Avoin suhde ja parinvaihto pilaa suhteeni
Toivon ettei tätä siirretä seksiosastolle koska haluaisin keskustelua ihmissuhteista ja tunteista, en niinkään seksistä. Ongelmani on otsikossa. Mies haluaa näitä ja jotakin kokeiluja on ollut. Olen vapaamielinen ja periaatteessa kaikki on ok, mutta tunnepuolelle on tullut negatiivista. Tuntuu likaiselta, nololta, mustasukkaiselta ja kiukuttaa. Tuntuu että minut on häväisty ja suhde on pilalla. Onko muilla kokemuksia tällaisesta? Avoimet suhteet ja polysuhteet ovat nyt niin pinnalla, että luulisi vastaavia kohtaloita löytyvän. En tuomitse toisten elämäntapaa, mutta en osannut pitää omista rajoista kiinni. Ajattelin että mies jättää jos en lähde leikkiin. Nyt tuntuu, että minä haluan eroa. En tiedä voiko sellaista enää sulkea, joka kerran avattiin.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekin ärsyttää miten avointa suhdetta ja polysuhdetta hehkutetaan fanaattisesti. Ihan kuin joku kultti tai lahko. Media on lähtenyt mukaan aivan yksipuolisesti. Kai se joillekin sopii tai ehkä monillekin, mutta käännynnäisten julistus ärsyttää. Ihminen voi haluta monista syistä pitää seksielämänsä hyvin yksityisenä ja intiiminä.
Vasemmistoideologia haluaa romuttaa koko ydinperheen. Siihen kuuluu vakaan parisuhteen väheksyminen ja irtosuhteiden hehkuttaminen, äidin ja isän leimaaminen pelkäksi synnyttäjäksi ja tunnustajaksi ja äiti-lapsi-suhteen tärkeyden väheksyminen ja sitä myötä sijaissynnyttämisen ajaminen. Samaan ideologiaan kuuluu myös jatkuva prostituution kauppaaminen nuorille naisille oikean työn sijasta ja naisten oikeuksien totaalinen alasajo sillä perusteella, että mieskin voi olla nainen. Onhan naiseus pelkkä sosiaalinen konstruktio.
Mitä hienoa ydinperheessä on?
Kautta historian ihmiset on voinut sen takia huonosti.
Hyvä että hetero patriarkaatti edes vähän romuttuu, aika pyyhkiä pölyja.
No höpö höpö. Monet monituiset tutkimukset ovat osoittaneet, että perinteinen ydinperhe on kaikkein paras kasvuympäristö lapsille ja tarjoaa parhaat valmiudet terveeseen ja tasapainoiseen kehitykseen onnelliseksi aikuiseksi. Ja sekös vasta kaikkea perinteistä vihaavia vassari-wokeja kismittää.
Ihan luonnostaan on niin, että isä ja äiti huolehtivat omasta jälkikasvustaan yhdessä, ja paras isä on sellainen joka sitoutuu omaan kumppaniinsa ja omiin jälkeläisiinsä. Tämän takia naisesta on muodostunut luonnostaan mustasukkainen ja sellainen, että ahdistuu kovasti muiden naaraiden touhuista oman miehensä kanssa. Se kun uhkaa oman jälkikasvun selviytymistä. Se on vaan biologiaa se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekin ärsyttää miten avointa suhdetta ja polysuhdetta hehkutetaan fanaattisesti. Ihan kuin joku kultti tai lahko. Media on lähtenyt mukaan aivan yksipuolisesti. Kai se joillekin sopii tai ehkä monillekin, mutta käännynnäisten julistus ärsyttää. Ihminen voi haluta monista syistä pitää seksielämänsä hyvin yksityisenä ja intiiminä.
Vasemmistoideologia haluaa romuttaa koko ydinperheen. Siihen kuuluu vakaan parisuhteen väheksyminen ja irtosuhteiden hehkuttaminen, äidin ja isän leimaaminen pelkäksi synnyttäjäksi ja tunnustajaksi ja äiti-lapsi-suhteen tärkeyden väheksyminen ja sitä myötä sijaissynnyttämisen ajaminen. Samaan ideologiaan kuuluu myös jatkuva prostituution kauppaaminen nuorille naisille oikean työn sijasta ja naisten oikeuksien totaalinen alasajo sillä perusteella, että mieskin voi olla nainen. Onhan naiseus pelkkä sosiaalinen konstruktio.
Mitä hienoa ydinperheessä on?
Kautta historian ihmiset on voinut sen takia huonosti.
Hyvä että hetero patriarkaatti edes vähän romuttuu, aika pyyhkiä pölyja.No höpö höpö. Monet monituiset tutkimukset ovat osoittaneet, että perinteinen ydinperhe on kaikkein paras kasvuympäristö lapsille ja tarjoaa parhaat valmiudet terveeseen ja tasapainoiseen kehitykseen onnelliseksi aikuiseksi. Ja sekös vasta kaikkea perinteistä vihaavia vassari-wokeja kismittää.
Ihan luonnostaan on niin, että isä ja äiti huolehtivat omasta jälkikasvustaan yhdessä, ja paras isä on sellainen joka sitoutuu omaan kumppaniinsa ja omiin jälkeläisiinsä. Tämän takia naisesta on muodostunut luonnostaan mustasukkainen ja sellainen, että ahdistuu kovasti muiden naaraiden touhuista oman miehensä kanssa. Se kun uhkaa oman jälkikasvun selviytymistä. Se on vaan biologiaa se.
Iso osa miehistä ei kasvata lapsiaan/ ovat väkivaltaisia/ tappaa/ riippuvaisia jne.
Monelle lapselle/naiselle olisi hyvä ettei mies olisi kuvioissa.
Moni ei myöskään halua vaki kumppania/ mitään seuraa/ lapsia.
Joten siksikin on hyvä että mieliä avataan vähän edes.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinusta tuntuu, että sinut on häväisty ja suhteesi on pilalla niin sinut on manipuloitu johonkin mihin et oikeasti halua ottaa osaa.
Niin siinä on käynyt, mutta en tiedä onko se miehenkään vika jos kerran suostuin. Halusin kai olla täydellinen nainen. Mies monesti ylisti minua siitä että olin niin erilainen kuin hänen exänsä kun olin niin ihanan vapaamielinen. Kai se oli manipulaatiota, en tiedä miten tietoista. Ihan itseäni voin tästä syyttää.
Miehen vika, sun vika, ei sillä loppupeleissä ole väliä.
Karu tosiasia on, että välillä suhteet vain asioiden summana tulevat tiensä päähän, ilman että siinä aina on yhtä tai selvää syyllistä osapuolta.
Ihmismielelle syyttäminen antaa helposti jonkun sortin rauhaa, ja antaa osittaisen vastauksen kysymykseen "miksi" mutta itsensä syyttäminen johtaa pitkällä tähtäimellä moneen huonoon asiaan, ja sitä sun kannattaa välttää oman itses takia.
Kokeilitte, ei toiminut, yhteinen päätös, yhteinen vastuu, ei yhtä syypäätä.
Suhteen nykytilassa selvästikään et voi hyvin, niin vaihtoehtona ei ole jatkaa tuollaisenaan enää eteenpäin.
Jos mies on sulle tärkeä ja haluaisit olla hänen kanssaan perinteisessä suhteessa, niin silloin voit kertoa hänelle tuntemuksesi, ja jos suostuu enää perinteiseen voitte kokeilla sitä. Ei välttämättä halua, ei välttämättä toimi jos noi mielikuvat ei jätä sua rauhaan, mutta ainakin se vaihtoehto on ditten kokeiltu.
Voit myös erota suoraan, ja viedä seuraavaan suhteeseen oppimasi tästä suhteesta, ja yrittää löytää arvomaailmaltaan lähempänä omaasi olevan miehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta suhde ja etsi kunnollinen yksiavioinen mies. Mä en tajua miksi te lähdette mukaan tuommoseen kaikkeen sairaaseen?
Minusta se ei ole sairasta. Olin myös hieman utelias. Suurin syy suostumiseen oli se, että halusin miellyttää miestä. Minusta on näyttänyt siltä, että sellainen on aika yleistä muillakin pareilla. Toinen haluaa ja toinen ei halua olla ilonpilaaja ja siveyden sipuli, ehkä myös yrittää vakuuttaa itseään ettei se ole niin iso juttu. Hylätyksi tulemisen pelko vaikuttaa taustalla.
Nyt sitten kannattaisi kuitenkin itse hylätä se mies. En usko lainkaan siihen, että millään keskustelulla tai muutoksella saisitte suhdetta korjattua. Ja terapiaa ostat, jos alkaa siltä tuntua. Tämä esim. on todella asiantunteva ja hyvä tämän tyyppisiin ongelmiin www.kriisiapua.fi
Usein ihmisellä on narsistisia /esineellistäviä piirteitä tai jopa persoonallisuushäiriötasolla ongelmat, kun ehdottolee ihan tosissaan kimppoja, parinvaihtoja jne. Tasapainoinen ja terve ihminen voi haaveilla niistä fantasiatasolla, mutta ymmärtää, että tosielämän toteuttaminen ei ole lainkaan hyvä idea. Seksi esineellistävän ihmisen kanssa voi aluksi tuntua kiihottavalta ja kivaltakin, mutta lopulta sekin alkaa tuntua pahalta, jos itse kaipaisi myös rakastelua tai intohimoista naimista. Jokaisen ihmisen perustarve on tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi lähisuhteissaan.
Mustasukkaisuus on muuten täysin luonnollinen tunne, ja kuulemma ilman kykyä tuntea mustasukkaisuutta ei pysty edes luomaan tervettä kiintymyssuhdetta. Joo, patologinen eli sairaalloinen mustasukkaisuus on asia erikseen, mutta normaali mustasukkaisuus parisuhteessa on tervettä, toisin kuin näissä pro-polypiireissä annetaan välillä ymmärtää. Lapsi tuntee mustasukkaisuutta kiintymyssuhteessa, niin vaikka koirakin. Se on normaalia, eikä sitä tarvitse selittää pois.
Sanon tämän, jos koet epäonnistumisen tunnetta ja syyllisyyttä tuntiessasi mustasukkaisuutta. Älä. Se on normaali tunne, jota kannattaa kuunnella. Jos ihminen ei koe lainkaan mustasukkaisuutta, se on yleensä merkki kiintymyssuhdevauriosta. Eli suhde ei ole kiintynyt tai ihminen ei ylipäätään siihen kykene.
Ihminen ei ehkä ole yksiavioinen elämän mittaisella janalla, mutta ihan biologia ohjaa meitä kiintymään lähisuhteissa siihen yhteen kerrallaan.
Englanninkielisissä lähteissä tämä suhteen avaaminen ns. painostamalla nähdään ihan henkisen väkivallan muotona. En tajua, ettei tätä näkökulmaa tuoda juurikaan meillä esiin.
Jos nämä polyamoriaimmeiset olisi edes osa jotain siistin näköisiä cooleja mallitypsyjä tai katseenkestäviä uroita, mutta melko usein kun heidän elämäntyylinsä edustajia tulee julkisuuteen niin . . . .ohhhoh joo...hyvä että mahtuvat köllöttämään samaan sänkyyn ja silloinkin kaikki kyljellään.
Tuo avoin suhde + parinvaihto onnistuu mielestäni ainostaan sellaisilla henkilöillä, jotka kykenevät tuntemaan tunteita toisia kohtaan vain pintapuolisesti. Silloin ei hirveästi ole väliä, jos puoliso käy toista panemassa tai itse käy, kun ei ole sellaisia syvälliäsä tunteita olemassa.
Mutta jos sinulla on kykyä tuntea syvällisemmin, rakastaa syvästi ja oikeasti niin harvoin tuollainen avoin suhde toimii.
Perhe-elämää polyamoriassa
Vierailija kirjoitti:
Perhe-elämää polyamoriassa
No huh, ei olisi pitänyt avata tuota linkkiä.
Hesarin juttu oli toimittajan kirjoittama, väsynyttä oman agendan toitottamista vailla muita näkökulmia.
Näin käy kun yrittää miellyttää miestä. Ottakaa opiksi, naiset. Ei hypätä miehen jokaisen oikun mukaan.
Keskustelet miehesi kanssa ja sanot, että avoin suhde ei enää toimi sinulle. Jos mies rakastaa sinua, hän hyväksyy tämän asian. Jos ei, niin teidän kannattaa erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta ei ole, mutta pystyn helposti samaistumaan. Kerro tuntemuksistasi miehellesi, vaikka juuri noilla sanoilla. Yhdessä sen oven voi sulkeakin ja jos muu on miehellesi tärkeämpää kuin puolison hyvinvointi, lienee johtopäätösten vetämisen aika.
Luulen että suhde on silti pilalla, en ehkä jaksa sitä tietoisuutta, että mies haaveilee muista. Tiedän että fantasian tasolla kaikki haaveilevat, minäkin, mutta tuntuu erilaiselta kun se todella on toteutettu ja tietää miten mies niissä tilanteissa toimii AP
Minä eroaisin. En olisi pystynyt edes avaamaan suhdetta. Olisin antanut miehen mennä. Oon tosi surullinen sun puolesta. Mulle seksi ja rakkaus ja parisuhde on niin intiimejä asioita, et en pysty enkä halua jakaa niitä kuin äärimmäisen hyvin tuntemani ihmisen kanssa ja niin et molemmilla tunteita yhtälailla. Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo avoin suhde + parinvaihto onnistuu mielestäni ainostaan sellaisilla henkilöillä, jotka kykenevät tuntemaan tunteita toisia kohtaan vain pintapuolisesti. Silloin ei hirveästi ole väliä, jos puoliso käy toista panemassa tai itse käy, kun ei ole sellaisia syvälliäsä tunteita olemassa.
Mutta jos sinulla on kykyä tuntea syvällisemmin, rakastaa syvästi ja oikeasti niin harvoin tuollainen avoin suhde toimii.
Samaa mieltä. Jos syvät tunteet, tuo ei ole mahdollista. Jos taas ei niin justiinsa vaikka itse tai puoliso panee muita ja kulissit ja ns kumppanuus yhtiömäisesti tärkeämpää, voi toimia. Eli hoidetaan parisuhdetta ja perhettä järjellä kuten yritystä.
Jos ei tunnu hyvältä niin älä lähde tuollaiseen ja satuta itseäsi lisää. Ero voi olla hyvä ratkaisu. Tai sitten sanot miehelle, että on hänen tehtävä valinta jos haluaa sinut. Mutta ei sekään toki oikein ole jos mies on sitten onneton...
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä kenellä riittää aika nuohota monen eri ihmisen kans, töiden, lasten, harrastusten ja parisuhdeajan jälkeen mä en oo päivittäin kun 8 tuntia miinuksella, jos ei nukkuis niin ehtis normaali elämän hoitaan mut ei vielä mitään elosteluja mahtuis.
Jep. Ja mitä tuosta saa muutakuin jäätävän stressin ja rippeet ja muruset jokaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Kaiken voi jakaa ystävien kanssa, paitsi intiimit hetket minun mielestäni. Jos kaiken mitä parisuhteessa tehdään voi tehdä myös tuntemattomien kanssa, nii mitä järkeä on olla koko parisuhteessa? Meitä on moneksi ja mielestäni seksi on se kahdenkeskinen hetki ja rakkauden osoitus syvemmällä merkityksellä. Itse en saa irtoseksistä en yhtikäs mitään ja jos olisi vakipano nii varmaan tunteet tulisi minulla automaattisesti mukaan. Kukin tyylillään.
Tämä.
Mikä tässä on niin satumaista?