Montako perunaa syötte lounaalla tai päivällisellä? ?

Peruna on ateria jo itsessään. Joskus pidän keitettyjä perunoita jääkaapissa ja otan yhden ja syön sen haukkaamalla kädestä.

Jos esim. juhannuksena syön uusia perunoita ruoan kanssa, saatan syödä vaikka viisi pientä perunaa. Mutta muuten en syö perunoita ruoan kanssa. Jos nyt sattuisi jossain vieraisilla olemaan perunaa, söisin yhden.

Kaksi tai kolme sellaista pientä keskikokoista. Salaattia/kasvista on aina se reilu puoli lautasellista, sitten yksi neljäsosa perunaa/pastaa/riisiä ja yksi neljäsosa kalaa tai jotain kastiketta.

En siis änge lautasta täyteen tai mittaa noita millään vaa'alla tai viivottimen kanssa vaan katson silmämääräisesti että salaattia/kasviksia on aina vähintään yhtä paljon kuin sitä lämmintä ruokaa.

Mutta montako perunaa Juha Mieto syö?

Vierailija kirjoitti:

0 ja 0. Peruna on tärkkelystä joka pilkkoutuu hyvin nopeasti glukoosiksi veressä. Liian korkea glugoositaso on elimistölle haitallista, joten haiman on erittäin nopeasti eritettävä insuliinia joka pyrkii varastoimaan glukoosin verestä soluihin. Jos soluissa on insuliiniresistenssiä niin haima joutuu pukkaamaan moninkertaisen määrän insuliiniä normaaliin verrattuna. Jos sekään ei riitä niin veren sokeri nousee vaarallisen korkealle, joka johtaa raajojen puutumiseen, munuaisten pysyvään vaurioon ja sokeutumiseen. Jos näistä selviää hengissä niin viimeistään Alzheimer korjaa pois kuleksimasta.

Ainiin, unohdin mainita että haima saattaa myös poksahtaa ja sitten on jännä tilanne kun on ykköstyypin ja kakkostyypin diabetes yhtäaikaa. Kerää koko suora.

Mun faija on 96 vee ja hänenkin isänsä eli 89-vuotiaaksi. Perunalla ja leivällä eläneet. Ei diabetesta.

Peruna on parempi kuin pasta tai riisi

Olen mies ja syön kotona ateriolla perunoita sen mukaan, mitä kastiketta ja lisäkkeitä perunoiden kanssa on.

Onneksi vaimo on keittiöihmisiä sikäli, että tekee aina runsaasti ruokaa, milloinkaan ei ole ruoka kesken loppunut meidän perheessä.

Ja jos on vaikkapa kyse lauantaipäivän päivällisestä.  Niin jos ollaan kahden poikani kanssa oltu koko päivä ulkona talvisessa ilmassa koko päivä lounaan jälkeen.

Joko pilkkimässä tai ajelemassa moottorikelkalla, huoltamassa eri laitteita ulkona, tekemässä lumitöitä ulkosalla tai pojat hiihtämässä.

Niin taattu on se, että kun meidä kutsutaan syömään sisään tuossa lauantai-illan 17 maissa syömään päivän pääruokaa, eli päivällistä,  niin meillä kaikilla on aivan helvetinmoinen nälkä.

Kyllä omalle sekä lasten lautasille tulee useimpia perunoita, maukasta lihakastiketta ja lisäksi pöydässä oleviä punajuuria, suolakurkkuja.

Maistuu myös leipä ja sen päällä juusto,

Ja vaimo tekee aina viikonloppuisin aina myös jälkiruokaa, mitä milloinkin.

Joskus jopa jotain sellaista jotain vanukasta, missä on kyytipoikana vaniljakastike.

Ymmärrän, että meitä perheitä Suomessa on moneksi, mutta me maaseudulla asuvat, harrastamme paljon liikuntaa ja vietämme suuren osan vapaa-ajasta ulkona ja fyysisesti toimien, joten tottahan sen ruokahalukin on aivan erilainen, kuin perheissä, joissa aikaa vietetään pääosin sisällä lukien ja oleskelen ja vain ostoksilla käyden.

Mutta mukavaa keväistä vkonloppua kaikkille, minä poika lähden nyt saunaan

Ja yksin, lauteilla juon 7.5% tsekkiläisen oluen ja nautin hirmuisistä löylyistä!

Vierailija kirjoitti:

1 tai ei yhtään. Jos aterialla muuta reilusti, niin ei tarvetta syödä perunaa. En pidä keitetystä perunasta juurikaan.

Sama. Tai yleensä otan yhden, mutta syömättä se usein jää. Eihän se maistu yhtään miltään.

En ole ikinä tajunnut tätä suomalaisten viehtymystä perunoihin.

Pulmaan ja perunoihin.

Perunaa tulee syötyä lähinnä ranskalaisten muodossa joskus ja nekin valkosipulikastikkeen kanssa.

Anteeksi!

Uu sia pe ru noi ta voi men nä u se am pi kin, mut ta i han nor mi kuo ri pot tu a pa ri kol me, jos ei vät ole ka ma lan i so ja.

Joku voisi oi ke asti kertoa mikä tuossa ylläolevassa on niin a-sia-ton-ta, että se voidaan jul kais ta vasta hy väk syn nän jälkeen?!

Vierailija kirjoitti:

Peruna on ateria jo itsessään. Joskus pidän keitettyjä perunoita jääkaapissa ja otan yhden ja syön sen haukkaamalla kädestä.

Jos esim. juhannuksena syön uusia perunoita ruoan kanssa, saatan syödä vaikka viisi pientä perunaa. Mutta muuten en syö perunoita ruoan kanssa. Jos nyt sattuisi jossain vieraisilla olemaan perunaa, söisin yhden.

Sama täällä,  Uudet perunat ovat sitä suurta herkkua, niitä on aivan pakko syödä myös kylminä.

Siks ostankin niitä aina suuren määrän, ihan vain siksi kun itse oon niihin heikkona.

Käyn myös niitä yöllä napsimassa suuhuni, ei voi mitään, kun ovat niin herkkuja.

Pienen pienet uudet eivät riitä koko perheelle ateriaksi, eivät edes juhannukseksi.

Lisäksi pitää olla miehille ja teini-ikäisille pojille tuhtia tavaraa grillistä, jotta nälkä lähtee.

Ekat ja kalliit uudet perunat ovat vain yksi herkku juhannuspöydässä, verrattavissa silliin tai loheen. jotka eivät myös sinänsä vie kenenkään nälkää-

Vierailija kirjoitti:

Olen mies ja syön kotona ateriolla perunoita sen mukaan, mitä kastiketta ja lisäkkeitä perunoiden kanssa on.

Onneksi vaimo on keittiöihmisiä sikäli, että tekee aina runsaasti ruokaa, milloinkaan ei ole ruoka kesken loppunut meidän perheessä.

Ja jos on vaikkapa kyse lauantaipäivän päivällisestä.  Niin jos ollaan kahden poikani kanssa oltu koko päivä ulkona talvisessa ilmassa koko päivä lounaan jälkeen.

Joko pilkkimässä tai ajelemassa moottorikelkalla, huoltamassa eri laitteita ulkona, tekemässä lumitöitä ulkosalla tai pojat hiihtämässä.

Niin taattu on se, että kun meidä kutsutaan syömään sisään tuossa lauantai-illan 17 maissa syömään päivän pääruokaa, eli päivällistä,  niin meillä kaikilla on aivan helvetinmoinen nälkä.

Kyllä omalle sekä lasten lautasille tulee useimpia perunoita, maukasta lihakastiketta ja lisäksi pöydässä oleviä punajuuria, suolakurkkuja.

Maistuu myös leipä ja sen päällä juusto,

Ja vaimo tekee aina viikonloppuisin aina myös jälkiruokaa, mitä milloinkin.

Joskus jopa jotain sellaista jotain vanukasta, missä on kyytipoikana vaniljakastike.

Ymmärrän, että meitä perheitä Suomessa on moneksi, mutta me maaseudulla asuvat, harrastamme paljon liikuntaa ja vietämme suuren osan vapaa-ajasta ulkona ja fyysisesti toimien, joten tottahan sen ruokahalukin on aivan erilainen, kuin perheissä, joissa aikaa vietetään pääosin sisällä lukien ja oleskelen ja vain ostoksilla käyden.

Mutta mukavaa keväistä vkonloppua kaikkille, minä poika lähden nyt saunaan

Ja yksin, lauteilla juon 7.5% tsekkiläisen oluen ja nautin hirmuisistä löylyistä!

Oi, kuulostaa ihanalta!

ikisinkku kaupungista

Luin juuri, että vartalotyyppini pitäisi syödä 40% hiilareita, 30% proteiinia ja 30% rasvaa. Näin olen luontaisesti tästä tietämättä elänytkin ja peruna on parasta.

Vierailija kirjoitti:

Uu sia pe ru noi ta voi men nä u se am pi kin, mut ta i han nor mi kuo ri pot tu a pa ri kol me, jos ei vät ole ka ma lan i so ja.

Joku voisi oi ke asti kertoa mikä tuossa ylläolevassa on niin a-sia-ton-ta, että se voidaan jul kais ta vasta hy väk syn nän jälkeen?!

Tämän palstan m¤derointi on aivan älytöntä jo.

1-2. Joskus enemmänkin, jos ei ole kasviksia tai muita juureksia lisukkeena.

8 perunaa.

Riippuu perunasta ja vuodenajasta. Isoja uuniperunoita voin syödä kaksi, jos muuta syötävää ei ole lisäksi. Ruuan lisänä voin syödä kolmesta kuuteen perunaan niiden koosta ja muun ruuan määrästä ja koostumuksesta riippuen. Vasta pellosta nostettuja uusia perunoita sellaisenaan voin kanssa pystyn syömään paljonkin. Myöhäiskeväällä ja alkukesästä perunat eivät oikein maistu, ja tuskallisen pitkä aika odottaa ensimmäisiä uusia perunoita. Varhaisperunoissa ei ole oikein makua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

0 ja 0. Peruna on tärkkelystä joka pilkkoutuu hyvin nopeasti glukoosiksi veressä. Liian korkea glugoositaso on elimistölle haitallista, joten haiman on erittäin nopeasti eritettävä insuliinia joka pyrkii varastoimaan glukoosin verestä soluihin. Jos soluissa on insuliiniresistenssiä niin haima joutuu pukkaamaan moninkertaisen määrän insuliiniä normaaliin verrattuna. Jos sekään ei riitä niin veren sokeri nousee vaarallisen korkealle, joka johtaa raajojen puutumiseen, munuaisten pysyvään vaurioon ja sokeutumiseen. Jos näistä selviää hengissä niin viimeistään Alzheimer korjaa pois kuleksimasta.

Ainiin, unohdin mainita että haima saattaa myös poksahtaa ja sitten on jännä tilanne kun on ykköstyypin ja kakkostyypin diabetes yhtäaikaa. Kerää koko suora.

Mun faija on 96 vee ja hänenkin isänsä eli 89-vuotiaaksi. Perunalla ja leivällä eläneet. Ei diabetesta.

Peruna on parempi kuin pasta tai riisi

Minun isäni eli perunoita ja ruisleipää syömällä 90-vuotiaaksi, isän sisko 95-vuotiaaksi, mummo 95-vuotiaaksi. Ei tullut diabetesta eikä sydänvikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

0 ja 0. Peruna on tärkkelystä joka pilkkoutuu hyvin nopeasti glukoosiksi veressä. Liian korkea glugoositaso on elimistölle haitallista, joten haiman on erittäin nopeasti eritettävä insuliinia joka pyrkii varastoimaan glukoosin verestä soluihin. Jos soluissa on insuliiniresistenssiä niin haima joutuu pukkaamaan moninkertaisen määrän insuliiniä normaaliin verrattuna. Jos sekään ei riitä niin veren sokeri nousee vaarallisen korkealle, joka johtaa raajojen puutumiseen, munuaisten pysyvään vaurioon ja sokeutumiseen. Jos näistä selviää hengissä niin viimeistään Alzheimer korjaa pois kuleksimasta.

Ainiin, unohdin mainita että haima saattaa myös poksahtaa ja sitten on jännä tilanne kun on ykköstyypin ja kakkostyypin diabetes yhtäaikaa. Kerää koko suora.

Mun faija on 96 vee ja hänenkin isänsä eli 89-vuotiaaksi. Perunalla ja leivällä eläneet. Ei diabetesta.

Peruna on parempi kuin pasta tai riisi

Minun isäni eli perunoita ja ruisleipää syömällä 90-vuotiaaksi, isän sisko 95-vuotiaaksi, mummo 95-vuotiaaksi. Ei tullut diabetesta eikä sydänvikaa.

Perunassa on vitamiineja, sydänviat tulee tupakasta, viinasta ja meetwurstista.

Vierailija kirjoitti:

0 ja 0. Peruna on tärkkelystä joka pilkkoutuu hyvin nopeasti glukoosiksi veressä. Liian korkea glugoositaso on elimistölle haitallista, joten haiman on erittäin nopeasti eritettävä insuliinia joka pyrkii varastoimaan glukoosin verestä soluihin. Jos soluissa on insuliiniresistenssiä niin haima joutuu pukkaamaan moninkertaisen määrän insuliiniä normaaliin verrattuna. Jos sekään ei riitä niin veren sokeri nousee vaarallisen korkealle, joka johtaa raajojen puutumiseen, munuaisten pysyvään vaurioon ja sokeutumiseen. Jos näistä selviää hengissä niin viimeistään Alzheimer korjaa pois kuleksimasta.

Ainiin, unohdin mainita että haima saattaa myös poksahtaa ja sitten on jännä tilanne kun on ykköstyypin ja kakkostyypin diabetes yhtäaikaa. Kerää koko suora.

Tuossa täysjyväpasta voittaa kyllä perunan. Myös paljon enemmän kuitua ja kivennäisaineita kuin perunassa, kun vertailee.