Minkä värisenä näet nimesi ensimmäisen kirjaimen?

Mustalla näkyy olevan piirretty.

No näen sen ehkä sinisenä. 

Tää on jännä juttu, toiset näkee asioita väreinä. Mulla tämä piirre oli lapsena tosi vahva, nykyään heikompi. No J on mulle keltainen ja pidän nimestäni. Olen Johanna. Keltainen, musta, sinisenharmaa, punainen, vihreä x2, punainen

En minkään värisenä. 

Kaksi ensimmäistä kirjainta ovat valkoinen ja keltainen. Loppujen väri on epäselvä, mutta uskon että nuorempana olisin osannut sanoa niillekin värin. 

En ole ikinä oikein pitänyt nimestäni, se on ollut mielestäni kolho ja ruma. Ikäluokassani sen verran harvinainen, että lapsena kiusattiin minulla olevan pojan nimi. Viime aikoina olen alkanut hahmottaa nimeni erilailla, se on ehkä sittenkin aika sievä ja kevyt.

Iästäni en tällä hetkellä tykkää, koska siinä on Ruotsin lipun värit. 

Vaaleankeltainen N. Koko nimi menee sen värisenä. Muilla kirjaimilla on eri värit jos niitä katsoo muualla, eri yhteydessä.

Kullanvärinen. Nimessäni on kullanväristä, mustaa ja luonnonvaaleaa. 

Lyhyt nimi, 4 kirjainta.

 

Saa arvata jos joku näkee vaikka samalla lailla :)

Keltainen. Kaikilla kirjaimilla, numeroilla, viikonpäivillä jne. on selkeä väri, ja joskus yhdistän asioihin hajuja, makuja, tekstuuria ja vaikka mitä.

Vierailija kirjoitti:

Kaksi ensimmäistä kirjainta ovat valkoinen ja keltainen. Loppujen väri on epäselvä, mutta uskon että nuorempana olisin osannut sanoa niillekin värin. 

En ole ikinä oikein pitänyt nimestäni, se on ollut mielestäni kolho ja ruma. Ikäluokassani sen verran harvinainen, että lapsena kiusattiin minulla olevan pojan nimi. Viime aikoina olen alkanut hahmottaa nimeni erilailla, se on ehkä sittenkin aika sievä ja kevyt.

Iästäni en tällä hetkellä tykkää, koska siinä on Ruotsin lipun värit. 

Auli? Auri? Aura? 

Vierailija kirjoitti:

Tää on jännä juttu, toiset näkee asioita väreinä. Mulla tämä piirre oli lapsena tosi vahva, nykyään heikompi. No J on mulle keltainen ja pidän nimestäni. Olen Johanna. Keltainen, musta, sinisenharmaa, punainen, vihreä x2, punainen

Ei siinä oikeastaan ole mitään ihmeellistä. Lapsena kirjaimet ja numerot yleensä opitaan aapisesta tms. jossa joka kirjaimella on oma väri. 

Mun lapset, nyt jo teinejä, yhdistävät joka kirjaimeen tietyn saman värin. 

Ne täsmää täysin magneettikirjaimiin jotka meillä oli silloin aikanaan jääkaapin ovessa.

Vierailija kirjoitti:

Vaaleankeltainen N. Koko nimi menee sen värisenä. Muilla kirjaimilla on eri värit jos niitä katsoo muualla, eri yhteydessä.

Nina / Niina ?

Näen sen sillä värillä kuin se on kirjoitettu.

Vierailija kirjoitti:

Tää on jännä juttu, toiset näkee asioita väreinä. Mulla tämä piirre oli lapsena tosi vahva, nykyään heikompi. No J on mulle keltainen ja pidän nimestäni. Olen Johanna. Keltainen, musta, sinisenharmaa, punainen, vihreä x2, punainen

Minäkin alan J-kirjaimella, ja keltaisena näen sen myös!

Punainen se on aina ollut.

M ja näen sen tummanpunaisena

K, keltainen tai vihreä. Tämä johtuu siitä, että vihreä on yksi lempiväreistäni. 

Tuo, että näkee nimet ja muut sanat, kenties myös numerot, omassa päässään on väreinä: 

Tarkoittaa synestesiaa.

Joillakin ihmisillä on vain tälläinen ns, taito, eikä sen syvempää syytä vieläkään tiedetä.

Jotenkin liittyy aivoihin, eli neurologiaan.

Tälläiset ihmiset ovat noin yleensä ottaen taiteellisesti jotenkin lahjakkaampia , kuin muut. Esim. musiikissa, sanallisesti ja käsi-kuvataiteissa.

Jean Sibelius oli synestiikko.  Hän sävelet väreissä

Olenko outo kun en näe mitään värejä missään kirjaimissa vaikka kuinka yritän?

Lapsena näin punaisena, sitten kadotin kyvyn kun putosin puusta pää edellä alas ennen kouluikään. Lapsena pidin nimessäni, valitsin sen itse.

Ihan sillä värillä kun se on kirjoitettu. En oikein ymmärrä tätä värihommaa lainkaan.