Lue keskustelun säännöt.
Alkoholin juominen sisäiseen tyhjyyteen ja ikävystymiseen.
15.04.2022 |
En saa vain rauhaa jotenkin "sielullisesti". Koko ajan mielessä pyörii kaikenlaista käsiteltävää ja olen riippuvuuksiin taipuvainen. Levoton, tyhjä ja yksinäinen olla. Joka päivä taistelen pääni kanssa milloin mistäkin.
Kerran viikossa ratkean hakemaan alkoholia kuunnellakseni vaikka musiikkia ja turruttaakseni jotain tai sitten tunteakseni edes jotain.
Huomenna sitten masentaa ihan helvetisti taas. Oma vika mutta en osaa pitää itseäni kontrollissa koko aikaa.
Kommentit (30)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa tutulta. Tuo yksi mainitsi lääkkeet. Olen kokeillut niitäkin vaikka minkälaisia, ei apua. Liikunta ainoa mikä auttaa alkon lisäksi.
Kannattaa lopettaa alkoholi kokonaan tai jäädä tipattomalle toistaiseksi, kyllä se ajatus siitä kirkastuu ajan myötä.
Kun jäiskin vaan siihen kerta viikkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholi on yksi pahimmista myrkyistä ja pahimpia asioita joita voit itsellesi tehdä on etsiä sisältöä elämään pullosta.
Itseasiassa alkoholista on oikeasti apua jos elää tukalia aikoja ja haluaa ajan kuluvan nopeasti. Alkoholi saa kyllä ajan katoamaan. Ja tietysti tuottaa jossain määrin mielihyvää. Muita hyviä puolia en oikeastaan edes keksi. Negaatioita sitäkin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, "onneksi" en ole yksin näiden ajatusten kanssa. Ehkä joskus alkava terapia toimii..
Sitä tarvitsen, on pakko käsitellä möröt pään sisällä jotka vetävät alas. Onneksi sentään olen tietoinen niistä ja osaan sillälailla puhua itselleni ja tarkkailla ulkopuolelta. Aina ei kuitenkaan jaksa yrittää pitää päätä asioissa. Sellaista vuoristorataa ja kamppailua mt-ongelmien kanssa.
Juon häpeään ja yksinäisyyden tuntemuksiin tai seurajuomaksi rentoutumisen ja avoimuuden vuoksi Johonkin lukkoon. No sama se kai nyt tällä hetkellä on. Jospa tähän tulisi joskus muutos. Ymmärrän etten jaksa enää yksin vaan tarvitsen ihmisiä lähelleni, vertaistukea ja kuulluksi tulemista.
Ap
Valitettavasti alkoholi suomessa ykköshuume.
Itse olen siirtynyt 15v sitten kannabikseen ja en koskenut enää alkohooliin kun haluan pienen ”irtioton” arjesta. Toiminut erittäin hyvin minulle.
Ehkä 100 vuoden päästä juntti suomessa ihmiset hiffaa että on parempia vaihtoehtoja kuin alkohooli olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti alkoholi suomessa ykköshuume.
Itse olen siirtynyt 15v sitten kannabikseen ja en koskenut enää alkohooliin kun haluan pienen ”irtioton” arjesta. Toiminut erittäin hyvin minulle.
Ehkä 100 vuoden päästä juntti suomessa ihmiset hiffaa että on parempia vaihtoehtoja kuin alkohooli olemassa.
Tuon pitäisi olla laillista tai vähintään sallittua niin helpottaisi monia suomalaisia. Laittomuus on ongelma sinänsä. Pelkästä käytöstä vapaa-ajalla kun voi saada potkut. Siksi pitää sitten ryypätä itsenä tärviölle. Se kun on hyväksyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Alkoholi on yksi pahimmista myrkyistä ja pahimpia asioita joita voit itsellesi tehdä on etsiä sisältöä elämään pullosta.
Ainoaa laillista suomessa. Siksi sen haitoista on turhaa selittää kun ei ole vaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En juo alkoholia. Miksi esität minua? Sattumalta löysin ketjun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva tietää, pidät minua alkoholistina.
Vierailija kirjoitti:
Ihan sairasta.
epäsuora kunnianloukkaus
Ketään ei kiinnosta juomisesi tai selityksesi Juo hyvä ihminen kaikessa rauhassa ja niin paljon kuin ikinä haluat!
Vierailija kirjoitti:
En juo alkoholia. Miksi esität minua? Sattumalta löysin ketjun.
Sellaset psykoosit siellä :D
Valitettavasti (kuten varmasti tiedätkin) alkoholista on se hetken apu, mutta se sotkee aivokemiat moneksi viikoksi! Ja siten aiheuttaa ahdistusta ja masennusta. Jos sulla ei ole lääkkeet auttaneet, pyydä toista lääkettä. Ja sitten taas toista ja taas toista. Niin kauan, että löytyy lääke joka sinulla auttaa. Ei niiltä lääkkeiltä saa kuitenkaan ihmeitä odottaa. Jos niistä saa edes jotain apua, esimerkiksi nukuttua paremmin, se on jo iso apu.
Mullakin kesti yli 10 vuotta löytää sopiva lääke. Siinä välissä yritin monta kertaa pärjätä ilman mitään lääkettä ja lääkitsin itseäni alkoholilla. Mutta siinä kävi niin, että lopulta ei alkoholikaan enää auttanut. Ei se enää tuonutkaan sitä hilpeää oloa. Siinä kohtaa aloin todella haluamaan jotain lääkitystä masennukseeni ja liikkumaan enemmän, pakotin itseni olemaan sosiaalisempi vaikka ihmiset ällötti.
Ja nykyään olo on suht ok. En enää osaa edes haaveilla sen paremmasta. Kunhan on edes siedettävä olo, se riittää minulle.
Tekisi mieli tehdä rikosilmoitus tästä. Läheinen toi tekstin nähtäväksi ja hänet voi niin sanotusti vale-tunnistaa tästä.
Niin...no, yritä nyt kuitenkin tänään nauttia.
Harvoin se alko kyllä iloa tuo,ainakaan nykyään. Vähän sama tilanne