Muilla kamalia naapureita lapsuusaikana? *sisältää juoruja*

Meidän naapuriin rakennettin talo, kun olin viisivuotias, siskoni oli seitsemän. Naapuriperheessä oli tällöin nelivuotias tyttö ja kaksivuotias poika. Heti muuton jälkeen naapurin tyttö alkoi joka päivä änkeä meille ovista ja ikkunoista ja halusi " leikkiä" . leikkiminen oli minun kiusaamistani.

Kun lapset vanhenivat, he edelleen halusivat kokoajan olla meillä, matkia pukeutumistamme ja varastella tavaroita.



Heidän vanhempansa eivät saaneet heitä kuriin ollenkaan ja kävivät sitä humalassa itkeskelemässä meidän luona. Kun olimme noin 9-12 vuotiaita, naapurin poika ja tyttö yrittivät usein uimarannalla painaa minut veden alle. Olin aivan kauhuissani. He myös aina kiroilivat ja huorittelivat kovaan ääneen äidilleen. Heidän äitinsä hommasi uuden miehen , kun olimme alle kymmenen. Muistan kuulleeni joka päivä järkyttävää kielenkäyttöä sekä pojalta että tytöltä. Kun olin teini-ikäinen, heidän äitinsä tuli raskaaksi uudelle miehelle. Tyttä haukkui, potki ja hakkasi äitiään usein silloinkin, kun hän oli raskaana. Äiti vain tuhrusti itkua.



Nyt tällä naapurin tytöllä on oma lapsi, joka on jatkuvasti mummonsa luona. Mummo maksaa kaikki menot ja kuuntelee vaan tyttärensä haukkuja.



--



Olen itse ollut erittäin helppo lapsi ja mietinkin, että se varmaan johtui suureltaosin siitä, että jouduin katselemaan naapureiden pöyristyttävää käytöstä.



Lapsuusmuistelmia osa 1.