Mikä sairaus on, jos keski-ikäinen pukeutuu kuin teini?

Mikähän sairaus kun keski-ikäinen pukeutuu kuin vanhus?

Jokainen pukeutuu juuri niin kuin haluaa. Ei ole vaatteissa ikä, vaan koko numero. Pukeutuuko ap niinkuin, joku sinun käskee pukeutua? Jos, niin otan osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolmekymppisen skeittarin syndrooma.

Näitä jälkeenjääneitä on Suomi täynnä.

Toiset pullistelevat peilin edessä maksetuilla saleilla ja näyttelevät toisilleen kuinka isot lihakset niillä on tai per se.

Aikuiset ihmiset ihan oikeasti nostelevat painavia rautamötiköitä salilla, eivät tee raskasta satama-tai kaivostyötä, vaan kuluttavat aikaansa siellä ja sitten vertailevat keskenään, että onpa siinä hienot pohjelihakset tai näyttävät trapetsit, syövät kaikennäköistä proteiiniruokaa, pahimmat popsivat hormoneita, aikuiset ihmiset.

Toiset ne räppää, eli puhuvat kun bassot jytkyttää, heiluttelevat käsiään kuin heinänteossa, raapivat muniaan ja näyttelevät että niillä on ase kädessä ja ampuuvat hermoheikot ja nämäkin ihan yli kakskymmppisiä ihmisiä.

Kyllähän minäkin leikin pienennä rosvoa ja pollaria, mutta ei nyt aikuisena tulisi mieleen larpata väkivaltaista ghettokuukeria.

Yhdet tverkkaa ja toiset naivat tankoa kuivaharjoitteluna ja mitä leveämmälle jalkansa saa aseteltua ja mitä villimmin pe rse pyörii naimista kuivaharjoitellessa, sitä enemmän suosiota saa muiden jälkeenjääneiden keskuudessa.

Helvetin hyvin sanottu, asia on juurikin näin !

................. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolmekymppisen skeittarin syndrooma.

Näitä jälkeenjääneitä on Suomi täynnä.

Toiset pullistelevat peilin edessä maksetuilla saleilla ja näyttelevät toisilleen kuinka isot lihakset niillä on tai per se.

Aikuiset ihmiset ihan oikeasti nostelevat painavia rautamötiköitä salilla, eivät tee raskasta satama-tai kaivostyötä, vaan kuluttavat aikaansa siellä ja sitten vertailevat keskenään, että onpa siinä hienot pohjelihakset tai näyttävät trapetsit, syövät kaikennäköistä proteiiniruokaa, pahimmat popsivat hormoneita, aikuiset ihmiset.

Toiset ne räppää, eli puhuvat kun bassot jytkyttää, heiluttelevat käsiään kuin heinänteossa, raapivat muniaan ja näyttelevät että niillä on ase kädessä ja ampuuvat hermoheikot ja nämäkin ihan yli kakskymmppisiä ihmisiä.

Kyllähän minäkin leikin pienennä rosvoa ja pollaria, mutta ei nyt aikuisena tulisi mieleen larpata väkivaltaista ghettokuukeria.

Yhdet tverkkaa ja toiset naivat tankoa kuivaharjoitteluna ja mitä leveämmälle jalkansa saa aseteltua ja mitä villimmin pe rse pyörii naimista kuivaharjoitellessa, sitä enemmän suosiota saa muiden jälkeenjääneiden keskuudessa.

Helvetin hyvin sanottu, asia on juurikin näin !

Minusta lähinnä surullista. En tiedä mikä elämänilonsa hylännyt reinotohveleissaan kiikustuolissaan istuva elämänvihaaja tuonkin kommentin on tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se hiukan myötähäpeällistä katsoa, jos yli 50 vuotias vetää muhkuraisiin koipiinsa kireät trikoot. Mutta ei kai se sairaus ole. Tyylitajun pettäminen ehkä.

Toisaalta on ihanaa, ettei ikä enää määrää pukeutumista, niin kuin 60 -luvulla. Yli 50-vuotiaat katsottiin vanhuksiksi, joiden piti pukeutua ruskeaan teryleeniin, jos tiedätte mitä se on. Miehillä kulmahousut ja naisilla polvet peittävä hame.

Eikä siitäkään kauaa ole, kun mummot peittivät pääsä huivilla. Farkut olivat teinivaate ja sitä rataa. 

Että on kuitenkin ihanaa, että pukeutumiskoodit ovat höllentyneet huomattavasti.

"Toisaalta on ihanaa, ettei ikä enää määrää pukeutumista, niin kuin 60 -luvulla. Yli 50-vuotiaat katsottiin vanhuksiksi, joiden piti pukeutua ruskeaan teryleeniin, jos tiedätte mitä se on. Miehillä kulmahousut ja naisilla polvet peittävä hame.

Eikä siitäkään kauaa ole, kun mummot peittivät pääsä huivilla. Farkut olivat teinivaate ja sitä rataa."

Tähän muuten liittyy se, että ennenkin keski-ikäiset ja vanhukset ovat pukeutuneet samalla tavalla kuin omassa nuoruudessaan. 1920-luvulla nuoruutensa viettäneet mummot tunnisti vielä kasarilla sellaisesta "maamuna" -tyylisestä kellohatusta ja polvipituisista vekkihameista. 2000-luvun alussa taas 1950-luvun entiset nuoret tunnisti 50-luvun tyylisistä napitettavista A-linjaisista mekoista.

Itse aion haalia itselleni vinon pinon bootcut-farkkuja, kun niitä taas ehkä saa piakkoin, ja pukeudun ysärityylisesti niihin sekä bändi/nörtti/printti-T-paitoihin hamaan hautaan asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehitystaso on jäänyt jumiin. Ikinuoruus elämäntapana. Sitä ei vain itse huomaa pantteripaidassa, kuinka vanha oikeesti on.

Sairauden nimi on Marinin Sanna

En pidä Marinin Sannasta enkä ole samaa mieltä hänen kanssaan monestakaan asiasta mutta kukapa kansanedustaja olisi kauniimpi kuin hän? Jos ulkoista kauneutta katsotaan?

 ennemmin olisin huolissani nuorista kehittymättömistä jotka lähtevät itseään leikkelemään ja parantelemaan

vaatteet voi aina riisua ja tyyliä muuttaa mutta näitä ``kauneusleikkauuksia`` ei voi poistaa

Pukeutuminen on jokaisen oma asia esim.itsestä (55v) ei ikinä tule nutturapäätä jakkupuvussa tai puolihameessa tai tiettyjä värejä en tule käyttämään jne.

sivusta

Mikä on teinityyli? Oon 46 v ja käytetään mun tyttären (21v) kanssa aika samanlaisia vaatteita. Olemme myös samaa kokoa (36).

Millaisia vaatteita pitäisi käyttää? Kyllä mä tämän ikäisenä seuraan muotia (en kirjaimellisesti) ja siinä ei ole mitään ihmeellistä.

En oikein tajua sitä miksi jonkun pukeutuminen on toisille niin kauhea asia. Sellaisella ihmisellä on varmaan omassa elämässä niin vähän mietittävää että jaksaa vielä pohtia tuollaisia. Itse olen melko nuori, mutta ei se helppoa ole näköjään keski-ikäisilläkään jos pitää tasapainoilla täälläkin parjattujen mummotunikoiden ja teinivaatteiden välillä ettei kukaan järkyttyisi. Todellisuudessa itse halveksun niitä jotka jaksavat miettiä toisten vaatteita. Onpa pienet ongelmat. Ainoa hetki missä pukeutuminen korostuu on esim juhlat ja niissä toki olisi tärkeää miettiä vaatetusta.

Vierailija kirjoitti:

Boomereitten on vaikea hyväksyä vanheneminen.

Boomerit eli suuret ikäluokat eivät enää ole keski-ikäisiä, vaan vähintään 70-vuotiaita, ja osa on jo haudassa.

Nykyään keski-ikäisiä ollaan me, X-sukupolvi alias Generation X, 1970-luvulla syntyneet neli-viisikymppiset.

Vierailija kirjoitti:

Diagnoosi hullu taas vauhdissa kun Pääsiäis pyhinä täytyy hakea jollekin tutulle vaatteista diagnoosia. On tylsä Pääsiäinen ihmisellä.

Ymmärrän jos pukeutuminen ihmetyttää, jos kovin erilaista tai poikkeuksellisen nuorekasta mitä se nyt olisi, esim. 70-vuotias ja napatoppi, mutta muuten mikä sen huvittavampaa ja ihanampaa kun jonkun toisen ihmisen uppoutuminen jonkun toisen ihmisen asioihin pieniäkin yksityiskohtia myöten ja löytää syväanalyysit kaikesta mikä edes pikkuriikkisen on tavanomaisen ja keskinkertaisen ulkopuolella. Tämä löytää yleensä samanhenkisiä ympärilleen, joiden kanssa sitten kuiskutellaan ja analysoiaan ihan vakavana ja huolestuneenakin ehkä. Olisi huvittavaa kuulla tällaisia keskusteluja.

Ihan normaalia on muuten huomioida jotain toisten pukeutumisesta, mutta harva niistä ihan analysoi jotain, ellei sitten ole ottanut tehtäväksi jonkun analysoiminen kaikilta osa-alueilta.

Jos näen jotain poikkeuksellista saatan sanoa: olipas hassut tai rumat housut vierustoverille. En tietenkään niin että tuo kohde kuulee. Saattaa olla että se toinen on samaa mieltä, tai sitten ei.

Mikä sairaus on, jos ihminen kyselee tyhmiä vauvapalstalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se hiukan myötähäpeällistä katsoa, jos yli 50 vuotias vetää muhkuraisiin koipiinsa kireät trikoot. Mutta ei kai se sairaus ole. Tyylitajun pettäminen ehkä.

Toisaalta on ihanaa, ettei ikä enää määrää pukeutumista, niin kuin 60 -luvulla. Yli 50-vuotiaat katsottiin vanhuksiksi, joiden piti pukeutua ruskeaan teryleeniin, jos tiedätte mitä se on. Miehillä kulmahousut ja naisilla polvet peittävä hame.

Eikä siitäkään kauaa ole, kun mummot peittivät pääsä huivilla. Farkut olivat teinivaate ja sitä rataa. 

Että on kuitenkin ihanaa, että pukeutumiskoodit ovat höllentyneet huomattavasti.

"Toisaalta on ihanaa, ettei ikä enää määrää pukeutumista, niin kuin 60 -luvulla. Yli 50-vuotiaat katsottiin vanhuksiksi, joiden piti pukeutua ruskeaan teryleeniin, jos tiedätte mitä se on. Miehillä kulmahousut ja naisilla polvet peittävä hame.

Eikä siitäkään kauaa ole, kun mummot peittivät pääsä huivilla. Farkut olivat teinivaate ja sitä rataa."

Tähän muuten liittyy se, että ennenkin keski-ikäiset ja vanhukset ovat pukeutuneet samalla tavalla kuin omassa nuoruudessaan. 1920-luvulla nuoruutensa viettäneet mummot tunnisti vielä kasarilla sellaisesta "maamuna" -tyylisestä kellohatusta ja polvipituisista vekkihameista. 2000-luvun alussa taas 1950-luvun entiset nuoret tunnisti 50-luvun tyylisistä napitettavista A-linjaisista mekoista.

Itse aion haalia itselleni vinon pinon bootcut-farkkuja, kun niitä taas ehkä saa piakkoin, ja pukeudun ysärityylisesti niihin sekä bändi/nörtti/printti-T-paitoihin hamaan hautaan asti.

Sen kun tilaat Zalandosta. Siellä niitä on.

Mikä saa ihmisen puuttumaan muiden pukeutumiseen?

Kävin tässä yksi päivä kasikymppisellä mummollani. Katsottiin tvtä ja siellä oli eräs 50+ikäinen julkkis (herranjumala) vaalenapunaiset tennarit jalassa. Mummo tokaisi: " kyllä on säälittävää. Ton ikäsellä tuommoiset kengät. Luulee varmaan olevansa nyt sitten nuorekas"

Katkeruus?

Pidän arkivaatteena collegepaitaa jossa on my little pony. Diagnosoi mut! :D

N31

Niin. Lapsena sitä joutuu pukeutumaan sen mukaan mitä vanhemmat käskee. Samoin pitkälti nuorenakin tai sitten pukeudutaan siten miten kaverit.

Aikuisena noudatetaan työpaikan pukukoodistoa tai vauva-forumin aikuisten luomaa sosiaalista pakkoa.

Toki vanhana pitää pukeutua niin kuin vanhat ihmiset.

Kysynkin, milloin ihminen saa pukeutua niin kuin itse haluaa? Onko se aika silloin, kun saa arkkuun haluamansa vaatteet päälle?

Vai saako elämässään joskus laittaa sellaiset vaatteet kuin itse haluaa, vaikka muut eivät pitäisi niistä?

Mummoni laittoi päälle vanhainkodissa Turkin matkalta tuodun aamutakin. Hän ei ollut koskaan sitä saanut käyttää, koska aviomies oli kieltänyt. Vanhainkodissakin pöyristeltiin silkkistä aamutakkia, mutta mummo piti sitä silti.

Olisiko hänen pitänyt noudattaa muiden käskyjä vai saako 70-vuotiaana pukeutua niin kuin haluaa?

Hän myös värjäytti hiuksensa lilaksi, mikä aiheutti pullan menemistä väärän kurkkuun muilla mummoilla. 

Tuli vielä mieleen se, että äidilläni on päähänpinttymä hiuksien pituudesta. Hänen mielestään jokaisella vanhemmalla (yli 30 v) pitäisi olla lyhyet hiukset. On kuulemma kamalaa jos pitkät hiukset roikkuvat. Miesten pitkät hiukset vieläkin kauheampi asia. No tietysti nyt on muutenkin se tyyli, että moni leikkauttaa hiuksensa ja se on ihan ok. Äitini vaan jotenkin tuomitsee sen jos joku vanhempi kehtaa vielä pitkiä hiuksia pitää ja se on ikävää. Itsellä pitkät olleet aina (olen alle 30 v nainen) ja erään yli 30 v miehen metallimusiikista pitävän sanoin en enää koskaan leikkaa hiuksiani lyhyiksi. Tietysti sairaus tai jokin muu pakottava juttu voi muuttaa suunnitelmat.

Mä en ymmärrä kuka pitää punaisia housuja. Harvoin hyvännäköiset. En silti analysoi koko henkilöä sen pohjalta. On muuten tekopyhää esittää, että ihan kun ketään ei huomioisi tai ehkä jopa miettisi jotain toisen pukeutumisesta. Vaikka mielestäni jokainen voi pukeutua miten huvittavaa totta kai "teen merkintöjä" jonkun pukeutumisesta, varsinkin jos se poikkeaa valtavirrasta ja vaikka ei poikkeaisi kyllä jokaisella on varmasan mielessä mielikuva jostain tutusta, joka aina pukeutuu "niin" eikä siinä mitään kummallista ole jos tuollaisia joskus miettii tai puhuu jonkun kanssa.

Onhan joillain ehkä jonkin verran persoonallinen pukeutumistyyli, joku tätimäisemmin joku teinimäisemmin, joku klassisemmin ja joku ehkä vähän sellaseen (mikä olisi oikea termi) en tiedä...ehkä hyvin erilaiseen mitä näin keskimäärin ikäisensä. Ei itseäni haittaa jos joku arvostelee tai ihmettelee jotain pukeutumisessani. Otan myös vapauden ihmetellä ja arvostella muita, en tietenkään päin naamaa.

Ja täällä esiin tullut teinipukeutuminen. No, riippuu minkäikäisellä. Jos nuorekas 50-v ei tietenkään niin silmiinpistävää kun jos 70v. teinimäisissä vaatteissa.

Vierailija kirjoitti:

Tuli vielä mieleen se, että äidilläni on päähänpinttymä hiuksien pituudesta. Hänen mielestään jokaisella vanhemmalla (yli 30 v) pitäisi olla lyhyet hiukset. On kuulemma kamalaa jos pitkät hiukset roikkuvat. Miesten pitkät hiukset vieläkin kauheampi asia. No tietysti nyt on muutenkin se tyyli, että moni leikkauttaa hiuksensa ja se on ihan ok. Äitini vaan jotenkin tuomitsee sen jos joku vanhempi kehtaa vielä pitkiä hiuksia pitää ja se on ikävää. Itsellä pitkät olleet aina (olen alle 30 v nainen) ja erään yli 30 v miehen metallimusiikista pitävän sanoin en enää koskaan leikkaa hiuksiani lyhyiksi. Tietysti sairaus tai jokin muu pakottava juttu voi muuttaa suunnitelmat.

juuri näin, olen keski-ikäinen ja pukeudun nuorekkaasti ja vielä pitkät hiukset kuinka ollenkaan uskaltaudun ulos...

happamia...   kateus on niin kansantauti,sitähän se kaikki on

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli 80-luvulla joku paita ja farkut ja samanlaisia käytän edelleen viiskymppisenä.

Toi onkin vanhempien ihmisten tyyliä. Äitini 75 v pukeutuu joka päivä farkkuihin ja t-paitaan ja lenkkareihin. Nykyajan teinit eivät käytä sellaisia.

Täällä samalla ikäluokalla ja vanhemmilla näiden edellä mainittujen lisäksi hupparit, pikkureppu ja tosiaan tennarit/lenkkarit. Kävelysauvat kuuluu myös monella kokonaisuuteen. Arkiaktiivisuutta arvostetaan vanhusten parissa.

Juu kasuaalia, lippiksiä näkyi viime kesänä 70+lla.