Te vanhemmat, antakaa hyviä elämänohjeita 22-vuotiaalle
En halua vanhempana (noin 40-vuotiaana) katua tekojani joita olen tehnyt nuorena, liittyen esim. rakkauteen, terveyteen, rahaan ja opintoihini. Olen tällä hetkellä sinkku, en juo enkä polta, matkustan paljon ja opiskelen yliopistossa. Siksi kysynkin:
- Mistä tietää kenen kanssa kannattaa mennä naimisiin?
- Kannattaako lapsia hankkia, ja missä iässä? (Nyt en halua)
- Onko OK bilettää? En tykkää kun olen aika introvertti, mutta saatan vanhempana kaduta että en pitänyt nuoruudessani hauskaa
ja muita vinkkejä voi antaa :)
Kommentit (722)
Puolisoksi on aika hyvä sellainen, jonka naamaa voi kuvitella jaksavansa katsoa aamiaispöydässä.
Pitkässä parisuhteessa pitää pystyä antamaan asioita anteeksi. Yli ei anneta silti kävellä eikä tehdä sitä itsekään.
Parhaat ihonhoitovinkit: Suojaa auringolta, älä polta, älä juo liikaa.
Näytän itse nelikymppisenä huomattavasti nuoremmalta naamastani kuin tupakoineet, viiniä lipittäneet ja itseään ruskistaneet ikätoverit.
Hanki ammatti joka mahdollistaa etätyön. Varmistat tällä itsellesi vapauden ja poikkeusoloissa toimeentulon.
Pyydä jesusta elämääsi ja pyydä häntä johtamaan koko elämäsi.
Älä päästä itseäsi lihomaan, edes sitä viittä kiloa. Kadun ikuisesti kun en enää ole se nopea ja notkea ja pienikokoinen ihminen joka olin nuorempana. Ajattelen vaan läskejäni ja kilot tulevat takaisin laihdutuksen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Jos päätät niitä lapsia hankkia, niin kannattaa hankkia alle 40v.
Velaksi ei kannata hankkia muuta kuin asunto.
Kannattaa ottaa vähän paskempikin oman alan työ, että saa kokemusta alalta. Monestihan ne on aika lyhytaikaisia muutenkin ja vaikka olisi vakkari, niin aina voi hakea parempaan. Elämiseen tarvitsee kuitenkin aina rahaa.
Biletykseen kannattaa käydä tutustumassa. Jos se ei tunnu omalta, niin voi jättää siihen tutustumiseen, mutta onpahan tullut koettua. Ei tarvitse haikailla turhaan jotain ihan sen takia vaan, ettei ole koskaan kokeillut. Bilettääkin voi selvin päin ja pitää järjen mukana.
Kiitos tästä neuvosta hankkia lapset alle 40v! Kun elämässä on ollut monenlaista hankaluutta ja myös adhd:n vuoksi tuntuu, että joissakin asioissa kypsyy ikätovereitaan hitaammin (vaikka älyssä ei mitään ainakaan suurempaa vikaa), mutta näin kolmekymppisenä on sellainen olo, että pystyy vasta oikeasti uskomaan että opinnot vaikka saa loppuun ja työelämäkin jotenkin onnistuisi.
Vaikka olen oppinut ajattelemaan paljon niin, että elän omaan tahtiini, aina pikkuisen ahdistaa, kun kuulee neuvoja "tee lapset viimeistään 30-vuotiaana" yms. Ymmärrän, että se olisikin varmaan hyvä, mutta ei itse olisi mitenkään vielä valmis.
Ps. 20-vuosikymmen on tosi työntäyteinen - tai ainakin se usein määritetään sellaiseksi: pitäisi ehtiä opiskella, löytää hyvä puoliso, ehtiä "tehdä" ne lapset, myös mielellään mielellään ehtiä kuitenkin myös elämään itsenäisestä elämää, matkustella ja nähdä maailmaa, kun vielä on energiaa ja hankkia muutenkin kokemuksia.
Uskotteko, että tällainen päämäärätön haahuilija kuten minä (joka kyllä on tehnyt paljon töitä ja saanut myös ammattiapua, jotta osaisi edes vähän elää kuten tässä yhteiskunnassa pitää), kokee usien riittämättömyyttä ja ulkopuolisuutta?
Kiitos siksi myös kaikille muillekin rauhoittaville kommenteille tässä ketjussa (älä murehdi liikaa, luota intuitioon jne)!
Pidä itsesi hoikkana, kelpuuta mieheksi vain sellainen jolla on hyvä luonne, hyvä ammatti, hyvä itsetunto ja miellyttää silmää. Hanki itsellesi hyvä ammatti ja oma tili. Miehen kanssa voi asua myös erillään, molemmilla omat asunnot. Ei lapsia. Harrasta itsellesi mieluisia asioita ja nauti elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Mene naimisiin sen kanssa, joka on ystävällinen ja kiltti. Niiden kanssa elämä on helppoa. Nyt nuorena Ulkonäköön ihastut, vaikka tyyppi olisi väärä.
Osta asunto(laina) heti kun saat ekan vakityöpaikan, aloita sitten vaikka siitä yksiöstä jos rahat ei riitä muuhun.
Tee lapset 30v. Se on elämän vaikein tehtävä (turhaa lässytystä: onko minulla työ, onko tuo mies se oikea, urani pysähtyy). Tee heti perään toinen. Et ikinä kadu lapsia, koska lapset ovat elämäsi suola ja tulevaisuutesi.
35-vuotiaana herkut minimiin, lihomis ja ihovaara.
Kun itsellä on ollut isänä henkilö, joka osasi olla ihana ja ulkopuolisten (ja toisinaan lastenkin) silmissä karismaattinen ja jännittävä, mutta lähipiirille myös arvaamaton ja ilkeä, päätin jo hyvin nuorena, että haluan tulevan mieheni olevan ensisijaisesti kiltin ja ystävällisen. En ikinä pysty ymmärtämään niitä, jotka haaveilevat minkäänasteisesta jännämiehestä. Haluaisin vain, että kotona olisi mukavaa, rauhallista, onnellista eikä mitään tarvitsisi jännittää eikä stressata. Lällyltä ehkä kuulostaa, mutta olisi rauhaa, rakkautta, lempeyttä, läheisyyttä, arvostusta toinen toisiaan kohtaan, lapsille rakkaudella laitettuja rajoja, ei minkäänasteista väkivaltaa.
Nuorena voi tuntea hirveää mielipahaa kun kaverit eivät tykkää, nyt vanhana sanon etten mitään hävinnyt.
Omat valinnat oltava ykkössijalla vaikkei se ollut kaverien mieleen.
Kun iloitsin asunnon saadessani, oltiin heti vähättelemässä kun ei muutkaan viihtyneet.
Säästäminen heti nuorena, koska siinä oppimisessa menee aikaa.
Kun ajattelet ensin itseäsi siitä voi lähipiirikin lopulta hyötyä. Lähtökohta ei saa olla tunne "en millään voi".
Kannattaa bilettää, ja tavata miehiä (miksei naisiakin), ja kannattaa kokea yhden illan suhteita jonkin verran. Niin tiedät mitä se on, etkä kaipaa sitä pakonomaisesti sitten joskus jos olet suhteessa. Älä kuiteskaan dokaa itseäsi tiedottomaan tilaan, vaan sen verta että on kivaa mutta pystyt huolehtimaan itestäs.
Laita osa tuloista aina johonkin tuottavaan. Osakesäästäminen on hyvä tapa ylläpitää ja kartuttaa varallisuutta. Tutustu siihen aiheeseen. Mitä aikaisemmin aloitat, sitä suurempi potti sulla on jo vaikka viiskymppisenä. Jos oot oikein taitava, saatat pystyä vähentämään työntekoa jo paljon ennen kyyskymppisiä. Esim. Nordnet tarjoaa ilmaisen osakkeiden säilytystilin, vain kaupankäynti maksaa.
Aloita suhde vaan sellaisen ihmisen kanssa, joka saa sut nauramaan ja muutenkin iloiseksi. Parisuhteen tarkoitus on tuoda energiaa elämään, ei viedä energiaa. Jos huomaat että suhde toimii toisinpäin, niin harkitse siitä luopumista ajoissa, ennenkun jäät jumittamaan. Älä tee turhan tiukkoja vaatimuslistoja kumppanille... kohtaa mieluummin livenä vaikka 200 ehdokasta, ja tsekkaa onko kemiaa. Ja vaikkei olis, niin treffailu on ihan hauska ajanviete.
Jos mietit kuitenkin lapsia jossain vaiheessa, niin mieluummin niin, että parisuhde on hyvä ja toimii. Lapsi ei ole liima parisuhteelle, vaan se vauva-aika on rankkaa, vaikka lapsi onkin yksi elämän suurista iloista. Eroaminen on aina lapselle rankka kokemus, vaikka se olisi parisuhteen kannalta järkevää. Mieluummin siis lapset vaan hyvään suhteeseen.
Ja muista itsekin tehdä töitä suhteen eteen. Mikään suhde ei toimi itsekseen vuosia. Osoita hellyyttä ja välittämistä, koskettele, älä panttaa seksiä. Älä tee suhteesta valtataistelua. Keskustele. Opeta toistakin, jos hänellä ei ole sinun valmiuksia. Älä oleta mitään, vaan selvitä asiat.
Ja ennenkaikkea, koita nauttia siitä tavallisesta arjesta. Tee elämästäsi sellaista, että se arki itsessään on kivaa. Ei kannata ajatella, että joskus sitten eläkkeellä... elämä on vain juuri nyt, joten siitä kannattaa nauttia!
Hyvin sulla tulee menemään 👍👍
Olen kantapään kautta oppinut, ettei kannata päätäpahkaa rakastua niihin suosittuihin renttuihin/jännämiehiin/naistenmiehiin, jotka vievät jalat alta ja pään pilviin. Useimmiten he loppujenlopuksi pettävät, valehtelevat, kaltoinkohtelevat ja jättävät. Parhaimpia ovat ne ihan tavallisen näköiset, ahkerat, luotettavat, ystävälliset miehet, joiden seurassa viihtyy vaikkei elämä yhtä ilotulitusta olisikaan. Tällaisen hyvän miehen kanssa rakkaus syntyy pikkuhiljaa ja kasvaa vuosi vuodelta yhteisen elämän myötä. Miestä valitessa pitää muistaa, että samalla valitsee myös isän lapsilleen.
Sama ohje myös miehelle naisen valinnassa.
Omistusasunto kannattaa hankkia heti kun vain mahdollista. Parempi lyhentää lainaa kuin maksaa vuokraa.
Tässä muutama ajatus.
-Älä ota kulutusluottoja. Sohvat, matkat ym. huvitukset vain käteisellä. Jos ei ole varaa ostaa sohvakalustoa, niin sitten sinulla ei todella ole varaa ostaa sitä.
-Vain investoinnit voi rahoittaa lainalla. Esim. asunto tai opinnot. Ymmärrä investoinnin ja kulutusluoton ero!
-Päihteet minimiin, vältä viinaan menevää miestä
-Lapset on elämän tarkoitus. Sen ymmärsin vasta omien lasten myötä.
Nämä oli aika tylsiä ohjeita. Mutta olen vaan huomannut, että pelkästään näillä pärjää jo varsin pitkälle.
t. mie55
Vierailija kirjoitti:
Mee töihi pummi!
en ole pummi, olen töissä ala-asteella avustajana <3
Ninni77 kirjoitti:
Omistusasunto kannattaa hankkia heti kun vain mahdollista. Parempi lyhentää lainaa kuin maksaa vuokraa.
Älä jauha peeaskaa. Omistat vain osuuden asunto-osakeyhtiöstä. Kannattaako sellaisesta maksaa satoja tuhansia euroja? Jos oikein hyvä tuuri käy, et pääse mölyävistä naapureista niin helpolla eroon😂
nuoriviela kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mee töihi pummi!
en ole pummi, olen töissä ala-asteella avustajana <3
Mee oikeisii töihin laiska pummi!
Älä mene nuorena naimisiin.
Jos poikaystävä puhuu halveksien tai painostaa, lemppaa se.
Älä ota juomaria, vaikka kuinka rakastaisit.
Bilettämisen sopivan määrän saa tietää kokeilemalla. Minua se ei huvittanut.
Arvosta itseäsi ja ole itsellesi armollinen.