Lue keskustelun säännöt.
Yksin asuvan edut ja elämisen mukavuudet vrt. parisuhteessa elävän ihmisen....?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Yksineläjä ei opi tekemään kompromisseja ja sitä vaikeempi ihminen mitä kauemmin on yksin elänyt.
Minun kokemukseni mukaan maailman vaikeimpia ihmisiä ovat ne, ketkä eivät ole olleet elämässään päivääkään yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä millaista on elää parisuhteessa koska en ole koskaan ollut parisuhteessa mutta sanon miksi sinkkuna on hyvä elää/asua ja mitä huonoja puolia tässä on.
Ensin hyvät puolet.
-Saa päättää itse asioista ja koko elämästä.
-Ei tarvitse riidellä eikä myöskään tarvitse hyppiä toisen pillin mukaan.
-Saa olla omassa rauhassa eikä tarvitse päivittäin puhua ihmisten kanssa ja tämä on introvertille todella hyvä asia. Olen introvertti.
-Koti saa olla millainen vaan ja pukeutumisesta ei tarvitse välittää ja tämä sopii minulle hyvin koska olen usein kotona pelkät alushousut jalassa.
Sitten huonot puolet.
-Yksin joutuu maksamaan kaiken, kahden aikuisen taloudessa taloudellinen tilanne on parempi jos molemmat käy töissä.
-Seksiä ei saa niin usein.
Nämä tuli nyt mieleen minulle.
M31
Aiemmin parisuhteessa, nykyisin sinkkuna tuli mieleen mm. seuraavaa:
Yksin eläjänä saan rauhaa, tilaa, omaa aikaa tehdä asioita, aikaa omille ajatuksille. Teen mikä tuntuu hyvältä. Olen vapaa. Ei tarvitse tulla kotiin ikävään ilmapiiriin, riidellä, ahdistua,olla käskytettävänä. Saan hoitaa kotini ja arkeni niin kuin itse haluan. Kukaan ei määrittele elämääni enkä ole riippuvainen toisesta. Huomaan pärjääväni yksin, se lisää itsetuntoa.
Yksin asuessa voi käydä erittäin mielenkiintoisia keskusteluja seinien ja huonekalujen kanssa!! Eikä keskeyttelyitä lainkaan!!
🏰
Aika monet ketjussa mainitut sinkkuuden plussat koskee aikaa ennen lapsia. Sitten kun miettii sinkkuden ja suhteen plussia eron kannalta kun kuvioissa on jo lapsia, on listat jo ihan erilaisia. Lasten kanssa monet vapaudet on menetetty tai ainakin vuosien paussilla vaikka kumppania ei olisikaan. Tai jopa niin päin, että se elämä ja meneminen on itseasiassa vapaampaa silloin kun on toinen aikuinen jakamassa vastuuta arjesta. Enemmän se perheenäiti voi tulla ja mennä kuin yksinhuoltaja.