Miksei sanontoja ja kielikuvia käytetä enää? Moniko alle 40-vuotias tietää, mitä tarkoittaa suun laittaminen säkkiä myöten?

Tiedän mitä otsikon kielikuva meinaa. Olen 31v. :D

Tykkään käyttää vanhan kansan sanontoja. Johtunee ehkä siitä, että olin päivähoidossa isovanhemmillani (sekä isän, että äidin vanhemmilla) enkä käynyt päiväkodissa (ikäisteni joukossa).

Olen kuulostanut lapsesta asti 70v eläkeläiseltä :D

No kuka tuota nyt ei tietäisi. Aku ankka käteen lapsille niin ei häviä kielikuvat.

Lapset ja nuoret lukevat niin vähän. He eivät nykypäivänä oikeasti osaa tuollaisia sanontoja.

Vierailija kirjoitti:

Päivä on pulkassa ? Siis missä?

Äimän käkenä. Mikä on äimä?

Eiköhän tuo " pulkka"ole "pulikka", johon merkittiin torpparin tehdyt päivätyöt. Eli kun päivä oli torpparilla pulkassa eli pulkassa, niin päivän työt oli tehty. Tämä vaatii tietysti historian tietämystä ja ymmärrystä, siitä mikä on torppari, päivätyö jne.

Lukuharrastuksen vähäisyys näkyy.

Lasteni sanavarasto on tosi suppea.

Vanhinpi lapseni innostui lukemisesta vasta lukion toisella luokalla, löysi Paasilinnan ja Christien.

Aattelin että suu säkkiä myöten tarkoittaa elämistä köyhänä, että jos oot köyhä, se on voi voi, elä niillä pikkuhiluilla mitä sulla on.

En osaa yhdistää tota rikkaisiin.

Mutta miltä se näyttäisi konkreettisesti, kun joku on ”suu säkkiä myöten”? :D

Vierailija kirjoitti:

Päivä on pulkassa ? Siis missä?

Äimän käkenä. Mikä on äimä?

Googlaamatta muistelisin, että pulkka oli puupala johon työmiehet löivät viiltoja sen mukaan montako työtuntia oli tehty.

Sen tiesin että äimä on joku neula. Äikän käki piti googlettaa. Äimäneulan eli nahkaneulan silmä muistuttaa ammottavaa suuta, kuin käenpoikasella. Tai äikän käkenä olevalla ihmisellä.

Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.

Mun mielestä siinä ei ole mitään vikaa, että kieli ns. köyhtyy. Nuorten slangisanat tulevat väännöksinä englannin kielestä. Nykynuoret osaavat englantia todella hyvin. Se on hyvä asia, kun ajatellaan kansainvälistyvää työelämää. Se, että joku tietää, mitä suu säkkiä myöten tarkoittaa, on ihan tyhjän kanssa nykyään.

Se tarkoittaa et heppi imetään palleja  "säkkiä" myöten suuhun.

Vierailija kirjoitti:

Lukuharrastuksen vähäisyys näkyy.

Lasteni sanavarasto on tosi suppea.

Vanhinpi lapseni innostui lukemisesta vasta lukion toisella luokalla, löysi Paasilinnan ja Christien.

Eikö tästä pitäisi huolestua?  Vai onko nuorelle polvelle riittävää se, että kommunikointi on yhtä kuin naputettelu tietsikalla käyttäen englannista peräisin olevia sanalyhenteitä?

Toisessa ketjussa juuri tapellaan, miten kielikuvia tai värikästä puhetapaa ei saa enää käyttää. Se sattuu näiden aivottomien päähän. 

"Miten niin aivottomien?! Voiko jonkun, jolla ei ole edes aivoja, päähän muka sattua?!"

Ennen maa repee kuin huara häpee.

Vierailija kirjoitti:

No kuka tuota nyt ei tietäisi. Aku ankka käteen lapsille niin ei häviä kielikuvat.

Tilasin lapsille HS lasten uutisia ja Aku Ankkaa.

Eivät lukeneet niitä, joten lopetin tilaukset.

Se siitä...

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo ihan tutkittu tosiasia, että suomen kieli on köyhtynyt ja köyhtyy koko ajan kiihtyvää tahtia. Kyse ei ole vain siitä, ettei tunnisteta esim. sanontojen merkityksiä, vaan myös siitä, ettei ymmärretä aivan yleisten sanojen merkitystä. Mm. blogimaailmassa on aivan yleistä, että jotain suomen kielen sanaa käytetään täysin eri merkityksessä kuin mikä sillä todellisuudessa on. Minkä lisäksi sanavarasto on nykykuorilla huomattavasti suppeampi kuin aiemmilla sukupolvilla. Ja ei, mitkään lit:it, MP:t ja bae:t eivät korvaa kielellistä rikkautta, kun kokonaisia sanoja, sanontoja ja merkityksiä katoaa aina vain kiityvää vauhtia.

Mistä tiedät, mikä merkitys sanoilla "todellisuudessa" on? Ja miksi nuo mainitsemasi kaltaiset ilmaisut eivät voisi korvata vanhoja ilmaisuja?

Mä käytän paljon sanontoja ja ainakin mun teinini osaavat niitä myös.

Viimeksi kun puhuin pojalleni, niin käytin sanontaa, ei vara venettä kaada.

Sanonnat on kivoja. Niillä voi täsmentää ja elävöittää puhettaan.

Aion lopettaa sanan ikkuna käytön. Se tulee vanhasta itäslaavilaisesta sanasta okŭno. Ikkuna on siis lainasana ja köyhdyttää täten kieltämme turmiollisella tavalla. Itse asiassa sana turmiokin raiskaa jaloa suomen kieltämme, sillä se on johdettu kantaskandinaavisesta sanasta tyrma. Valitettavasti myös sorruin juuri käyttämään sanaa skandinaavinen, joka on tietenkin lainasana. 🥺

Vierailija kirjoitti:

Toisessa ketjussa juuri tapellaan, miten kielikuvia tai värikästä puhetapaa ei saa enää käyttää. Se sattuu näiden aivottomien päähän. 

"Miten niin aivottomien?! Voiko jonkun, jolla ei ole edes aivoja, päähän muka sattua?!"

Niin siellä tappelevat te ”vitsailijat” ja liioittelijat. Muut ovat ihan asialinjalla.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä siinä ei ole mitään vikaa, että kieli ns. köyhtyy. Nuorten slangisanat tulevat väännöksinä englannin kielestä. Nykynuoret osaavat englantia todella hyvin. Se on hyvä asia, kun ajatellaan kansainvälistyvää työelämää. Se, että joku tietää, mitä suu säkkiä myöten tarkoittaa, on ihan tyhjän kanssa nykyään.

Mitä yhtä tyhjän kanssa?

Mitä se tarkoittaa?

Luin äskettäin Aleksis Kiven teoksen Seitsemän veljestä.  Kirja päättyy kuvaukseen veljesten myöhemmistä vaiheista.  Vaikutuin ja lähes liikutuin kielen rikkaudesta, kauneudesta ja ilmaisuvoimasta.  Eipä löydy vastaavaa nykyräppäreiden lyriikasta!

Vierailija kirjoitti:

Kieli muuttuu, ei köyhdy. Nuorilta tulee jatkuvasti uusia lyhenteitä ja sanontoja, joista sinä ap et tiedä mitään.

wtf, lol, irl, asap jne. käännöksiä kaikki