Lue keskustelun säännöt.
"Ikimuistoiset synttärit lapselle"-kerjääminen somessa
05.10.2015 |
Nyt on pakko avautua, kun joka paikassa pomppii esiin nämä kaikenmaailman pienet Liisa-Petterit ja Markku-Inkerit, joiden vanhemmat ovat ihan FB:ssä/Somessa ottaneet asiakseen vuodattaa oikein tunteisiin vetoavan(?) surku-parku-sepostuksen siitä, miten toivovat lapselleen maailman parhaat synttärit.
Kuvio on useimmiten se, että varaa itsellä ei ole lapselle mitään järjestää, lapsia perheessä enempi ja vähempi, ei töitä, ADHD:ta, mahdollisesti yh-äiti, ei kavereita jne.
Mulla lähinnä ärsyttää tällaiset; Jos sitä hankitaan iso mukulalauma, niin kyllä sitä pitää tajuta idiootimmankin, että ei ne lapset ilmaisia ole. Peruselintasoon menee jo sievoinen summa, saati sitten jos haluaa laumalleen kustantaa jotain erityisempää.
Minä ja mieheni ollaan molemmat töissä. Vakuutukset on sille varalle, että terveys menee. Säästöön on tungettu rahaa siihen malliin, että vaikka jompi kumpi vaikka kuolisikin, jouduttaisiin työttömäksi jne, niin ei tulisi heti rahanpuute vastaan. Ja lapsia on "vain" kaksi 5v ja 1v. Tällä hetkellä ei ole enempään resursseja, myöhemmin ehkä yksi lisää. Kahteen lapseen (myös siihen vilkkaampaan esikoiseen) on aikaa panostaa ja harrastaa. Ei tarvitse sen takia mennä ADHD-diagnoosia vinkumaan, kun syy löytyy kotioloista, rutiinin ja varhaisen ohjauksen puutteesta, kun persaukiset (yh-)vanhemmat eivät yksinkertaisesti repeä jokaiselle lapselleen niin paljon kuin pitäisi.
Fakta on, että itselläni ei tunnu siltä, että tällä hetkellä kolmanteen lapseen olisi edes varaa, kun ottaa huomioon tarhamaksut jne. Sitten korkeintaan kun esikoinen menee kouluun.
Kommentit (22)
Yleensä ihmiset peilaavat oman tuttavapiirinsä kautta noita "stereotypioita", jos mietin omia tuttujani, niin kyllä se vaan on se "tietty tyyppi" joka on koko ajan käsi ojossa mulle-mulle-mulle...
Vaikka ns. normaali ihminen jää yh:ksi ja työttömäksi, niin häneltä ei ns. katoa elämänhallinta niin, että kinutaan tuntemattomilta kalliita HopLop synttäreitä somessa, vaan asia hoidetaan itse. Lapselle saa edullisesti synttärit, esim:
-Täytekakku/muffinsit/kääretorttu tmv. maksaa kaikkinensa n. 5e kun itse tekee.
-Popcorneja saa eurolla ison pussin josta tulee todella monta kattilallista.
-Lidlistä tai muiden kauppojen tarjouksista saa muutamalla eurolla 2 isoa limua.
-Paketti kahvia kolmisen euroa(?) en tiedä, en juo itse kahvia.
-Pari euroa kekseihin/karkkeihin.
=10-15€ kaikkiin tarjottaviin.
Lahjat kannattaa ostaa jo hyvissä ajoin alennuksesta (esim. joulun jälkeen) niin säästää.
Mutta ihmisiä on erilaisia, itse olen sellainen joka koittaa aina elää ns. varman päälle, arkoittaa sitä että vaikka en todellakaan kaikkea voi ennakoida, niin ennakoin niin paljon kun mahdollista.
Otetaan vaikka esimerkki omasta tuttavapiiristä:
-Osa tekee lapsia kun ah niin ihana ajatus saada vauva! Vasta sitten kun lapsi syntyy tajutaan että he tähänhän menee rahaa, jo synnytys maksaa jne. ja herran tähden KAIKKI muukin...Oh my God!
-Osa taas tutkii asioita etukäteen, säästää esim. vuoden parin verran osan palkastaan, niin elintaso ei tipu kun lapsi syntyy, koska on säästöjä.
Sama pätee kaikkeen muuhunkin, elää voi niin että miettii asumisensa ym. asiat niin että pärjää vaikka olisi työtönkin, tai sitten voi elää niin että yksikin normaalia isompi kännykkälasku saa budjetin vuodeksi eteenpäin sekaisin.
7 Kaltaisille ihmisille yksi asia joka kannattaa oppia: se ITSE TIENATTU raha on aina arvokkaampaa mitä ILMAISEKSI SAATU raha. Tarkoittaa sitä, että jos lapsen Unelma Synttäreihin "menis vaan sata euroo", niin tuo on ehkä pikkusumma sellaiselle joka saa kaiken vaivaa näkemättä, ja joka ajattelee että "ei sillä rahalla ole merkitystä", vert. ihminen joka tekee esim. 10h töitä tuon eteen että saa tuon satasen kokoon.
Miksi muiden pitäisi kantaa vastuu muiden tekemisistä? Jos "rahalla ei oo väliä", niin silloin 7:n kaltainen ihminen voi tyytyä osaansa, elää ja kuolla köyhänä. Itse halusin että lapsillani on mahdollisuus kaikkeen tarpeelliseen (hyvään ruokaan, kunnolliseen asuntoon, siisteihin vaatteisiin) ja sen lisäksi myös ekstraan (pleikkari, matkat, vapaus valita mitä harrastaa jne.) sen sijaan että alituiseen laskisimme euroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei lapsille riitä kotona vietetyt synttärit, helpot tarjoilut ja simppeli ohjelma? Miksi pikkulapsillekin pitää järjestää aina vaan suurempia elämyksiä?