Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä avuksi? Tapaturma-altis 8-v tyttö, keinot aivan loppu!
16.04.2022 |
Meillä alkaa olla keinot ja jaksaminen lopussa tytön kanssa, kun kaiken aikaa täytyisi varoa ja pelätä hänen puolestaan. Milloin on käsi tai jalka paketissa, koska on palovammoja käsivarsissa kiukaan tai hellan kuumuuden kokeilusta, pyörä ja kaikki ulkovaatteet aivan naarmuilla kun kaatuilee aivan typeristä syistä (katselee taivaalle tai maahan pyöräillessä ja menettää tasapainonsa tästä johtuen). Kärrynpyöriä tekisi sisällä 24/7 jos ei rajoittaisi. Kerran oli viittä vaille ettei jalallaan huitaissut isoa telkkaria päällensä ja jäänyt koko p3rkel33n TV-tason alle. Tippuu sängystä joka päivä eikä edes nukkuessa, vaan sen vuoksi että istuu liian reunalla piirtelemässä. Meinaa tukehtua viikottain ruokapöydässä, kun touhuaa jotain aivan muuta kun pitäisi. Mm. Puhuu ruoka suussa, naureskelee omille jutuilleen ja kohta saa taas selkään lyödä kun ruoka jumissa kurkussa. Ja häntä on komennettu, on kasvatettu ja opetettu. Tuntuu, että MIKÄÄN ei mene päähän. Ollaan käyty vaaratilanteita läpi, miten EI tehdä, koska asiat ovat vaarallisia. Esim tänäänkin meinasi tapattaa itsenä auton alle. Työnsin 2-v veljeä pikkuveljeä vaunuissa ja tyttö pyöräili edellä. Monista näteistä ja ei niin näteistä komennoista ja kielloista huolimatta pelleili pyöränsä kanssa, teki siksakkia pyörän kanssa ja menetti tasapainonsa ja kaatui autotielle ja tietysti auto oli juuri meidän kohdalla! Onneksi autoilija oli skarppina ja teki äkkijarrutuksen!!! Ja Kotiin päästyään löi päänsä ja rikkoi silmälasinsa lattiaan koska yritti tehdä kärrynpyörää yhdellä kädellä…
Ollaan miehen kanssa niin totaalisen väsyneitä tyttöön, kun saa jatkuvasti pelätä tai olla lohduttamassa kun on jotain sattunut. Tuntuu ettei tyttö AJATTELE ollenkaan mitä tästä tai tästä voisi seurata…
Asioita on todella paljon, ei vaan jaksa kirjoittaa tähän kaikkea. Joka päivä tapahtuu jotain ja ei vaan jaksa enää… tekee asioita juuri siten, miten on kielletty. On muuten tosi hyväkäytöksinen ja ihana tyttö, mutta nämä jatkuvat haaverit on vaan niin raskaita. Koulussa tykkää olla, on kavereita ja on luonteeltaan rauhallinen ja kaikkien kaveri. Koulusta ei ole ikinä tullut mitään viestiä häiriökäytöksestä tms, päinvastoin, on hyvin kuuliainen ja tekee asiat niin kuin sanotaan.
Koulun terkkarin kanssa juttelin asiasta ja hän lähinnä nauroi vain että ”jotkut ovat vain kömpelöitä”.
Voiko olla sukuvikaa vain tällainen ”kömpelyys”? Miehen äiti on aivan samanlainen. Milloin on tippunut tuolilta verhoja laittaessa, tai päivystyksessä kun melkein leikannut melkein sormen irti salaattia leikkaessa. Monia, monia esimerkkejä olisi anopista, mutta listasta tulisi erittäin pitkä, enkä jaksa niitä mainita erikseen. Mutta hänkin on erittäin tapaturma-altis ja joka viikko on joku raaja paketissa tai jotain pienempää sattunut.
Vai onko tämä vain aivan normaalia ikään kuuluvaa asiaa? 🤯
Kommentit (55)
Joku hahmotushäiriö, ei erota etäisyyksiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä ettette anna hänelle tarpeeksi huomiota. Pelleilemällä sitä saa.
Touhuamme paljon yhdessä, olen hoitovapaalla kuopuksesta, ja kohta syntyy vauva joten olen vielä pidempään kotona, joten saa aikaani paljon. Tyttö tekee paljon asioita molempien vanhempien kanssa kahdestaan viikottain ja on hyvät ja lämpimät suhteet molempien kanssa. Luitko ajatuksella aloitukseni? Kyseessä ei ole suinkaan pelleilyä, vaan tahattomia onnettomuuksia ja tapaturmia.
ApEi nuo onnettomuudet kyllä miltään vahingoilta kuullosta, vaan tahallisilta. Jopa suunnitelluilta. Lapsesi itsetuhoinen. Mieti nyt vähän itsekin.
Kerroit että hän: laittaa käden kuumalle tasolle, istuu liian reunalla, riehuu tv:n vieressä, tekee kärrynpyöriä ahtaassa paikassa, puhuu ruoka suussa, vaikka on meinannut TUKEHTUA useita kertoja aikaisemmin, näkee auton ja alkaa pelleillä vaarallisesti pyörän kanssa. Mikään noista ei ole vahinko.
Ei, tästä ei ole kyse. Asiat tapahtuvat vahingossa, vaikka olemme asiasta varoittaneet. Älä koske hellaan, se on kuuma, ja silti menee kaivamaan yläkaapista jotain ja ottaa tukea hellasta ja kämmen palaa. Autoja vilisee jatkuvasti tien vierellä, joten ei valikoi autoa, mikä tulee. Pelleilee muutenkin pyörällä, vaikka autoja ei olisi näkösälläkään. Ei tykkää kivusta, eikä halua, että häneen sattuu. Ei vain ajattele asioita tarpeeksi pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Mä taidan tietää teidät.. Huudat lapsellesi tosi paljon ja kiukuttelet miehellesi, että tee nyt jotain ton kauhean kakaran suhteen. Kyllä mä näkisin, että lapsen käytös johtuu teidän vanhempien käytöksestä. Olette itse levottomia raivoajia, jotka ei saa lapseen otetta. Lapsi imee vaikutteita ja kaipaa rajoja.
Sekoitat joihinkin muuhun. Emme raivoa lapselle, vaan ohjeistamme. En raivoa miehelleni enkä todellakaan nimittele lapsiani kakaroiksi. Ikävää jos jollain tuollaista on. Ap
Meillä samanlainen tokaluokkalainen 8v tyttö ja aivan pienestä asti ollut vastaavaa käytöstä. Ei tunne kipua samalla tavalla kuin "normaali" lapsi, vaarantajuttomuutta, hirveä vauhti päällä, tekee ennen kuin ajattelee, kaikkea pitää mieluummin kokeilla kuin selvittää kysymällä, joka paikassa pitää renkkua ja roikkua. Ennakoitiin olemme tottuneet, mutta aina vaan on askeleen edellä ja keksii jotain mitä ei tullut mieleenkään varoa tai pelätä tapahtuvaksi. Leikit olleet aina liikunnallisia ennemmin kuin esim. figuureilla nätisti ja rauhaksiin leikkimistä.
Ja tosiaan kaiken aikaa on joku kolhu, nyrjähdys, raaja jäänyt alle kun tippunut, haava, mustelmia. Yleensä ei juuri edes itse noteeraa asiaa. Sinänsä on kyllä ketterä, erittäin liikunnallinen ja voimakaskin, mutta tekevälle vain sattuu koko ajan jotain. Kömpelöksi ei voi kukaan kyllä väittää. Adhd todettiin ja lääkitys on helpottanut paljon. Kun lääkkeen vaikutus hiipuu, saa olla kaiken aikaa perään katsomassa. Sisarukset 10v. ja 6v. olleet aina eri maata, joten vertailupohjaa on.
Kuulostaa siltä että lastenneurologin käynnistä ei olisi ainakaan haittaa.Kyllä hiukan ristiriitaisesti ketterillä lapsilla voi toisaalta olla vaikeuksia hahmottaa kehoaan ja saattavat siksi olla alttiimpia tapaturmille.Voi olla myös alireagoimusta aisteihin tai aistisäötelyn ongelmaa.Oman jaksamisen ja myös sen vuoksi että tyttö tarvittavaa tukea kannattaa hakea apua (esim pyytää lähetettä lastenneurologille tms).
T.lasten toimintaterapeutti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä taidan tietää teidät.. Huudat lapsellesi tosi paljon ja kiukuttelet miehellesi, että tee nyt jotain ton kauhean kakaran suhteen. Kyllä mä näkisin, että lapsen käytös johtuu teidän vanhempien käytöksestä. Olette itse levottomia raivoajia, jotka ei saa lapseen otetta. Lapsi imee vaikutteita ja kaipaa rajoja.
Mene seko muualle!
Outoa ap, tehdä lisää lapsia tuohon tilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voitte hakea apua mutta ap muista että se ei poista sitä tyttö on edelleen altis tapaturmille.
Olisko mahdollista päivittää se hella induktiolieteen. Ei enää pala sormet.
Tuota pyöräilyä teidän täytyy myös miettiä ettei jää auton alle.
Ottaisin kyllä polkupyörän pois häneltä. Kävellen mennen on ainakin hitaampi vauhti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vahvasti vaikuttaa add-piirteiseltä. Tutustu myös sensorisen integraation häiriöön (SI-häiriö). Lapsi ei välttämättä saa varsinaista diagnoosia, mutta toimintaterapia voisi auttaa ja sinne pääsee vain lähetteellä.
Laita tyttö judo-harjoituksiin, siellä oppii kaatumaan turvallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Serkkuni, nyt 31-vuotias, oli lapsena hyvin samankaltainen kuin ap:n lapsi. Hänelle siis aina sattui ja tapahtui, sillä hän oli omissa ajatuksissaan. Hänen älykkyysosamääränsä on 160, eli kun vaikka mietimme, mitä nyt jossakin tilanteessa pitäisi tehdä, niin siinä kohtaa, kun ne muut keksimme yhden ratkaisun, hän on keksinyt parikymmentä, keksinyt suunnilleen parannuskeinon syöpään ja niin edelleen.
Hän on sosiaalisilta taidoiltaan aivan uskomattoman hyvä, lämmin ja empaattinen. Keskittyy ja on kärsivällinen. Ei omaa asperger, ei ADHD tms. piirteitä, vaikka niitä aina tutkittiin. Liikunnallinen, ketterä, erinomainen tasapaino.
Ei kaikkeen valitettavasti ole selitystä. Serkkuni pää on mielestäni vain niin täynnä ajatuksia, ettei aina huomioi kaikkea, vaan silloin sattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pojilta jotenkin tämmöistä käytöstä katsotaan läpi sormien ja kommentoidaan vaan "pojat on poikia", heh heh jne.
Meillä sama kokemus tytön kanssa. Monet pyörittelevät silmiään vietettyään päivän meidän seurassa. Toisaalta esim. neuvolassa taas ei otettu lainkaan vakavasti huoltani. Hienostihan hän näyttää osaavan ja keskittyvän jne. Kun kyse ei olekaan siitä ettei osaisi, päinvastoin.
Meillä pyöräily on edelleen haastavaa ja tyttö on 9v. Oppi pyöräilemään ilman apupyöriä 2,5v. joten motoriikassa ei ongelmaa ole. Liikenne, vauhdin suhteuttaminen, keskittyminen ajamiseen eikä joka puolelle vilkuiluun tai höpöttämiseen jne on se haastavuus. En voi päästää yksin pyöräilemään edelleenkään.
Kiipeilee tuosta vaan puun latvaan, kiipeää katolle, tasapainoilee aitojen päällä, hyppii korkealta, kallioilta saattaisi hypätä tuntemattomaan veteen ja ei ymmärrä, että miksi näistä komennetaan pois. Äärimmäisen hyvä motoriikka hänellä on, sekä hienomotoriikka että kehonhallinta. Silti, kun kyse on lapsesta, sattuu ja tapahtuu, koska jatkuvasti ajautuu vaaranpaikkoihin tai kokeilee jotain älytöntä.
En sanoisi, että on kyse aina kömpelyydestä. Meillä tyttö tosiaan pyöräili 2,5v., oppi uimaan 3v., luisteli 2v., nyt tekee kärrynpyöriä puomilla, voltteja trampalla, rullaluistelee, seisoo päällään kaiken aikaa yms. Kolhuja ja kömpelö vaikutelma tulee siitä, että hakeutuu jatkuvasti tilanteisiin, jotka muut tajuavat jättää väliin juuri sen vuoksi, että niissä herkästi sattuu. En tunne ketään 9-vuotiasta, jota vielä pitäisi jatkuvasti vahtia. Rankkaahan tämä on. Nyt on juuri adhd-tutkimukset menossa.
Alue: Aihe vapaa
Mä taidan tietää teidät.. Huudat lapsellesi tosi paljon ja kiukuttelet miehellesi, että tee nyt jotain ton kauhean kakaran suhteen. Kyllä mä näkisin, että lapsen käytös johtuu teidän vanhempien käytöksestä. Olette itse levottomia raivoajia, jotka ei saa lapseen otetta. Lapsi imee vaikutteita ja kaipaa rajoja.