Lue keskustelun säännöt.
Olin aiemmin sitä mieltä, että kova kuri on armeijassa etu, mutta nyt olen tullut toisiin johtopäätöksiin
17.04.2022 |
Kävin armeijan n. 30 vuotta sitten ja meininki oli vanhanaikaista inttiä, eli sitä huutamista, keljuilua ja kaikki perustui täysin pakkoon ja rangaistuksen uhkaan. Mitään "motivoivaa" ei intissä ollut eikä sellaista olisi sallittu. Olin kuitenkin pitkään sitä mieltä, että se oli oikea tapa kouluttaa sotilaita. Tulihan siinä opittua aseet ja muut vaikka joku karjui ja juoksutti aina välillä metsään tai viskoi sängyn patjat lattialle tai sellaista.
Nyt kuitenkin kummipoikani on ollut armeijassa viime kesästä ja olen tutustunut tähän uuteen meininkiin. Meininki on edelleen kurinalaista, mutta rentoa. Miesten motivaatioon kiinnitetään huomiota, turhat huutamiset ja esimerkiksi turhat levon katkaisut alikessujen huviksi on lopetettu. Nuoret osaaavat tekniset välineet hyvin ja oppivat armeijan käyttämät vehkeet nopeasti. Ketään ei erikseen nöyryytetä, eikä kaikkia rangaista yhden takia. Kummipoika on tyytyväinen koulutukseen ja on sisäistänyt asiat hyvin. Hän on nyt alikersantti. Joukkueessa on hyvä motivaatio, keskeyttäneitä on vähän.
Taisin olla väärässä omien kuvitelmieni kanssa. Nyt kun vertaa Venäjän armeijaa, joka on perustunut miehistön huonoon kohteluun ja Ukrainan armeijaa, joka tavoittelee nykyaikaa ja kohtelee sotilaitaan inhimillisesti, tämä käsitys vahvistuu. Suorituskyky on ihan erilainen. Samaa oli muuten käsitelty Hesarin pääkirjoituksessa.
Kehotan muitakin vanhoja pieruja päivittämään käsityksiään. Oikeastaan tekisi hyvää, että intissä olisi vanhoille reserviläisille avoimien ovien päivät ja pääsisi näkemään sitä nykytouhua. Siinä on hyvinkin paljon järkeä.
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kävin armeijan 30 vuotta sitten. Silloin motivaation puutteesta rangaistiin juoksuttamalla ja aito kiinnostus palvelukseen palkittiin pääsyllä sotilaskotiin vaikka kesken päivän.
Ja jos joku teki jonkun mokan, se sinunkin sotilaskotikeikkasi saatettiin perua tästä syystä, vaikka et itse olisi tehnyt mitään. Sama kun työkaverisi tekisi jonkun mokan ja sinulle annettaisiin siitä rangaistus. Kauanko olisit moisessa lafkassa? Ihan hyvä jos noista jutuista on päästy. Ei mitään järkeä.
Armeija on kutakuinkin ainoa ympäristö, jossa kollektiivisilla rangaistuksilla on aidosti opettavainen merkitys. Tositilanteessa kun yhden virhe voi oikeasti maksaa kaikkien hengen. Aika harvassa työpaikassa on näin.
tositilanteessa toimitaan fyysisesti ja henkisesti äärirajoilla. ei ole vastaavaa työtä. siksi yksi asia edes pitää toimia ja hierarkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kävin armeijan 30 vuotta sitten. Silloin motivaation puutteesta rangaistiin juoksuttamalla ja aito kiinnostus palvelukseen palkittiin pääsyllä sotilaskotiin vaikka kesken päivän.
Ja jos joku teki jonkun mokan, se sinunkin sotilaskotikeikkasi saatettiin perua tästä syystä, vaikka et itse olisi tehnyt mitään. Sama kun työkaverisi tekisi jonkun mokan ja sinulle annettaisiin siitä rangaistus. Kauanko olisit moisessa lafkassa? Ihan hyvä jos noista jutuista on päästy. Ei mitään järkeä.
Armeija on kutakuinkin ainoa ympäristö, jossa kollektiivisilla rangaistuksilla on aidosti opettavainen merkitys. Tositilanteessa kun yhden virhe voi oikeasti maksaa kaikkien hengen. Aika harvassa työpaikassa on näin.
tositilanteessa toimitaan fyysisesti ja henkisesti äärirajoilla. ei ole vastaavaa työtä. siksi yksi asia edes pitää toimia ja hierarkia.
Hierarkian toimivuus on tärkeätä vain henkilökohtaisista syistä jos hommat tulisi muutenkin hoidettua. -eri
Vierailija kirjoitti:
Näin inttiä käymättömän näkökulmasta (olen siis nainen) nämä simputusta ja vastaavaa puolustelevat argumentit vaikuttavat tosi kummallisilta. Nimittäin: jos ne pitäisivät paikkansa, tarkoittaisi se sitä, että ihmisen psykologia toimisi armeijakontekstissa totaalisen eri tavalla kuin missään muualla. Normaalielämässä ihminen suoriutuu tehtävistään parhaiten silloin, kun taustalla ei ole pelkoa syömässä keskittymistä, ja kun ohjeistus on riittävän perusteellista mutta samalla myös riittävästi liikkumatilaa antavaa. Yllättäviä tilanteita tulee aina ja kaikkialla, ja niissä pitää pystyä toimimaan omatoimisesti. Mikään maailmassa ei toimi sillä tavalla, että esimies kyttää koko ajan vieressä, ohjeistaa kaikki yksityiskohdat ja jakelee virheistä sattumanvaraisia rangaistuksia. Miten ihmeessä siis sotiminen voisi toimia sillä tyylillä?
se mihin armeijassa pyritään on kaukana normaalista elämästä. silloin poikkeustilanne eli sota.
arkista työelämää ei voi verrata sotilaskoulutukseen ja arkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin inttiä käymättömän näkökulmasta (olen siis nainen) nämä simputusta ja vastaavaa puolustelevat argumentit vaikuttavat tosi kummallisilta. Nimittäin: jos ne pitäisivät paikkansa, tarkoittaisi se sitä, että ihmisen psykologia toimisi armeijakontekstissa totaalisen eri tavalla kuin missään muualla. Normaalielämässä ihminen suoriutuu tehtävistään parhaiten silloin, kun taustalla ei ole pelkoa syömässä keskittymistä, ja kun ohjeistus on riittävän perusteellista mutta samalla myös riittävästi liikkumatilaa antavaa. Yllättäviä tilanteita tulee aina ja kaikkialla, ja niissä pitää pystyä toimimaan omatoimisesti. Mikään maailmassa ei toimi sillä tavalla, että esimies kyttää koko ajan vieressä, ohjeistaa kaikki yksityiskohdat ja jakelee virheistä sattumanvaraisia rangaistuksia. Miten ihmeessä siis sotiminen voisi toimia sillä tyylillä?
se mihin armeijassa pyritään on kaukana normaalista elämästä. silloin poikkeustilanne eli sota.
arkista työelämää ei voi verrata sotilaskoulutukseen ja arkeen.
Miksi KAIKKI miehet passitetaan armeijaan ilman mitään tietoa siitä kuka sinne edes parhaiten sopeutuu? Todellisuudessa vain pieni osa miehistä kykenee toimimaan tarvittavalla tasolla sotatilanteessa, muista on siellä vain haittaa.
Moderin sotilaskurin perinnehän tulee kaukaa Preussista, ajasta jolloin miehet laitettiin riviin ja marssitettiin kävellen vihollisen armeijaa kohti, ottaen kokoajan vastaan tykinkuulia ja muskettien yhteislaukauksia. Ehkä nykyäänkin on joitain tilanteita jossa on hyötyä sokeasta ja absoluuttista tottelevaisuudesta mutta enemmän siitä lienee haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Global Innovation Indexin mukaan nämä ovat maailman innovatiivisimmat maat:
1. Switzerland
2. Sweden
3. United States of America
4. United Kingdom
5. Republic of Korea
6. Netherlands
7. Finland
Top7 maista kolmessa on käytössä miesten pakollinen asepalvelus. Ei voi olla sattumaa vaan nimenomaan se armeijakuri mikä opitaan kantaa hedelmää myös työelämässä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin inttiä käymättömän näkökulmasta (olen siis nainen) nämä simputusta ja vastaavaa puolustelevat argumentit vaikuttavat tosi kummallisilta. Nimittäin: jos ne pitäisivät paikkansa, tarkoittaisi se sitä, että ihmisen psykologia toimisi armeijakontekstissa totaalisen eri tavalla kuin missään muualla. Normaalielämässä ihminen suoriutuu tehtävistään parhaiten silloin, kun taustalla ei ole pelkoa syömässä keskittymistä, ja kun ohjeistus on riittävän perusteellista mutta samalla myös riittävästi liikkumatilaa antavaa. Yllättäviä tilanteita tulee aina ja kaikkialla, ja niissä pitää pystyä toimimaan omatoimisesti. Mikään maailmassa ei toimi sillä tavalla, että esimies kyttää koko ajan vieressä, ohjeistaa kaikki yksityiskohdat ja jakelee virheistä sattumanvaraisia rangaistuksia. Miten ihmeessä siis sotiminen voisi toimia sillä tyylillä?
se mihin armeijassa pyritään on kaukana normaalista elämästä. silloin poikkeustilanne eli sota.
arkista työelämää ei voi verrata sotilaskoulutukseen ja arkeen.Miksi KAIKKI miehet passitetaan armeijaan ilman mitään tietoa siitä kuka sinne edes parhaiten sopeutuu? Todellisuudessa vain pieni osa miehistä kykenee toimimaan tarvittavalla tasolla sotatilanteessa, muista on siellä vain haittaa.
ei passiteta vaan heidät jokainen arvioidaan esimerkiksi minä sain c-paperit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nainen, enkä ole käynyt inttiä, mutta kävin jo varmaan 2003 (tai 2004) sittemmin lopetetussa Keuruun prikaatissa kuuntelemassa johtamisoppeja (olin KTM-opiskelija johtamisen pääaineella) ja siellä oli jo tosi paljon mietitty (yritys)johtamisen tutkimuksen perusteella pehmeämpää johtamista, jota jo pyrkivät silloinkin toteuttamaan. Armeijassa on Suomessa ihan aidosti panostettu tähän ja ovat tietoisia johtamisen tutkimuksen uusimmista havainnoista jne. Vaikutti fiksulta toiminnalta.
Toisaalta tietty kunnioitus ja kuri sekä selkeät vastuut on näissä jutuissa oltava (uskon näiden vaikuttavan myös motivaatioon hyvässä mielessä, työelämässäkin kriisitilanteessa kaikkien katseet kääntyy johtajaan/esimieheen), että ketjun otsikko on vähän huono. Muuten aloittajan kanssa samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Global Innovation Indexin mukaan nämä ovat maailman innovatiivisimmat maat:
1. Switzerland
2. Sweden
3. United States of America4. United Kingdom
5. Republic of Korea
6. Netherlands
7. FinlandTop7 maista kolmessa on käytössä miesten pakollinen asepalvelus. Ei voi olla sattumaa vaan nimenomaan se armeijakuri mikä opitaan kantaa hedelmää myös työelämässä!
Kaikkein särmimmät kaverit työelämässä ovat käyneet vähintään vuoden intin. Totta tämä. (ja olen nainen, en ole käynyt armeijaa) Uskon intin kautta tulevien arvojen vaikuttavan paljon muuhunkin elämään Suomessa. Vaikuttaa myös naisiin, jotka eivät ole käyneet armeijaa, koska olemme näitä arvoja kantavien miesten ympäröimiä niin kotona kuin työelämässäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti paras puoli armeijan käymisestä on se että se on jo takanani ja on ollut jo pitkään.
Niin pitkään, että olen jo huomanut muistini armahtavan minua sen muistamisesta ja itselleni muistuttamisesta jatkuvasti.
Onneksi en ole kertaakaan joutunut mihinkään kertausharjoituksiin ja kiitos sen, olen voinut kehittää itselleni tuntumaa kokonaan erilleen aseista ja sanoutua mielessäni jo etukäteen kaikesta väkivallan käytöstä keinona mihinkään tavoitteeseen.
Varsinkaan sellaiseen, mitä en voi kokea omakseni ja joka ei taas ole minun tavoitteeni mukaista.
(Niistä tietysti ensimmäisenä sen oman, hengissä ja ehjänä pysymisen tavoitteen mukaista )
Saavat intissä pitää avoimien ovien päiviä omasta puolestani koska vain. Kun astuin viimeisen kerran kasarmin portista ulos, totesin että tämä oli nyt tässä ja elämä on edessä.
Sadeviitta ja sikanasse, joopa joo, pitäkää hyvänänne vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saavat intissä pitää avoimien ovien päiviä omasta puolestani koska vain. Kun astuin viimeisen kerran kasarmin portista ulos, totesin että tämä oli nyt tässä ja elämä on edessä.
Sadeviitta ja sikanasse, joopa joo, pitäkää hyvänänne vaan.
Juujuu. Ne hyvät miehet on nyt nukuttamassa lapsiaan. Sinun ja edellisen kommentoijan kaltaiset sluibat täällä huutelee, kuinka eivät aio puolustaa ketään tässä maassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin inttiä käymättömän näkökulmasta (olen siis nainen) nämä simputusta ja vastaavaa puolustelevat argumentit vaikuttavat tosi kummallisilta. Nimittäin: jos ne pitäisivät paikkansa, tarkoittaisi se sitä, että ihmisen psykologia toimisi armeijakontekstissa totaalisen eri tavalla kuin missään muualla. Normaalielämässä ihminen suoriutuu tehtävistään parhaiten silloin, kun taustalla ei ole pelkoa syömässä keskittymistä, ja kun ohjeistus on riittävän perusteellista mutta samalla myös riittävästi liikkumatilaa antavaa. Yllättäviä tilanteita tulee aina ja kaikkialla, ja niissä pitää pystyä toimimaan omatoimisesti. Mikään maailmassa ei toimi sillä tavalla, että esimies kyttää koko ajan vieressä, ohjeistaa kaikki yksityiskohdat ja jakelee virheistä sattumanvaraisia rangaistuksia. Miten ihmeessä siis sotiminen voisi toimia sillä tyylillä?
se mihin armeijassa pyritään on kaukana normaalista elämästä. silloin poikkeustilanne eli sota.
arkista työelämää ei voi verrata sotilaskoulutukseen ja arkeen.Miksi KAIKKI miehet passitetaan armeijaan ilman mitään tietoa siitä kuka sinne edes parhaiten
sopeutuu? Todellisuudessa vain pieni osa miehistä kykenee toimimaan tarvittavalla tasolla sotatilanteessa, muista on siellä vain haittaa.
Siellähän sitä just katotaan että kuka pystyy tekemäön mitäkin ja jaetaa hommat sen mukaan. Kaikkia tarvitaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeesti kai tää Ukrainan tilanne nyt vähän edes nostaa miestenkin valmiustasoa henkisesti? Kaverin 100v lähestyvä mummo oli kommentoinut Ukrainan tilannetta, että näin se viimekskin alko.
Mä pyydän, suomalaiset miehet, ottakaa se arvonne nyt. Aivan varmasti arvostetaan.
t. 2 pienen lapsen korkeakoulutettu äiti, ja mietin, että mitä tekisin jos hyökkäisivät. Asun pk-seudulla. Suvun mökillä Savossa onnistuisi hetken pidempään sähkötön elämä (pata, kaivo, varaava leivinuuni...). Ehkä siellä vähemmän pommituksiakin.
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti kai tää Ukrainan tilanne nyt vähän edes nostaa miestenkin valmiustasoa henkisesti? Kaverin 100v lähestyvä mummo oli kommentoinut Ukrainan tilannetta, että näin se viimekskin alko.
Mä pyydän, suomalaiset miehet, ottakaa se arvonne nyt. Aivan varmasti arvostetaan.
t. 2 pienen lapsen korkeakoulutettu äiti, ja mietin, että mitä tekisin jos hyökkäisivät. Asun pk-seudulla. Suvun mökillä Savossa onnistuisi hetken pidempään sähkötön elämä (pata, kaivo, varaava leivinuuni...). Ehkä siellä vähemmän pommituksiakin.
sinut kuten muutkin kaltaisesi jotka haluaa evakoidaan ulkomaille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti kai tää Ukrainan tilanne nyt vähän edes nostaa miestenkin valmiustasoa henkisesti? Kaverin 100v lähestyvä mummo oli kommentoinut Ukrainan tilannetta, että näin se viimekskin alko.
Mä pyydän, suomalaiset miehet, ottakaa se arvonne nyt. Aivan varmasti arvostetaan.
t. 2 pienen lapsen korkeakoulutettu äiti, ja mietin, että mitä tekisin jos hyökkäisivät. Asun pk-seudulla. Suvun mökillä Savossa onnistuisi hetken pidempään sähkötön elämä (pata, kaivo, varaava leivinuuni...). Ehkä siellä vähemmän pommituksiakin.
sinut kuten muutkin kaltaisesi jotka haluaa evakoidaan ulkomaille.
Tottakai vastuussa lapsistani (oletus, että lapsen isä hyökkäyksen hetkellä muissa tehtävissä, evakuoituisin ulkomaille, jos olisi mahdollisuus, Työni vuoksi en olisi ollenkaan varma, että tätä mahdollisuutta tulisi. Vaan saattaisi olla, että pitäisi täällä pysyä. Minne lapset? Miksi tästä ei ole ohjeistusta? Hyvin varautuneessa maassa kaikki tietäisi. Ei meille naisille ole kukaan kertonut että miten olisimme hyödyksi.
Suurin osa ei ole vassarifeminiztejä, että se oikea Suomi varmasti tämän ymmärtää.
Hei up! Sanokaa nyt, minne menen, jos päiväkoti-ikäisiä lapsia 2 kpl, olen nainen, itse kriittisessä duunissa, jos kriisi tulee. Minne lapset? Minne minä?
Miehet on just noin sluibaa, meinaa et kaikki hoituu. Miksi meille muille ei ole mitään oheita?
Eihän armeijassa ole ollut kovaa kuria enään pitkiin aikoihin ja muutenkin armeijan kuntovaatimukset ovat olleet todella alhaisia jo pidemmän aikaa.
Isäni kävi armeijan 1970-luvulla ja itse kävin armeijan vuonna 2010, se pelotteli mua että armeijassa sitten on kova kuri ja pitää olla hyvässä kunnossa siellä... No totuus oli se että kuri siellä oli olematonta ja siellä olisi pärjännyt ihan kuka vain kuka osaa kävellä.
Armeijassa on nykyään jopa naisia joten miettikää siitä että kuinka helppo paikka se nykyään on.
Varusmiespalvelus on täysin turha ja palkka-armeija+nato on ainoa oikea tapa saada meille uskottava puolustus.
Itse kävin armeijan 2000-luvun alussa ja oltiin varmaan jonkinlaisessa kulttuurin murroksessa tuossa vaiheessa koska silloin ei saanut enää simputtaa ketään erikseen mutta koko porukkaa sai. Kaikki perustui edelleen puhtaasti pakolle ja kiusaamiselle, mutta kertaamassa käydessäni meno on ollut aivan erilaista. Uskon vakaasti että jos kyse on länsimaisesta vapaasta maasta niin sen sotilaita ei pidä käsitellä kuten itäisiä orjia vaan kuten vapaita miehiä kuuluu. Motivaatio auttaa huomattavasti enemmän kuin pelkkä pakko, tämän osoitti jo Aleksanteri Suuri aikoinaan todeksi mutta jostain syystä tämä oivallus on vasta nyt tullut meillekin asti.
Olisin voinut kertoa tämän vuosikymmeniä sitten 19v alokkaana mutta kun ei. Aina pitää ensin mennä päin mäntyä ja sitten kun joku ulkomailla hokaa asian niin se on 'uutta tietoa'. Valtavasti menetettyjä resursseja.