Pelkään lastani :(
Lapsi on nyt 8-vuotias. Neuvolassa huomattiin joskus 2-3 vuotiaana ettei poika ole ihan ”normaali”. Mitään diagnoosia ei ole saanut. Koulu sujuu hyvin, ja kavereita on. Hän on erittäin väkivaltainen ja lyö usein myös minua ja miesystävääni.
En tiedä mikä mennyt kasvatuksessa pieleen.
Pelkään että lyö tai ylipäätään satuttaa pikkuveljeään.
Voi oikeasti kuulostaa järkyttävältä että ”pelkään” häntä, mutta siltä minusta tuntuu. Saattaa vetää herneet nenään jo jostain tietystä äänestä. ADHD - tutkimukset tehty, ei hänellä ole sitä, misofonian (SSSS) todennäköisyyttä mietitty perheneuvolassa. En tiedä enää mitä teen :(((
Kommentit (404)
Mitä enemmän puhumme aiheesta häpeilemättä, sitä enemmän ihmiset saavat tietoutta ja ymmärtävät, että aivan tavallisia ihmisiä me kaikki ollaan. Asioita tapahtuu lähtökohdista huolimatta. Jokaisen mielenterveys horjuu jossakin vaiheessa elämää.
Adhd tulee englanninkielisistä sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder. Ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Oireet näkyvät ja painottuvat yksilöllisesti ja ne haittaavat jokapäiväistä toimintakykyä.
Ihanaa että olet hakenut apua ja tukea ap. Nimittäin kaikki eivät sitä tee.
Vierailija kirjoitti:
Aggressio voi johtua myös mustasukkaisuudesta. Tai jos ikävöi isäänsä. Soittaako koskaan puheluita hänen kanssaan.
Juuri näin. Varmasti kova ikävä, jos asuu ulkomailla.
Jos lapsi lyö sisarusta, niin huostaanotto voidaan tehdä myös pikana. Tärkeintä on suojata toinen lapsi tai teillä on kohta 2 ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Posttraumaattinen stressihäiriö
FAS
Asperger
Adhd
Ei noilla ap:n antamilla tiedoilla voi tehdä vielä yhtään mitään arvailuja.
Autismin kirjoon ei kai yleensä liity väkivaltaisuutta, mutta itse olin väkivaltainen tyttölapsi, ilman mitään diagnoosia, ja sain aikuisiässä asperger-diagnoosin, ei muita diagnooseja. Olin pahimmillani juurikin siinä eskari-iästä kolmannelle luokalle ja satutin myös pikkusisarustani kerran-pari pahasti tahallani. En saanut mitään apua, mutta rauhoituin ikään kuin itsestään iän myötä, kun huomasin ihan itse, että muiden satuttaminen ei oikeastaan edistä/auta mitään. Helpommin pärjää pitämällä nyrkit taskussa, kun ei joudu vaikeuksiin. Yläasteella kuvailtiin jo kiltiksi ja rauhalliseksi tytöksi, ja olin opettajien suosikki, joskin teräväkielinen ja nopeasti suuttuva yhä. Moralisointi ei itselläni juuri auttanut, eikä sen kuuleminen, että toisia ei saa lyödä/purra/potkia, vaan jokin ajan ja iän kanssa "paransi" minut.
Vierailija kirjoitti:
Miten varhainen vuorovaikutus sujui? Olitko silloin masentunut. Onko lapsella varhaisia hylkäyskokemuksia? Esim. Jätetty yksin itkemään? Pidättekö tiukat rajat hänelle?
Ymmärrän tuon viimeisen ”pidättekö tiukat rajat hänelle”
Muistatteko sykkeen Petteri Holopaisen. Hänelläkin kai AS.
Vierailija kirjoitti:
Porvoolta päivää.
Ap vetänyt nää jutut kyllä ihan hatusta
Mun siskon tyttö 12v otettiin huostaan viimesyksynä väkivallan takia. On kuulemma tosi haastava tapaus. Lyö, potkii, nipistää…
Adhd diagnoosi ja Aspergerin oireyhtymä.
Miksi teit exäsi kanssa lapsen eikä hän edes huolehdi hänestä
Onko sinulla AP todettu mitään nepsy ongelmia? Se voisi selittää jotain.
Oon lukenut tätä ketjua viimeisen tunnin XDD
Oletko kajonnut lapseen? Tukistanut? Hakannut? Kähminyt?
Vierailija kirjoitti:
Oletko kajonnut lapseen? Tukistanut? Hakannut? Kähminyt?
Tää on varmaan kymmenes tämmönen.
Vierailija kirjoitti:
Minä en nyt tosin ole mikään "lastenpsykologi Turusta" mutta ihan näin maalaisjärjellä kyllä olen melkoisen skeptinen tuon aloituksen suhteen.
Neuvolassa huomattu pari-kolmevuotiaana että lapsi "ei ole normaali". Millä tavalla ei ollut normaali? Miten se näyttäytyi? Miksi ei silloin alettu tutkimaan? Miksi ei otettu vakavasti? Todella vaikea uskoa.
Lapsella on kuitenkin kavreita ja tulee heidän kanssaan toimeen. Ei siis ilmeisesti mitään lyömistä ja väkivaltaa siihen suuntaan. Hän on jo noinkin iso, ja mitään kunnon tutkimuksia ei ole tehty. Testattu sitä ja tätä ja kohautettu harteita että joo, ei ainakaan sitä tai tätä.
En nyt ihan tuohon halpaan mene, tai sitten ette ole edes yrittäneet saada lapselle apua,
Mitään mainintaa miten koulussa menee? Oppimisvaikeuksia? levottomuutta? Sopeutumisvaikeuksia?
Jos näitä koulussa esiintyy niin takuuvarmasti vanhempiin otetaan yhteyttä ja asiaa aletaan viemään eteenpäin. Nyt ei kyllä uppoa minuun ainakaan.
Itselläni kaksi lasta joten ihan kokematon lapsista neuvolasta päiväkodista koulusta jne en ole. Sanoisin että aloitus on pelkkää höpötystä.
Samaa sanoisin minä. Kahdeksan vuotiaalle ei aloiteta psykoterapiaa. Ja miten ihmeessä hän olisi saanut lapselleen edes varattua ajan psykoterapeutilta, jos ei ole tutkittu erikoissairaanhoidon puolella? Varmaan on tilanteita perheissä, missä vanhempi saattaa pelätä väkivaltaista lastaan, mutta tämän aloituksen ap ei ole sellainen.
Olet kyllä asiantuntija parhaasta päästä mikäli arvelet että noin pienellä lapsella voi olla psykopatia dg.
Ainoa että olet väärässä paikassa, tämä on vauva.fi palsta. Esim. Vanha Vaasa tai Niuvanniemi voisivat olla sinulle parempia paikkoja jos haluat tehdä diagnooseja ?
Ai niin, vielä...Tiimeillä (Psykiatri, Psykologi ja hoitajat) menee yleensä kauan ennenkuin asetetaan tämänkaltaista personallisuusarviota.
Hups, jonka teit ihan parin lauseen perusteella?