Korona tuhosi ennen niin aktiivisen sosiaalisen elämän ja ystäväpiirin - ihmiset oköttävät vain omien perheidensä kanssa kotona
Ei tätä enää kestä. Luulin, että rokotukset muuttavat tilanteen mutt ei.
Kukaan ei enää ole kutsunut mihinkään juhliin eikä bileisiin eikä edes illalliselle.
Olemme lapseton pariskunta ja kaipaisimme kovasti entistä elämää ennen koronaa.
Kenestäkään ei edes viesteih kuulu enää mitään eikä koskaan tai tosi harvoin ja silloinkin niin, että kysyn mitä kuuluu.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia.
Kommentit (273)
Vierailija kirjoitti:
Monet suomalaiset tykkäävät olla kotona ilmankin koronaa. Ehkä tänä taipumus on viime aikoina vain vahvistunut, kun on suotavaakin olla "vain" kotona. Lisäksi useimmat tietävät, etteivät rokotukset estä tartuntoja. Koronan ja long covidin voi saada rokotettukin, ja ihmiset ymmärrettävästi pelkäävät yhä.
Oma elämäni ainakin on oikein hyvää ihan kotosalla ollessa/puuhastellessa sekä luonnossa liikkuessa. En edes ennen koronaa voinut enää sietää näitä ostoshlvettejä sun muita "viihdekeskuksia" tai juottoloita joissa toiset ihmiset taas tykkäsi edelleen viettää vapaa-aikansa. Nuorena sitä tuli mentyä ja nähtyä aivan tarpeeksi.
En mä silti ole yksinäinen enkä myöskään kyyhötä pelkäämässä jossain pottukuopassa vaikka en ehdoin tahdoin kyllä koronatartuntaakaan aio sairastaa. Ihan normaalisti ja ajallaan hoidan pakolliset asiat myös livenä, mutta en mä tuonne kylille ylimääräisiä jää hengailemaan, koska ei siellä ole mulle mitään.
Ei siinä auta kai kuin suoraan kysyä ja/tai lähteä keskenään menoihin. Laittaa sieltä päivitystä someihin, jos sitten muutkin uskaltaisivat taas elää..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahdessa vuodessa ehtii tapahtua vastaava muutos ilman koronaakin. Ihmiset vaan jossain vaiheessa yleensä huomaa, ettei se jatkuva lietsuaminen ja sosiaalisuus enää vaan innosta samalla tavalla kuin aiemmin.
On se oma koti ja puoliso (sekä sohva) jonka seura houkuttaa paljon enemmän kuin joku lähteminen johonkin tai varsinkaan vieraiden kutsuminen. Tuo on just se vaihe missä moni sinkkuna elänyt huomaakin jääneensä ihan yksin ja pikkuhiljaa sitä vaan syrjäytyy vaikka kuinka haluaisi puolison ja oman perheen.
Usein ainakin tällä palstalla saa lukea kommentteja joissa tuo tilanne pistetään sen yksin jääneen ikisinkun ikiomaksi syyksi asenteella sitä saa mitä tilaa.
Molemmat tuossa just tänä pääsiäisenä todettiin, että tullaan hulluksi kun katsotaan vain toistemme naamaa.
Sitten kantsii kokeilla vaikka harrastaa jotain kodin ulkopuolella. Yksin.
Kyllähän se oikea kyläilyelämä alkoi vähentyä Somen ansiosta jo ennen koronaa. Jos mentiin kylään istumaan, niin jokainen katsoi kännykkäänsä. Ihan turhaa touhua.
En osaa sanoa onko se hyvä vai huono asia. Hyvää olisi, jos vanhemmat olisivat lastensa elämässä enemmän läsnä. Tulisi terveempiä nuoria.
Joillekin tavallinen puhelukin ystävälle tai sukulaiselle on liikaa, lähetetään sitten kännykkään lyhyitä viestejä.
En tarkoita mitään baarissa luuhaamista.
Kyläilimme ennen toistemme luona illallisilla, mutta nyt se kiva perinne on ohi.
Ilta venähti usein pikkutunneille.
AP
Eli some pilasi maailman.. tarvitseeko niitä kännyköitä jatkuvasti tuijottaa. Sijaiselämää somessa..
Kesällä voisitte tavata ulkona, joku piknik-juttu esim.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se oikea kyläilyelämä alkoi vähentyä Somen ansiosta jo ennen koronaa. Jos mentiin kylään istumaan, niin jokainen katsoi kännykkäänsä. Ihan turhaa touhua.
En osaa sanoa onko se hyvä vai huono asia. Hyvää olisi, jos vanhemmat olisivat lastensa elämässä enemmän läsnä. Tulisi terveempiä nuoria.
Joillekin tavallinen puhelukin ystävälle tai sukulaiselle on liikaa, lähetetään sitten kännykkään lyhyitä viestejä.
Muistan kun vuosi sitten ystäväpariskunta tuli meille kylään. Tuntui, ettei ollut mitään keskusteltavaa kun kaikki mahdolliset kuulumiset oli keskusteltu somessa.
Kenellekään ei livenä kuulu mitään niin ei tosiaan tarvi kokoontuakaan kännyköitä tuijottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä auta kai kuin suoraan kysyä ja/tai lähteä keskenään menoihin. Laittaa sieltä päivitystä someihin, jos sitten muutkin uskaltaisivat taas elää..
Erikoinen ajatus, että muut ei uskaltaisi elää kun ei kiinnosta mikään rymyäminen baarissa tai kotibileet jonkun kämpillä.
Tai mikään muukaan joutava ja teennäinen yhdessäolo ihan vain siksi, koska niin kuuluu tehdä jotta eläisi.
Tuollainen jatkuva meneminen vaikuttaa enemmänkin tarpeelta paeta itseä ja sitä omaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KUTSU ITSE KAVERIT KYLÄÄN!!!
On sullakin ongelma...
Tuntuu, etten enää uskalla pyytää ketään olen muutaman kerran vihjaissut vuoden aikana että voitas kokoontua meille, mutta kun ei vastakaikua kuulu niin lopetin sitten vihjailun.
AP
Älä vihjaile vaan järjestä esimerkiksi vappubileet. Esität selkeän kutsun, moneltako teillä ja tarviiko omat juomat mukaan vai tarjoatko sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä auta kai kuin suoraan kysyä ja/tai lähteä keskenään menoihin. Laittaa sieltä päivitystä someihin, jos sitten muutkin uskaltaisivat taas elää..
Erikoinen ajatus, että muut ei uskaltaisi elää kun ei kiinnosta mikään rymyäminen baarissa tai kotibileet jonkun kämpillä.
Tai mikään muukaan joutava ja teennäinen yhdessäolo ihan vain siksi, koska niin kuuluu tehdä jotta eläisi.
Tuollainen jatkuva meneminen vaikuttaa enemmänkin tarpeelta paeta itseä ja sitä omaa elämää.
No aiemmin se teennäinen meno on kelvannut, eivät sitten tainneetkaan olla oikeita kavereita/ystäviä jos vain omat asiat kiinnostavat ja muu on joutavaa..
Miten hemmetissä te jaksatte olla noin sosiaalisia? Minä olen viimeksi jutellu toiselle ihmiselle torstaina(töissä) ja nyt olen 2 päivää ollu yksin kotona. Huomenna näen muita ihmisiä kun pitää käydä ruokakaupassa ja seuraavaksi juttelen toiselle ihmisille tiistaina(töissä). Olen kolmekymppinen mieshenkilö jos sillä on väliä.
"Kukaan ei enää ole kutsunut mihinkään juhliin eikä bileisiin eikä edes illalliselle."
Mitä he sanovat kun kutsut heidät?
Lähinnä tajusin kuinka turhaa on kantaa rahaa baariin. Nykyään pari bisseä ja muuten pidän fiilistä ja vauhtia yllä taskumatin voimin röökireissuilla. Yhtään 7e paukkua en enää osta. Samalla rahalla kun saa 6 paukkua mattiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet suomalaiset tykkäävät olla kotona ilmankin koronaa. Ehkä tänä taipumus on viime aikoina vain vahvistunut, kun on suotavaakin olla "vain" kotona. Lisäksi useimmat tietävät, etteivät rokotukset estä tartuntoja. Koronan ja long covidin voi saada rokotettukin, ja ihmiset ymmärrettävästi pelkäävät yhä.
Oma elämäni ainakin on oikein hyvää ihan kotosalla ollessa/puuhastellessa sekä luonnossa liikkuessa. En edes ennen koronaa voinut enää sietää näitä ostoshlvettejä sun muita "viihdekeskuksia" tai juottoloita joissa toiset ihmiset taas tykkäsi edelleen viettää vapaa-aikansa. Nuorena sitä tuli mentyä ja nähtyä aivan tarpeeksi.
En mä silti ole yksinäinen enkä myöskään kyyhötä pelkäämässä jossain pottukuopassa vaikka en ehdoin tahdoin kyllä koronatartuntaakaan aio sairastaa. Ihan normaalisti ja ajallaan hoidan pakolliset asiat myös livenä, mutta en mä tuonne kylille ylimääräisiä jää hengailemaan, koska ei siellä ole mulle mitään.
Tämähän se. Ja veikkaan, että monikin sai koronapandemiasta itselleen oivan keinon riuhtaista itsensä pois siitä entisenlaisesta elämäntavasta, joka ei (enää) tuntunut omalta. Siinä vaan oli aiemmin jotenkin jumissa, koska se nimenomaan oli tapa ja huono sellainen, mutta siinä silti oli helpompaa pysyä kuin alkaa elämään itselle sopivammalla tavalla.
Korona sitten antoi luvan kokeilla ilman selittelyjä tätä toisenlaista tapaa olla ja elää. Ja koska se tuntuu paremmalta ja itselle oikealta niin ei silloin ole mitään kiinnostusta palata vanhaan normaaliin.
Tämä on oikeastaan hyvinvoinnin hinta. Koska lähes kaikilla perheillä ja yksinäisilläkin on oma asunto ja jopa lapsilla omat huoneet, ettei heihinkään tarvitse tutustua, niin ollaan sitten yksin.
Ei se niin ihanaa ollut aikoinaan maalla yhteiseläminen esim. appivanhempien kanssa tai kuten monissa maissa asuu monta sukupolvea samassa talossa tai teltassa.
Kai tuohon olisi jotain välimuotoja.
Itse olen lähes nauttinut siitä, että ei tarvitse lähteä minnekään, kun on ollut hyvä syy.
Ja olen laiska. Meinasin lähteä pääsiäistapahtumaan, mutta katsoin peiliin ja olisi pitänyt nyppiä kulmakarvat. En viitsinyt ja jäin kotiin katsomaan ulkomaisia uutisia. Eivät ole hyviä. Kielitaito on kyllä kehittynyt korona-aikana, koska aikaa on lukea ja katsoa teeveetä paljon.
Vierailija kirjoitti:
Kesällä voisitte tavata ulkona, joku piknik-juttu esim.
Kesäisin puistomaistelu muutenkin mukavampaa kuin kantaa rahansa terdelle. sama porukka, just omat mielimusat kajarista ja juomat 1/5 baarien riistohinnoista. Ei tu kukaan mussuttaan, vaikka ottais enemmänkin.
Eikö ihmisille riittänyt pari vuotta kotoilua. No suomalaiset ovat kyllä muutenkin möllejä moni..
En ole tosiaan mikään menevä ihminen, mutta kyllä olen saman havainnon jossain määrin tehnyt. Kaikki on auki, kaikkialle voisi periaatteessa mennä, mutta kuitenkaan mennä. Jos johonkin lähdetään, se suunnitellaan ja punnitaan koronariskit. Vähintään mielessä. Enkä syytä tästä muita, olen itse ihan samanlainen. Elämässä on nyt vain tutut ja turvalliseksi todetut kaavat. En osaa edes kaivata mitään, mutta välillä havahdun tähän apeaan mieleen.
Ennen somea tosiaan edes soiteltiin. Nykyää ei koskaan. Kurkataan vaan facesta mitä toiselle kuuluu.
Ainoastaan vanhemman ikäpolven kanssa soitellaan, heillä ei somea käytössä.