Miten kertoa lapsettomuudesta kärsivälle omasta raskaudesta?

Ihan normaalisti. En halua huomata, että minua on säälitty.

Jos tiedät, että ystävällesi on muiden raskaudet ja vauvat hankala paikka, niin ymmärrän, että mietityttää. Silti kertoisin mahdollisimman pian, ettei tulisi tunne salailusta. Tuo 11 vkoa on vielä kohtuullinen, jos on tyyli, että "en ole ihan alkuvaiheessa halunnut kertoa" ja, jos muillekaan ei ole kerrottu.

Lapsettomana olemisessa on vähän kahta lajia. Ystäväni on kertonut, ettei hän voinut edes mennä katsomaan ystävien vastasyntyneitä kuin vasta muutaman kk ikäisenä ja muiden raskaus-uutiset ovat olleet katkera paikka. Itse olen saanut ainoan lapseni 44 vuotiaana, yritystä ja keskenmenoja oli ennen tätä eli ajatus lapsettomuudesta alkaa neljänkympin rajapyykin lähestyessä olla melko vahva. Silti oli aina todella iloinen kaikkien muiden lapsista ja vauvoista ja pystyin vilpittömästi onnittelemaan. Ei se koskaan ollut minulta pois!

Ap ei voi olla vastuussa ystäväni tunteista ja toimista, älä myöskään tunne syyllisyyttä, vaan iloitse raskaudesta!