Lue keskustelun säännöt.
Jokin muu masennuslääke kuin SSRI etc?
04.10.2015 |
Löytyykö tällaista? Itse en yhäkään hyväksy edellä mainittuun liittyviä riskejä, joten en käytä sitä, mutta huomaan että oloni on tasaisempi jos olen ottanut esimerkiksi bentson. Kuitenkin nyt huomaan siihen liittyvän vaikutuksen laimenemisen ja sen että minun täytyy nostaa annosta. Minulla on tulossa lääkäriaika, joten haluaisin kokeilla jotain muuta. Ehdotuksia? Kärsin siis erittäin voimakkaista pelkotiloista. Lääkkeenä tällä hetkellä Opamox, joka tosin on alunperin uniongemiin.
Kommentit (8)
[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 10:24"]Voxrasta ei sitten pääse irti, ikinä. Että sen kun aloittaa niin joutuu loppuelämän syömään. Mutta parempi vaihtoehto kuin SSRI mömmöt.
[/quote]
Täh? Ihan helposti lopetin Voxran. Tämä on yksilöllistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietit SSRI:n riskejä, mutta olet jo nyt koukussa Opamoxiin. Mikä on diagnoosisi, onko psykoottista? Ahdistuneisuushäiriö? Miten olis vaikka Azona?
Sillä Opamoxillakin on haittansa. Verenkuvan muutokset. Väsymys, uneliaisuus. Muistihäiriöt, ataksia, huimaus, päänsärky. Paradoksaaliset reaktiot (kiihtyneisyys, aggressiivisuus), libidon muutokset. Hypotensio.
Ruoansulatuskanavan häiriöt, suun kuivuminen. Ikterus.
Ihottumat, mukaan lukien vakavat ihoreaktiot. Lihasheikkous. Virtsaretentio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos masennus tai ahdistus on vaikeaa, niin lääke on varmaan tarpeen. Lievään masennukseen en lähtisi niillä sotkemaan kemiaani. Ja keskivaikeassa masennuksessa miettisin myös tarkkaan. Jos vain mahdollista, niin liikunta, ruokavalio, lepo, terapia ensin. Aina nämä eivät tietysti tepsi. Kerron kokemuksesta, sillä söin vuosia masennuslääkkeitä vähän turhaan. Lopulta en ollut varma mikä huonosta olosta tuli masennuksesta ja mikä lääkkeistä. Lääkkeiden purkaminen myös kesti minulla aina kuukausia. Aloitusoireet veivät kerran päivystykseen.
Raskausajat olin aina ilman lääkettä. Se sai ajattelemaan, että pärjään kyllä ilman lääkettäkin - sillä raskauaikanakin tunteet heittelivät ja kestin silti ilman lääkettä. Ja nyt viimeisimmän raskauden jälkeenkään en ole tarvinnut lääkettä. Joskus on ahdistuksen tunteita, mutta kohtuullisen lievänä. Niistä selviän hyväksymällä sen, että nyt ahdistaa. Tiedostan ahdistavat ajatukset, mutta tavallaan en lähde niihin mukaan.
Ei ole itseisarvo olla ilman lääkettä. Syökää, jos se helpottaa. Minun kohdallani vaan ei koskaan helpottanut täysin vaikka kokeilin useaa eri lääkettä. Sen sijaan sivuvaikutuksia tuli paljon. Saldo jäi siitä omalla kohdallani miinukselle, joten kestän nyt ajoittaisen ahdistuksen, koska sivuoireet huononsivat elämänlaatua ahdistustakin enemmän. Kaipa on kaltaisiani ihmisiä, jotka reagoivat hyvin herkästi lääkkeisiin.
En osaa suositella mitään yhtä lääkettä. Riippuu täysin henkilöstä ja sairaudesta mikä sopii. Ja niitä lääkkeitä joutuu joskus kokeilemaan todella monta ennen kuin oikea lääke löytyy.
Voxraa monet ovat kehuneet. Tehoaa monella vetämättömään oloon, eli nostaa sängystä ylös parhaimmillaan ja antaa energiaa. Mutta ahdistuneelle en suosittelisi. Minulla aiheutti ylikierroksia, unettomuutta, tukehtumisen tunnetta, hiustenlähtöä.
Voxrasta ei sitten pääse irti, ikinä. Että sen kun aloittaa niin joutuu loppuelämän syömään. Mutta parempi vaihtoehto kuin SSRI mömmöt.