys oli jo alun alkaen siis mahdotonta. Mielestäni imetykseni oli kuitenkin olosuhteisiin nähden onnistunut, vaikkei meillä suosituksia monessa mielessä täytettykään.

En tiedä, uskaltaako tätäkään sanoa ääneen, mutta mulla maidontuotanto lisääntyi selvästi, kun ns. heitin pyyhkeen kehään, lakkasin stressaamasta maidon riittävyyttä ja päätin olla syyllistymättä lisämaidon (hui!) antamisesta. Meillä oli toisaalta sikäli erilainen tilanne, että erityiskorviketta piti lääkärin määräyksestä antaa n. 3 kk:n ikään, oman maidon määrästä huolimatta. Annoin lisämaitoa imetyksen päälle pieniä määriä kerrallaan, sen verran, mihin vauva tyytyi. Syöttövälit olivat siinä 1,5-3 tuntia, illalla tiheämmin. Tyttö oli pikkuinen ja söi useasti pieniä määriä kerralla.

Uskon että sinua ahdistaa tämä liika vauvan imettäminen. Etenkin kun on noita muitakin lapsia niin se on tosi hankalaa varmasti. Muistan esikoisen ajalta että oli noita aikoja jolloin imettiin tiheämmin mutta en muista että olisivat kauan kestäneet. jotenkin kuulostaa että vauvasi kaipaisi tuttia. Uskon että maitosi kyllä riittää ja muutamassa päivässä vauvasi olisi jo saanut maidon määrän lisääntymäänkin jos kyse olisi siitä. Hän on kuitenkin niin pieni että kyse on todennäköisesti siitä että hän kaipaa läheisyyttä ja imemistä. Itselläni on 3 vuotias poika ja viikon ikäinen poika ja eiliseen asti vauva söi kyllä tunnin välein öisin ja päivällä sitten harvemmin mutta nytten syö päivisin ja öisin 2-3 tunnin välein. kyllä se on aikamoista imettää kun on toinen lapsi ennestään..saatika jos niitä olisi enemmän. miedän poika aika usein kyllä pelaa tai katsoo videoita kun imetän mutta ei aina. On se paljon haasteellisempaa se imetys kun on useampi lapsi. Itsekkin tässä jo aloin ajatella korvikkeista apukeinona kun tuo maito nousi rintoihin niin kovasti ja vasta nyt alkoi hieman helpottaa ja muutenkin kun tosiaan kahden lapsen äitinä olo on aika kiireistä. Kuitenkaan en luovuttanut ja olen nyt onnellinen siitä. Olen meinaan aikamoinen imetyksen puolustaja. Esikoista odottaessa luin kaiken mahdollisen imetyksestä ja sain tietää harvinaisen tiedon silloin josta harvat oikeasti tietävät.Sain tietää että alle 2 viikkoiselle ei suositella tutteja eikä pulloja eikä lisämaitoja,koska tutista ja pullosta voi tulla väärä imuota ja lisämaito vie vauvalta pois jopa imetyskertoja ja vie rinnalta pois sitä imua jota se tarvitsee maidon lisäämiseen.Lisäksi sain tietää että on todella harvinaista ettei maito oikeasti riitä ja että kun imettää sitkeästi ilman lisämaitoja niin maitoa alkaa tulemaan enemmän.Sitten kun esikoinen syntyi niin päätin että ei lisämaitoja,pulloa tai tutteja koskaan jos mahdollista. sairaalassa suhtautuivat oudosti kun en antanut tuttia antaa edes pienksi hetkeksi. Itsestäni tuntui todella oudolta kun miltei kaikki äidit siellä antoivat vauvansa vauvahuoneeseen yöksi hoitoon ja suostuivat lisämaitoon vaikka imettivät välillä itsekkin. Osalla oli oikeasti syynsä siihen mutta osalla taas tuntui että he eivät vaan jaksaneet imettää joka kerta.En huolestunut kun mitoa ei näkynyt ekoina päivinä vaan imetin ihan niin kuin vauva halusi ja sitten kun maito nousi niin imetin edelleen vauvan tahtiin. siinä sitten imetin vuoden ilman korvikkeita ja tutteja ja pulloja koska imetys onnistui ja koska pelkäsin että nuo lisämaidot ja tutit yms. olisivat tehneet mutkia matkaan. Monet kertovat että ne eivät ole hankaloittaneet elämää mutta tiedä sitten. Nytten tän toisen kanssa pyrin samaan jos voin mutta kun on toinen lapsi kyseessä niin saa nähdä miten onnistuu. Tosiaan tän toisen kanssa on imetys paljon haastavampaa vaikka alku onkin mennyt hyvin.Korvike ei ole huono juttu mutta silti en voi sille mitään että jos näen äidin joka antaa pielle korviketta niin ajattelen että voi vauva parkaa.Miksiköhän?en tiedä..kai nuo imetyksen edut on niin tärkeitä minusta ja kai jotenkin kun on seurannut joitain äitejä niin huomannut miten hurjan helposti kuvitellaan ettei oma maito riitä ja annetaan korvikkeita. imetysaika on tosiaan lyhyt vaikka kestäisi sen vuoden. Kuitenkin alkuperäiselle kysyjälle sanoisin että pyytää neuvolasta apua ja kysyy voisiko tutti helpottaa. Kuitenkin on lapsia ketkä sitä tarvitsee. Jos apua ei kuitenkaan tunnu löytyvän niin ne korvikeet voivat helpottaa oloasi ja perheenne tilannetta. Jokainen toimii niin kuin haluaa ja tärkeintä on oman perheen tyytyväisyys. Itse silti kannustan kaikkia imettämään koska se on milestäni kaikista parhainta ruokaa vauvalle ja antaa läheisyyttä samalla. Tarkoitukseni ei ollut loukata ketään. kerroin vain oman mielipiteeni asiaan ja en ole täysin mustavalkoisesti asiaan suhtautuva enään kun tuo toinen lapsi syntyi ja kun huomasin kuinka rankkaa kahden kanssa voi olla,vaikkakin on ihanat nuo lapset.

..jäi kiinnostamaan, että millaisessa tilanteessa tuo lääkäri määräsi lisämaitoa annettavaksi?



Kysyn ihan mielenkiinnosta, en ole väittänytkään etteikö sitä lisämaitoa joissain tilanteissa vauva todella voisi tarvita. Mutta kysyn mielenkiinnosta, kun itselleni terkka ehdotteli sitä neuvolassa (turhan takia, totesi että " voin antaa" koska pituutta tuli vauhdilla ja paino ei pysynyt heti neuvolan käyrillä). Eri juttu ehkä kuin lääkäri, voisi olettaa että on ollut painavia syitä mutta kysynpähän silti mielenkiinnosta että mikä tilanne teillä oli?