Surettaa nykyajan ulkonäkökeskeisyys

Mikä siinä on huvittaa jos nuori ihminen kokee ettei riitä itsenään vaan kokee tarpeelliseksi ehostaa itseään ulkopuolisen silmin jopa yliampuvasti (kukaan meistä ei toki päätä milloin toisen meikkaus tai muu ehostaminen on liikaa). Minusta se on erittäin surullista jos nuoret eivät enää uskalla olla omanlaisiaan ja kokeilla erilaisia tyylejä vaikkapa vaan yrittävät ahtautua yhteen muottiin jossa ehkä voisi olla hyväksytty.

Vierailija kirjoitti:

Tyttö hyvä, maailma on aina ollut ulkonäkökeskeinen.

T. Keski-ikäinen akka

Ehkä, mutta fiksut ihmiset eivät ole siitä asiasta kiinnostuneita, vaan heidän ajatuksensa ovat tärkeämmässä asioissa kuin oman naaman ulkonäössä tai oman kropan muodoissa.

Vierailija kirjoitti:

Miehellä pitää olla; vakituinen työpaikka, hyvä koulutus, autokortti, auto, puhtaat vaatteet, näyttää hyvältä ilman meikkiä, tuoksua hyvältä...

Ja te akat ette viitsi edes meikata miehiä varten?

Tärkein puuttuu tuosta sinun listasta, sellaista ei taida sinulta löytyä, nimittäin hyvä luonne!

Minulla on ulkonäköpaineita, mutta koska olen mies, niin minulla ei niitä saisi olla. M27

Hohhoijaa taas. Snowflake.

Kannattaa lopettaa se somessa roikkuminen, jos ei pää kestä?

Käy Prismassa ostoksilla ja katsele paljonko siellä on niitä leikeltyjä ja ”kauniita” ihmisiä. Eikö ihmiset pidä silmiä auki nykyään vai käytkö edes kotisi ulkopuolella, kun et tiedä miltä suurin osa ihmisistä näyttää?

Vierailija kirjoitti:

Hohhoijaa taas. Snowflake.

Kannattaa lopettaa se somessa roikkuminen, jos ei pää kestä?

Käy Prismassa ostoksilla ja katsele paljonko siellä on niitä leikeltyjä ja ”kauniita” ihmisiä. Eikö ihmiset pidä silmiä auki nykyään vai käytkö edes kotisi ulkopuolella, kun et tiedä miltä suurin osa ihmisistä näyttää?

Tämä. Täsmälleen tämä.

Hanki ap itsetunto ja käytä aikasi viisaammin kuin nyt.

Vierailija kirjoitti:

On meitä monia miehiä, jotka toivovat löytävänsä luonnollisen, puhtaan, meikittömän, raikkaan naisen.  Itse en sietää meikin ja muun hörhön taakse kätkeytyneitä teennäisiä kuvatuksia.

Suomeksi sanottuna= miehiä, jotka toivovat löytävänsä niin kauniin naisen, ettei tämän tarvitse meikata.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa omia kokemuksianne. Onko teitä kohdeltu huonosti ulkonäön vuoksi? Oletteko itsevarmoja? Ottaisitteko täyteaineita tai menisittekö kauneusleikkauksiin? Vai ovatko ne vain rahastusta ihmisten epävarmuudella?

Mitä mieltä olette somesta? Hyvä juttu vai aikaavievää turhuutta?

Ap

Yllättävää kyllä, aika vähän minua on kohdeltu huonosti ulkonäön vuoksi. Ensimmäisenä tulee mieleen Tinder. Tapailin miestä, joka teki jutun päättyessä hyvin selväksi, että ongelma on ulkonäössäni. Muuten en muista saaneeni miehiltä ilkeitä kommentteja. Naisilta jonkin verran, mutten paljoa heiltäkään. En ole mikään täydellinen barbie, joten aihetta ilkeisiin kommentteihin kyllä riittäisi. Tiedän erittäin hyvin huonot kohtani mutta olen hyväksynyt ne, enkä menisi kauneusleikkauksiin vaikka saisin ilmaiseksi.

Somessa on sekä hyvää että huonoa, mutta enemmän koen sen kallistuvan jälkimmäiseen. En ole lähtenyt tälle selfie-belfie-linjalle, enkä rehellisesti sanottuna ymmärrä, mikä idea siinä on. Ilmeisesti nämä ihmiset rakastavat omaa naamaansa aika paljon.

Vierailija kirjoitti:

Meikkasin ennen joka päivä suht paljon. Nykyään meikkaan ehkä kolmesti vuodessa. Ei voisi vähempää kiinnostaa. Enkä sheivaa mitään karvoja. Hygieniasta pidän kyllä huolta. (Joku tulee kuitenkin valittamaan hyi niin "epähygieenisistä" karvoista..) Yritän syödä terveellisesti ja liikkua.

Olen melko epävarma ulkonäöstäni. Meikkaaminen ei olisi mikään ratkaisu heikkoon itsetuntoon. Päinvastoin.

Somet olen poistanut aikaa sitten ja se on ollut hyvä päätös. Somessa roikkumisesta ei tule muuta kuin paha mieli.

Ap

ei someen ole pakko laittaa omaa kuvaansa. Olen naamakirjassa mutta naamaani ei siellä näy, sen sijaa koirat, kukat, maisemat  ja muita päivityksiä kylläkin

Vierailija kirjoitti:

Te naiset itse ajatte parinvaihtoa, kimppakivoja, avioeroja, intersektionaalista feminismiä ja muuta sellaista. Kerrotte deitti palstoilla haaveitanne hyvästä miehestä 'vähintään 180, vähintään 20 senttinen kalu, kuin zelesnky ja James Bond luonne". Ja ihmettelette jos teitä arvostellaan. Sitä saa mitä tilaa.

Taidat tavata naisia pelkästään Tinderissä, et lainkaan oikeassa elämässä. Jos kieltäydyt ajattelemasta naisia ihmisinä, et näe heitä ihmisinä, miten tämä voi olla epäselvää sinulle.

Miksi välität ylipäänsä?

Tämäkin on näemmä niin joko tai-kysymys. Itse käytän arkenakin meikkiä kun pidän siitä miltä se näyttää, sheivaan karvojani, käyn kampaajalla, hoidan ihoani, kuntoilen ja syön hyvin sekä ostan kauniita vaatteita. Tykkään näyttää hyvältä.

En käytä somessa mitään filttereitä, ne ovat laiskoille ja huomionhakuisille. Tietysti minäkin "haen huomiota" kun peitän meikillä mm. 24 vuoden aknen jäljet naamalta enkä kulje saunapuhtaana.

En jaksa kyllä katsoa jos puolisokin lihoo plösöksi tai pukeutuu pelkkiin ryysyihin. On ok mennä vapaapäivinä lököhousuissa, olla meikkaamatta ja muiden valinnat eivät ole minun asiani, mutta on mielestäni lapsellista puhua, että juuri tämä aika olisi jotenkin hirveän ulkonäkökeskeistä.

Kautta aikain on kuitenkin kaunistauduttu ja sitä on odotettu juuri naisilta. Itse asiassa sitä on tässä ajassa huomattavan vähän. Saa olla meikitön ja kehopositiivinen, tienata omat rahat työelämässä, jättää lapset tekemättä ja pukeutua vaikka lökäpöksyihin ja teepaitaan. Ei kukaan pakota näyttämään hyvältä jossei se kiinnosta.

On ihan omasta mielihalusta kiinni mitä haluaa tehdä, mutta lakatkaa yhtä lailla morkkaamasta meitä jotka haluamme laittautua!

Meikkasin parin vuoden ajan yliopistoikäisenä, sitten kyllästyin. En ollut omasta mielestä yhtään paremman näköinen meikattuna, enkä halunnut käyttää yhtään enempää aikaa meikkaamisen opetteluun. Lisäksi se tunne että naamassa on jotain on jotenkin ärsyttävä. En koe että kukaan kohtelisi sen takia huonommin, työkaverit jne. ovat ihan ystävällisiä, mutta poikaystävää en ole saanut, olen 31 vuotias. Kerran yksi Tinder deitti sanoi että kiinnostui minusta koska kuvani antoi vaikutelman että olen rento ihminen, "kun yleensä ihmiset haluaa laittaa kuvan jossa ne näyttää hyvältä". Mutta olin yrittänyt laittaa kuvan jossa näytin hyvältä :D

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on huvittaa jos nuori ihminen kokee ettei riitä itsenään vaan kokee tarpeelliseksi ehostaa itseään ulkopuolisen silmin jopa yliampuvasti (kukaan meistä ei toki päätä milloin toisen meikkaus tai muu ehostaminen on liikaa). Minusta se on erittäin surullista jos nuoret eivät enää uskalla olla omanlaisiaan ja kokeilla erilaisia tyylejä vaikkapa vaan yrittävät ahtautua yhteen muottiin jossa ehkä voisi olla hyväksytty.

Kyllä nuoret uskaltavat ja ovatkin juuri omanlaisiaan, mutta miksi? Sitä paitsi se "oma tyyli" voi olla juuri se tyyli, mikä on tavallinen muillakin.

Minulla on kaksi nuorta aikuista tytärtä ja heidän tyylinsä on tavallinen, eli esimerkiksi nyt vielä kun on lunta ja viileät aamut, niin farkut, huppari ja esimerkiksi kevytuntuvatakki. Pitäisikö heidän nyt sinun mielestäsi lähteä revittelemään ja olla erilaisia? En ymmärrä yhtään. Tyttäreni eivät ahtaudu mihinkään muotteihin, vaan pukeutuvat säähän sopivasti ja itselleen ominaisella tavalla. Ehkä he eivät erotu massasta, mutta he ovat ystävineen ihania upeita ihmisiä, joilla on pään sisässä kaikki hyvin.

Toisaalta aina on ollut ulkonäköpaineita, ollaan oltu markkinoinnin uhreja ja aina on yritetty sopia joukkoon. Milloin on oltu parfyymipilvien keskellä puuteroiduissa peruukeissa (myös miehet) peseytymättä kuukausiin, milloin tungettu esim. lyijyä sisältäviä "hoitotuotteita" naamaan, milloin sidottu jalkaterät ja estetty niiden luonnollinen kasvu ja niin edelleen.

Epäterveissä tai järjettömissäkään ulkonäköasioissa ei ole mitään uutta. Uutta on, että tänä päivänä useissa maissa ihmiset, myös naiset, voivat itse päättää mihin lähtevät mukaan tai eivät lähde. Ymmärrän, että paineet tai itsetunto-ongelmat eivät ole mihinkään kadonneet nykyaikanakaan mutta sentään kukaan ei voi kirjaimellisesti pakottaa enää mihinkään muottiin.

Ihmiset itse ovat usein itsensä pahimpia kriitikkoja, nähdään viat ja ajatellaan, ettei kelvata (todellisuudessa ne muutkin ovat kiinnostuneita lähinnä itsestään). Kaikille eivät kaikki toki kelpaakaan, mutta mitä sellaisella puolisolla, ystävällä tai sukulaisella tekee, jolle ei kelpaa omana itsenään? Mediassa ja vaikka tällä palstalla esitetty nais- tai mieskuva on kaukana normaalista ihmisestä. En tunne yhtään sen kaltaista. Sen sijaan normaaleita, täyspäisiä, niin naisia kuin miehiäkin, tunnen. Ehkäpä vaihdat oman ulkonäkösi sijaan seurasi?

Määrittele nykyaika.

Aika vähän löytyy inhorealistisia maalauksia entisaikojen rikkaista ja aatelisista. Luuletko, ettei muotokuvamaalauksissa kaunisteltu totuutta? Tai etteivät varakkaat meikanneet?

Edustavatko Marilyn Monroe, Elizabeth Taylor, Sophia Loren, Jayne Mansfield, Bettie Page, Sabrina tai Samatha Fox kaikkien tavoitettavissa olevia standardeja? Entäs 90-luvun huippumallit?

Aina on ollut kauneusihanteita sekä miehille, että naisille. Kivikaudelta vaan ei ole mitään kirjoitettua aineistoa, joka tämän todistaisi.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen puolen vuoden aikana laihduttanut 30kg ja olen nyt normaalipainoinen. Ennen tätä mulla ei ollut mitään ongelmia itseni kanssa, mutta kun olen nyt laihtunut niin olen alkanut laittamaan ripsiäni ja kulmiani, koska ”muka pitää laittaa”. Lisäksi mulle on tullu pakkomielelle saada vatsarasva kokonaan pois.

Mitä enemmän laihdun, sitä kriittisempi olen itselleni, sekä minusta tuntuu etten ole laihtunut ollenkaan, joka saattaa kuulostaa oudolta, mutta niin musta tuntuu :D

T:23N

Miksi sitten aloit laihduttamaan?

Mun mielestä ulkonäkökeskeisyys johtuu täysin siitä kun kaikki muut sukupuolierot on tasa-arvon nimiin häivytetty pois niin nyt vastakkaisen sukupuoliero on lähinnä vain ulkonäkö joten siksi siihen ulkonäköön kiinnitetään huomiota tosi paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen puolen vuoden aikana laihduttanut 30kg ja olen nyt normaalipainoinen. Ennen tätä mulla ei ollut mitään ongelmia itseni kanssa, mutta kun olen nyt laihtunut niin olen alkanut laittamaan ripsiäni ja kulmiani, koska ”muka pitää laittaa”. Lisäksi mulle on tullu pakkomielelle saada vatsarasva kokonaan pois.

Mitä enemmän laihdun, sitä kriittisempi olen itselleni, sekä minusta tuntuu etten ole laihtunut ollenkaan, joka saattaa kuulostaa oudolta, mutta niin musta tuntuu :D

T:23N

Miksi sitten aloit laihduttamaan?

Olen eri mutta epäilen, että terveyssyistä. Itselleni ainakin terveys on painon hallinnassa ylivoimaisesti tärkein asia.

Kyllä!

Kannattaa lopettaa somenarsismit ja -voimaantumiset, sekä kehopositiivuus -hömpät ja keskittyä olemaan omavarainen, eikä pönkittämisestä riippuvainen!