Lue keskustelun säännöt.
Olin aiemmin sitä mieltä, että kova kuri on armeijassa etu, mutta nyt olen tullut toisiin johtopäätöksiin
17.04.2022 |
Kävin armeijan n. 30 vuotta sitten ja meininki oli vanhanaikaista inttiä, eli sitä huutamista, keljuilua ja kaikki perustui täysin pakkoon ja rangaistuksen uhkaan. Mitään "motivoivaa" ei intissä ollut eikä sellaista olisi sallittu. Olin kuitenkin pitkään sitä mieltä, että se oli oikea tapa kouluttaa sotilaita. Tulihan siinä opittua aseet ja muut vaikka joku karjui ja juoksutti aina välillä metsään tai viskoi sängyn patjat lattialle tai sellaista.
Nyt kuitenkin kummipoikani on ollut armeijassa viime kesästä ja olen tutustunut tähän uuteen meininkiin. Meininki on edelleen kurinalaista, mutta rentoa. Miesten motivaatioon kiinnitetään huomiota, turhat huutamiset ja esimerkiksi turhat levon katkaisut alikessujen huviksi on lopetettu. Nuoret osaaavat tekniset välineet hyvin ja oppivat armeijan käyttämät vehkeet nopeasti. Ketään ei erikseen nöyryytetä, eikä kaikkia rangaista yhden takia. Kummipoika on tyytyväinen koulutukseen ja on sisäistänyt asiat hyvin. Hän on nyt alikersantti. Joukkueessa on hyvä motivaatio, keskeyttäneitä on vähän.
Taisin olla väärässä omien kuvitelmieni kanssa. Nyt kun vertaa Venäjän armeijaa, joka on perustunut miehistön huonoon kohteluun ja Ukrainan armeijaa, joka tavoittelee nykyaikaa ja kohtelee sotilaitaan inhimillisesti, tämä käsitys vahvistuu. Suorituskyky on ihan erilainen. Samaa oli muuten käsitelty Hesarin pääkirjoituksessa.
Kehotan muitakin vanhoja pieruja päivittämään käsityksiään. Oikeastaan tekisi hyvää, että intissä olisi vanhoille reserviläisille avoimien ovien päivät ja pääsisi näkemään sitä nykytouhua. Siinä on hyvinkin paljon järkeä.
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
PV:ssäkin on puhaltaneet uudet tuulet jo pitkään, oli kyllä aikakin. Vielä kun sama ilmapiirin uudistus laajenisi esim. hoitoalalle niin hyvä olisi. Kiusaamalla ja nöyryyttämällä ei tule tulosta.
Tämä on ihan totta. Jos armeijakin kykenee uudistumaan, on työelämänkin kyettävä samaan. Nöyryyttäminen ja pakottaminen ei johda mihinkään muuhun kuin huonoon työtehoon ja motivaatioon. On kumma että tätä ei yhä edelleenkään esim. hoitoalan hommissa ole tajuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin kävin armeijan 30 vuotta sitten. Silloin motivaation puutteesta rangaistiin juoksuttamalla ja aito kiinnostus palvelukseen palkittiin pääsyllä sotilaskotiin vaikka kesken päivän.
Kai sen nyt järkikin sanoo, että jos armeijaan mennään lain velvoittamana ja käytännössä ilmaiseksi, niin valtion tehtävä on vastata sellaisista olosuhteista, joissa asioiden oppiminen on mahdollisimman tehokasta. Ennen vanhaan varusmiehiä kohdeltiin ala-arvoisen huonosti monessa suhteessa eikä edes heidän terveydestään välitetty. Tämä kaikki hyväksyttiin mukisematta, koska vaihtoehtoja ei juuri ollut. Jotkut sitten syljeskelivät räkäklimppejä varuskunnan porttiin kotiutumispäivänään ja osa ihan oikeasti kyttäsi muutamia kouluttajia, jotka haluttiin hakata siviilissä koska olivat olleet niin ikäviä. Aika kehnoa lähteä sotaan, jos porukka on kiusattu tuohon pisteeseen jo rauhan aikana.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kävin armeijan 30 vuotta sitten. Silloin motivaation puutteesta rangaistiin juoksuttamalla ja aito kiinnostus palvelukseen palkittiin pääsyllä sotilaskotiin vaikka kesken päivän.
Ja jos joku teki jonkun mokan, se sinunkin sotilaskotikeikkasi saatettiin perua tästä syystä, vaikka et itse olisi tehnyt mitään. Sama kun työkaverisi tekisi jonkun mokan ja sinulle annettaisiin siitä rangaistus. Kauanko olisit moisessa lafkassa? Ihan hyvä jos noista jutuista on päästy. Ei mitään järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kävin armeijan 30 vuotta sitten. Silloin motivaation puutteesta rangaistiin juoksuttamalla ja aito kiinnostus palvelukseen palkittiin pääsyllä sotilaskotiin vaikka kesken päivän.
Ja jos joku teki jonkun mokan, se sinunkin sotilaskotikeikkasi saatettiin perua tästä syystä, vaikka et itse olisi tehnyt mitään. Sama kun työkaverisi tekisi jonkun mokan ja sinulle annettaisiin siitä rangaistus. Kauanko olisit moisessa lafkassa? Ihan hyvä jos noista jutuista on päästy. Ei mitään järkeä.
Armeija on kutakuinkin ainoa ympäristö, jossa kollektiivisilla rangaistuksilla on aidosti opettavainen merkitys. Tositilanteessa kun yhden virhe voi oikeasti maksaa kaikkien hengen. Aika harvassa työpaikassa on näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kävin armeijan 30 vuotta sitten. Silloin motivaation puutteesta rangaistiin juoksuttamalla ja aito kiinnostus palvelukseen palkittiin pääsyllä sotilaskotiin vaikka kesken päivän.
Ja jos joku teki jonkun mokan, se sinunkin sotilaskotikeikkasi saatettiin perua tästä syystä, vaikka et itse olisi tehnyt mitään. Sama kun työkaverisi tekisi jonkun mokan ja sinulle annettaisiin siitä rangaistus. Kauanko olisit moisessa lafkassa? Ihan hyvä jos noista jutuista on päästy. Ei mitään järkeä.
Armeija on kutakuinkin ainoa ympäristö, jossa kollektiivisilla rangaistuksilla on aidosti opettavainen merkitys. Tositilanteessa kun yhden virhe voi oikeasti maksaa kaikkien hengen. Aika harvassa työpaikassa on näin.
Niin, ideahan oli saada tämä porukka kurittamaan tätä onnetonta, joka oli kenties älyllisesti vajaa tai muuta vastaavaa. Se johti meillä kiusaamiseen, ei mihinkään muuhun. Ja armeija hyväksyi tämän organisaationa, kannusti siihen.
Toki tosipaikassa mokailla ei parane, mutta mielestäni nuo jatkuvat mokailijat olisi voinut sijoittaa jonnekin muualle kuin pitää niitä väkisin mukana kiusattavana. Joitakinhan siirrettiin toisiin hommiin, kuten jonnekin polkupyörien huoltajiksi tai sellaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nykypäivän armeijan käyneet joutuisivat sotaan ei siitä tulisi yhtään mitään kun yhtäkkiä ei voitaisikaan ystävällisesti pyytää hyökkäämään. Armeijassa johtajan kunnioittaminen on äärimmäisen tärkeää se on itseasiassa asia joka sieltä pitäisi tuoda myös työelämään.
Vierailija kirjoitti:
Jos nykypäivän armeijan käyneet joutuisivat sotaan ei siitä tulisi yhtään mitään kun yhtäkkiä ei voitaisikaan ystävällisesti pyytää hyökkäämään. Armeijassa johtajan kunnioittaminen on äärimmäisen tärkeää se on itseasiassa asia joka sieltä pitäisi tuoda myös työelämään.
Siellä Ukrainassa ne parikymppiset sotilaat taistelevat Venäjän simputusarmeijaa vastaan ja hyvin pärjäävät. Mikä se sinun pointtisi oli? Ärsyttää tuo saman paskan jauhaminen vuodesta toiseen, vaikka nyt on elävä esimerkki miten moderni ja länsimainen systeemi vapauksineen on parempi systeemi kuin itäinen komentomeininki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kävin armeijan 30 vuotta sitten. Silloin motivaation puutteesta rangaistiin juoksuttamalla ja aito kiinnostus palvelukseen palkittiin pääsyllä sotilaskotiin vaikka kesken päivän.
Ja jos joku teki jonkun mokan, se sinunkin sotilaskotikeikkasi saatettiin perua tästä syystä, vaikka et itse olisi tehnyt mitään. Sama kun työkaverisi tekisi jonkun mokan ja sinulle annettaisiin siitä rangaistus. Kauanko olisit moisessa lafkassa? Ihan hyvä jos noista jutuista on päästy. Ei mitään järkeä.
Armeija on kutakuinkin ainoa ympäristö, jossa kollektiivisilla rangaistuksilla on aidosti opettavainen merkitys. Tositilanteessa kun yhden virhe voi oikeasti maksaa kaikkien hengen. Aika harvassa työpaikassa on näin.
Opettavainen? Ei ihminen opi parhaiten sillä, että sitä "hakataan", kun on tehnyt väärin. Parasta oppia on se, kun hän oivaltaa itse, mikä on oikein ja tältä pohjalta oma-aloitteisesti toimii oikein, koska tietää sen parhaaksi tiedossa olevaksi vaihtoehdoksi. Ne vanhan ajan simputuksen avulla opettamiset olivat vähän sama, kuin ihmisiä ajettaisiin niin kuin karjaa: hakataan kepillä ja saadaan siten kulkemaan tiettyyn suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kävin armeijan 30 vuotta sitten. Silloin motivaation puutteesta rangaistiin juoksuttamalla ja aito kiinnostus palvelukseen palkittiin pääsyllä sotilaskotiin vaikka kesken päivän.
Ja jos joku teki jonkun mokan, se sinunkin sotilaskotikeikkasi saatettiin perua tästä syystä, vaikka et itse olisi tehnyt mitään. Sama kun työkaverisi tekisi jonkun mokan ja sinulle annettaisiin siitä rangaistus. Kauanko olisit moisessa lafkassa? Ihan hyvä jos noista jutuista on päästy. Ei mitään järkeä.
Armeija on kutakuinkin ainoa ympäristö, jossa kollektiivisilla rangaistuksilla on aidosti opettavainen merkitys. Tositilanteessa kun yhden virhe voi oikeasti maksaa kaikkien hengen. Aika harvassa työpaikassa on näin.
Opettavainen? Ei ihminen opi parhaiten sillä, että sitä "hakataan", kun on tehnyt väärin. Parasta oppia on se, kun hän oivaltaa itse, mikä on oikein ja tältä pohjalta oma-aloitteisesti toimii oikein, koska tietää sen parhaaksi tiedossa olevaksi vaihtoehdoksi. Ne vanhan ajan simputuksen avulla opettamiset olivat vähän sama, kuin ihmisiä ajettaisiin niin kuin karjaa: hakataan kepillä ja saadaan siten kulkemaan tiettyyn suuntaan.
Juuri näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee mieleen yksi ruokapöytäkeskustelu AMK:ssa vuosituhanteen vaihteen paikkeilla. Pöydässä oli minun lisäkseni pari AUK:in käynyttä ja yksi rivimies. Voi jeesus sitä yhteen ääneen huutamista ja paasausta mikä seurasi kun sanoin että armeijan ei tarvitsisi olla sellainen pakkolaitos. Kun lähdimme pöydästä niin rivimies-kaverini sanoi vielä jotain sellaista että toivottavasti tahtosi ei toteudu.
"Tule armeijaan me teemme susta miehen.
Älyllinen puoli taitaa jäädä puolitiehen."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nykypäivän armeijan käyneet joutuisivat sotaan ei siitä tulisi yhtään mitään kun yhtäkkiä ei voitaisikaan ystävällisesti pyytää hyökkäämään. Armeijassa johtajan kunnioittaminen on äärimmäisen tärkeää se on itseasiassa asia joka sieltä pitäisi tuoda myös työelämään.
Siellä Ukrainassa ne parikymppiset sotilaat taistelevat Venäjän simputusarmeijaa vastaan ja hyvin pärjäävät. Mikä se sinun pointtisi oli? Ärsyttää tuo saman paskan jauhaminen vuodesta toiseen, vaikka nyt on elävä esimerkki miten moderni ja länsimainen systeemi vapauksineen on parempi systeemi kuin itäinen komentomeininki.
Koulutuksellisesti Ukrainan armeija on hyvin lähellä venäläistä meininkiä, ei todellakaan tätä nykyistä suomalaista pullamössötouhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sotilaskoulutus ajaisi paremmin asiansa, jos siihen ei sisällyttettäisi niin paljon tarpeetonta hölmöilyä ja veetutuksen tarkoituksellista lisäämistä. Asia on tärkeä, ja se kannattaisi hoitaa kunnolla niin, että motivaatio ei kärsisi. Tätä mieltä olen ollut kotiutumisestani (syksy 1978) lähtien. - Ilmeisesti sotapojat pääsevät nykyisin helpommalla, mikä on pelkästään hyvä asia. Ei se, että milloin mikäkin ärsyttää tai turhauttaa, jalosta ketään.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kävin armeijan 30 vuotta sitten. Silloin motivaation puutteesta rangaistiin juoksuttamalla ja aito kiinnostus palvelukseen palkittiin pääsyllä sotilaskotiin vaikka kesken päivän.
Muistan, miten ylikersantti sotaharjoituksissa tuli huutamaan minulle ja eräälle toiselle varusmiehelle, että toimimme liian hitaasti. Olimme alkaneet omatoimisesti, ilman kenenkään käskyä, korjaamaan erästä ongelmatilannetta. Siitä opin, että jatkossa kannattaa tehdä niin kuin muut olivatkin tehneet eli olla ottamatta vastuuta ja seurata asioita kädet ristissä ja tehdä vain se, mikä erikseen käsketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kävin armeijan 30 vuotta sitten. Silloin motivaation puutteesta rangaistiin juoksuttamalla ja aito kiinnostus palvelukseen palkittiin pääsyllä sotilaskotiin vaikka kesken päivän.
Muistan, miten ylikersantti sotaharjoituksissa tuli huutamaan minulle ja eräälle toiselle varusmiehelle, että toimimme liian hitaasti. Olimme alkaneet omatoimisesti, ilman kenenkään käskyä, korjaamaan erästä ongelmatilannetta. Siitä opin, että jatkossa kannattaa tehdä niin kuin muut olivatkin tehneet eli olla ottamatta vastuuta ja seurata asioita kädet ristissä ja tehdä vain se, mikä erikseen käsketään.
Ihan samoja kokemuksia minulla. Lisäksi esimerkiksi vapaaehtoiseksi ei kannattanut koskaan ilmoittautua. Ilmoittauduin kerran kun kysyttiin, pääsin siivoamaan jotakin halkovajaa samalla kun muut saivat mennä sotilaskotiin. Tämä oli käskyn antaneen alikessun mielestä tosi hauska juttu: vapaaehtoiseksi ilmoittautunut joutuikin paskahommiin ja hiljaa pysyneet pääsivät munkkikahville sotkuun. Tämän jälkeen en ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mihinkään, en tehnyt mitään mitä ei erikseen käsketty ja tein kaikkeni, että olisin mahdollisimman huomaamaton. Tosi hyvää ainesta sotaan siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kävin armeijan 30 vuotta sitten. Silloin motivaation puutteesta rangaistiin juoksuttamalla ja aito kiinnostus palvelukseen palkittiin pääsyllä sotilaskotiin vaikka kesken päivän.
Muistan, miten ylikersantti sotaharjoituksissa tuli huutamaan minulle ja eräälle toiselle varusmiehelle, että toimimme liian hitaasti. Olimme alkaneet omatoimisesti, ilman kenenkään käskyä, korjaamaan erästä ongelmatilannetta. Siitä opin, että jatkossa kannattaa tehdä niin kuin muut olivatkin tehneet eli olla ottamatta vastuuta ja seurata asioita kädet ristissä ja tehdä vain se, mikä erikseen käsketään.
Ihan samoja kokemuksia minulla. Lisäksi esimerkiksi vapaaehtoiseksi ei kannattanut koskaan ilmoittautua. Ilmoittauduin kerran kun kysyttiin, pääsin siivoamaan jotakin halkovajaa samalla kun muut saivat mennä sotilaskotiin. Tämä oli käskyn antaneen alikessun mielestä tosi hauska juttu: vapaaehtoiseksi ilmoittautunut joutuikin paskahommiin ja hiljaa pysyneet pääsivät munkkikahville sotkuun. Tämän jälkeen en ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mihinkään, en tehnyt mitään mitä ei erikseen käsketty ja tein kaikkeni, että olisin mahdollisimman huomaamaton. Tosi hyvää ainesta sotaan siis.
Tässä tapauksessahan koulutus toimii juuri niin kuin pitikin, saatiin opetettua kerralla kaikille että älä ilmoittaudu vapaaehtoiseksi. Armeijassa toimitaan niin kuin käsketään.
Vierailija kirjoitti:
Sotilaskoulutus ajaisi paremmin asiansa, jos siihen ei sisällyttettäisi niin paljon tarpeetonta hölmöilyä ja veetutuksen tarkoituksellista lisäämistä. Asia on tärkeä, ja se kannattaisi hoitaa kunnolla niin, että motivaatio ei kärsisi. Tätä mieltä olen ollut kotiutumisestani (syksy 1978) lähtien. - Ilmeisesti sotapojat pääsevät nykyisin helpommalla, mikä on pelkästään hyvä asia. Ei se, että milloin mikäkin ärsyttää tai turhauttaa, jalosta ketään.
Armeijan kouluttajissa alkaa olla varusmiespalveluksensa 2010-luvulla suorittaneita, jolloin kehitys oli jo edennyt eikä uuden komentotyylin opettelu ole enää niin vaikeaa. Jossakin 90-luvulla armeijansa suorittaneet ja palvelukseen jäävät ovat jo korkeammalla tasolla ja kaipa hekin ymmärtävät uusimpaa sotilaspedagogiikkaa paremmin kuin vanhemmat sahat. Ja onhan tämä puolustusvoimien kakkosmies, kenraali Hulkkokin sanonut, että sellainen älytön turha juoksuttaminen ja pelolla johtaminen on mennyttä aikaa eikä kuulu enää armeijan metodeihin.
Vierailija kirjoitti:
Sotilaskoulutus ajaisi paremmin asiansa, jos siihen ei sisällyttettäisi niin paljon tarpeetonta hölmöilyä ja veetutuksen tarkoituksellista lisäämistä. Asia on tärkeä, ja se kannattaisi hoitaa kunnolla niin, että motivaatio ei kärsisi. Tätä mieltä olen ollut kotiutumisestani (syksy 1978) lähtien. - Ilmeisesti sotapojat pääsevät nykyisin helpommalla, mikä on pelkästään hyvä asia. Ei se, että milloin mikäkin ärsyttää tai turhauttaa, jalosta ketään.
Eivät todellakaan pääse helpommalla. Nykyisin ovat kerrallaan 5-6 viikkoa metsässä ryynäämässä muutaman tunnin yöunilla ja pakkiruokailulla, sitten viikon loma ja uudestaan.
Ennen wanhaan lomaa oli harvase viikonloppu ja hommat tehtiin virastoaikana. Munkkia sai sotkusta aina kun halusi.
PV:ssäkin on puhaltaneet uudet tuulet jo pitkään, oli kyllä aikakin. Vielä kun sama ilmapiirin uudistus laajenisi esim. hoitoalalle niin hyvä olisi. Kiusaamalla ja nöyryyttämällä ei tule tulosta.