Lue keskustelun säännöt.
Lapsiperheellinen! Mitä et ehdi tekemään?
04.10.2015 |
Minulla kaksi alle kolmevuotiasta lasta. Mieheni ja minä ehdimme pitää asunnon siistinä, laittaa terveellistä ruokaa ja leikkiä, ulkoilla ja puuhailla lasten kanssa. Mitä emme ehdi tehdä on harrastaa liikuntaa. Mitä kaikkea te muut ehditte ja mitä tekisitte muutamalla ylimääräisellä tunnilla viikossa?
Kommentit (30)
Olen yksivuotiaan kanssa kotona. Ehdin opiskella, mutta en paljon muuta. Liikunta on helppo laistaa kiireeseen vedoten kun se ei kiinnosta muutenkaan. Koitan kuitenkin kävellä lapsi kärryissä joka paikkaan. Siivoan aika vähän ihan laiskuuttani, haluan jättää aikaa myös joutenoloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kavereiden kanssa spontaani, kiireetön ajanvietto on nykyään historiaa. Jos nähdään näkemiset pitää sopia kauan etukäteen ja on nopeita lenkkejä, kyläilyjä tms.
Rakastelu on jäänyt vähälle ei kerta kaikkiaan jaksa enään lasten nukahdettua vaikka kuinka tekisi mieli lasta joista yksi erityis lapsi joka vaatii aikaa ja huomiota itselleen
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 22:22"]Yksi vauva, 6kk. Liikunta on vauva repussa tai vaunuissa kävelyä jne. En ehdi leipoa, ommella, katsoa tv:tä, lukea enkä neuloa enää lainkaan. En ehdi sisustaa, hoitaa pihaa enkä laittaa kotia. Ehdimme pitää kodin perussiistinä (kunnon siivous kerran viikossa) ja laittaa tavallista ruokaa.
Vauvani ei nuku yksin ja on syliriippuvainen. En ole ollut vauvasta erossa omilla menoilla kuin kaksi kertaa tunnin ajan, vauva oli isällään. Mielummin näin, ällöttää vauvaansa "kouluttavat" ihmiset jotka opettavat vauvan olemaan yksin jotta äiti saisi "omaa aikaa".
[/quote]
Mä en tunne kyllä ketään, joka opettaisi vauvaansa olemaan yksin? Meillä oli joko isänsä, mummunsa, vaarinsa, mumminsa kanssa. Ja alkuun kyllä oli ihan näitä pakollisia menoja esim. Hammaslääkäri. Mutta kai mä sitten olen ällöttävä, kun jätän lapsen isänsä kanssa, kun lähden kuntosalille saamaan omaa aikaa ja pidän itsestäni huolta.
[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 08:05"][quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 22:22"]Yksi vauva, 6kk. Liikunta on vauva repussa tai vaunuissa kävelyä jne. En ehdi leipoa, ommella, katsoa tv:tä, lukea enkä neuloa enää lainkaan. En ehdi sisustaa, hoitaa pihaa enkä laittaa kotia. Ehdimme pitää kodin perussiistinä (kunnon siivous kerran viikossa) ja laittaa tavallista ruokaa.
Vauvani ei nuku yksin ja on syliriippuvainen. En ole ollut vauvasta erossa omilla menoilla kuin kaksi kertaa tunnin ajan, vauva oli isällään. Mielummin näin, ällöttää vauvaansa "kouluttavat" ihmiset jotka opettavat vauvan olemaan yksin jotta äiti saisi "omaa aikaa".
[/quote]
Mä en tunne kyllä ketään, joka opettaisi vauvaansa olemaan yksin? Meillä oli joko isänsä, mummunsa, vaarinsa, mumminsa kanssa. Ja alkuun kyllä oli ihan näitä pakollisia menoja esim. Hammaslääkäri. Mutta kai mä sitten olen ällöttävä, kun jätän lapsen isänsä kanssa, kun lähden kuntosalille saamaan omaa aikaa ja pidän itsestäni huolta.
[/quote]
Lapsi pinnasänkyyn nukkumaan yksin kevyellä opetuksella, leikkikehään leikkimään, muumeja katsomaan kun äiti leipoo jne. En harrasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nipistän ensin omasta ajastani(liikunta, lukeminen, kyläily ym.) sitten unistani, sitten kotitöistä, sitten ruuanlaitosta, sitten lasten kanssa kaikesta ylimmääräisestä hauskata ja lopulta ei jää enää muuta jäljelle, kuin pakolliset, eli kodinhoito, lastenhoito, ruokakaupassa käynti ja työt. Lapsia 4
[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 08:30"]
Nipistän ensin omasta ajastani(liikunta, lukeminen, kyläily ym.) sitten unistani, sitten kotitöistä, sitten ruuanlaitosta, sitten lasten kanssa kaikesta ylimmääräisestä hauskata ja lopulta ei jää enää muuta jäljelle, kuin pakolliset, eli kodinhoito, lastenhoito, ruokakaupassa käynti ja työt. Lapsia 4
[/quote]
Unohtui seksi tuosta ruuanlaiton ja kotitöiden välistä. Niistä tingittävistä asioista siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 08:15"][quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 08:05"][quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 22:22"]Yksi vauva, 6kk. Liikunta on vauva repussa tai vaunuissa kävelyä jne. En ehdi leipoa, ommella, katsoa tv:tä, lukea enkä neuloa enää lainkaan. En ehdi sisustaa, hoitaa pihaa enkä laittaa kotia. Ehdimme pitää kodin perussiistinä (kunnon siivous kerran viikossa) ja laittaa tavallista ruokaa.
Vauvani ei nuku yksin ja on syliriippuvainen. En ole ollut vauvasta erossa omilla menoilla kuin kaksi kertaa tunnin ajan, vauva oli isällään. Mielummin näin, ällöttää vauvaansa "kouluttavat" ihmiset jotka opettavat vauvan olemaan yksin jotta äiti saisi "omaa aikaa".
[/quote]
Mä en tunne kyllä ketään, joka opettaisi vauvaansa olemaan yksin? Meillä oli joko isänsä, mummunsa, vaarinsa, mumminsa kanssa. Ja alkuun kyllä oli ihan näitä pakollisia menoja esim. Hammaslääkäri. Mutta kai mä sitten olen ällöttävä, kun jätän lapsen isänsä kanssa, kun lähden kuntosalille saamaan omaa aikaa ja pidän itsestäni huolta.
[/quote]
Lapsi pinnasänkyyn nukkumaan yksin kevyellä opetuksella, leikkikehään leikkimään, muumeja katsomaan kun äiti leipoo jne. En harrasta.
[/quote]
Mutta mitä jos vauva nukkuu tyytyväisenä pinnasängyssä? Pitääkö se väkisin vetää reppuun/liinaan nukkumaan? Meillä on aina ollut hyvä nukkumaan missä vaan.
Meillä on lapsi vauvasta asti ollut kovin omiin hommiinsa keskittymään ja saattanut vauvanakin jotain lelua pyöritellä puoli tuntiakin. Pitäisikö siinä vaiheessa istua vieressä saati häiritä toisen keskittymistä? Hyvin voin tehdä kotihommia silloin. Ja oikeasti jossai vaiheessa se lapsi kiinnostuu lastenohjelmista ja on aivan loistava keino saada edes hetkeksi se taapero keskittymään johonkin paikoilleen oli se sitten muumit.
Mutta tosiaan vauvoja, kuten vanhempiakin on erilaisia.
[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 08:49"][quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 08:15"][quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 08:05"][quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 22:22"]Yksi vauva, 6kk. Liikunta on vauva repussa tai vaunuissa kävelyä jne. En ehdi leipoa, ommella, katsoa tv:tä, lukea enkä neuloa enää lainkaan. En ehdi sisustaa, hoitaa pihaa enkä laittaa kotia. Ehdimme pitää kodin perussiistinä (kunnon siivous kerran viikossa) ja laittaa tavallista ruokaa.
Vauvani ei nuku yksin ja on syliriippuvainen. En ole ollut vauvasta erossa omilla menoilla kuin kaksi kertaa tunnin ajan, vauva oli isällään. Mielummin näin, ällöttää vauvaansa "kouluttavat" ihmiset jotka opettavat vauvan olemaan yksin jotta äiti saisi "omaa aikaa".
[/quote]
Mä en tunne kyllä ketään, joka opettaisi vauvaansa olemaan yksin? Meillä oli joko isänsä, mummunsa, vaarinsa, mumminsa kanssa. Ja alkuun kyllä oli ihan näitä pakollisia menoja esim. Hammaslääkäri. Mutta kai mä sitten olen ällöttävä, kun jätän lapsen isänsä kanssa, kun lähden kuntosalille saamaan omaa aikaa ja pidän itsestäni huolta.
[/quote]
Lapsi pinnasänkyyn nukkumaan yksin kevyellä opetuksella, leikkikehään leikkimään, muumeja katsomaan kun äiti leipoo jne. En harrasta.
[/quote]
Mutta mitä jos vauva nukkuu tyytyväisenä pinnasängyssä? Pitääkö se väkisin vetää reppuun/liinaan nukkumaan? Meillä on aina ollut hyvä nukkumaan missä vaan.
Meillä on lapsi vauvasta asti ollut kovin omiin hommiinsa keskittymään ja saattanut vauvanakin jotain lelua pyöritellä puoli tuntiakin. Pitäisikö siinä vaiheessa istua vieressä saati häiritä toisen keskittymistä? Hyvin voin tehdä kotihommia silloin. Ja oikeasti jossai vaiheessa se lapsi kiinnostuu lastenohjelmista ja on aivan loistava keino saada edes hetkeksi se taapero keskittymään johonkin paikoilleen oli se sitten muumit.
Mutta tosiaan vauvoja, kuten vanhempiakin on erilaisia.
[/quote]
Tuollaiset vauvat on asia erikseen, minulla ei ole sellaista.
Tv:n katseluun opettamista en siltikään arvosta.
3 lasta, 1 erityislapsi ja emme ehdi viettämään miehen kanssa kahdestaan aikaa.