Voisitko seurustella ei-suomalaisen kanssa?
Moni nainen ja mies tuntuu suosivan suomalaisia etsiessään seurustelusuhteita. Itse olen puoliksi suomalainen sillä äitini on turkkilainen mutta mielestäni olen aika vaalea.
Kommentit (74)
Miksi en voisi?
Jos ihminen miellyttää, niin mitä väliä kansallisella/etnisellä alkuperällä on?
mark kirjoitti:
Kyllä voisin vaikka jos rehellisesti puhutaan kun näkee thaimaalaisen naisen jonkun suomalaisen pullukkamiehen kanssa tietää että on menty sieltä mistä aita on matalin. Samantasoista suominaista pullukka ei koskaan saisi siksi hän on joutunut turvautumaan thaimaalaiseen vaihtoehtoon.
Mitä ajattelet, kun näet suomalaisia pullukkanaisia?
Olen menossa lähiaikoina naimisiin aasialaisen miehen kanssa. Olemme olleet yhdessä neljä vuotta ja asumme miehen kotimaassa. Puhun sujuvasti miehen äidinkieltä ja hän opettelee suomea, eikä kommunikoinnissa ole ollut mitään ongelmia. Ne pienet kulttuurierot, mitä meillä on, eivät ole koskaan koituneet ongelmaksi vaan päinvastoin rikastuttaneet elämäämme.
Vierailija kirjoitti:
No mitä ihmettä, tietenkin voisin, Menin sellaisen kanssa naimisiinkin. Mikä kysymys tuo nyt on?
Sama täällä, enkä päivääkään kadu.
Eri paria ja asumme kolmannessa maassa, joka on kummallekin uusi ja outo. Loistava yhdistelmä.
Tuskin, mutta eihän sitä koskaan tiedä kehen ihastuu. En kuitenkaan näe itseni ihmisen kanssa, kenen kanssa en voi kommunikoida suomeksi tai jonka kulttuuri olisi aivan toisenlainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä ihmettä, tietenkin voisin, Menin sellaisen kanssa naimisiinkin. Mikä kysymys tuo nyt on?
Sama täällä, enkä päivääkään kadu.
Eri paria ja asumme kolmannessa maassa, joka on kummallekin uusi ja outo. Loistava yhdistelmä.
Tähän vielä että yhteinen kieli ei ole kummankaan äidinkieli.
Elämä on seikkailua jossa koko ajan tulee jotain uutta molemmille vastaan.
Olen miettinyt tätä(kin) joskus. Olen esimerkiksi asunut Yhdysvalloissa, ja miettinyt ”jaksaisinko” puhua pelkkää englantia koko ajan, aina vaan. Osaan sen kielen läpikotaisin, osaan erikoisempia fraasejakin ja kielen omaa huumoria tai sarkasmia - mutta jotenkin tuntuu, että kieli ”väsyisi” pidemmän päälle. Kun pitkään puhut, totut siihen etkä enää ”käännä” suomea päässäsi (mikä nyt on väärä lähestyminen joka tapauksessa) - mutta onhan se siltikin erilaista kuin oma äidinkieli olisi.
Mutta ainakin ykkösvaatimus on että yhteinen kieli on englanti ja sitä puhutaan hyvin. Eli vaikka rakastan esim. japanilaisia yli kaiken, en usko että pystyisin ylittämään sitä että engl. kielitaito on usein heikko tai olematon. Luultavasti en myöskään jaksaisi pidempään jotain todella vahvaa engl. aksenttia (Ranska, Saksa, Italia, Venäjä).
Tästäkin huolimatta…kaikkeen tottuu! 😄
Voisin seurustella kunhan on valkoinen.
Mieluummin kuin suomalaisen naisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Voisin seurustella kunhan on valkoinen.
"Once you go black, you never go back"
Noh, itselle on riittänyt tuollainen maitokahvin ruskea myös oikein hyvin.
En olen parisuhteessa ollut jo noin 40vuotta, ei siis tarvetta
Suomikin on tällainen kokoelma pääosin itäisiä suomenkielisiä heimoja, osaksi saamenkielisiä hiemoja ja osaksi ruotsinkielisiä (ruotsista vaikutteita saaneita) heimoja. Lisäksi joka suvussa ympäri maata on joitain ruotsalaisia, venäläisiä, ranskalaisia, saksalaisia, tanskalaisia... jos yhtään raaputtaa syvemmälle. Itsekin luulin että ei, mutta sukututkimus paljasti.
Olen päätynyt siihen että se on suomalainen, joka kokee olevansa suomalainen.
Olen seurustellut kahden ulkomaalaisen kanssa, toinen tosin oli puoliksi suomalainen mutta asui pysyvästi briteissä.
Britti puhui sujuvasti suomea ja sovimme yhteen kaikin puolin. Suhde loppui kun lähdin takaisin kotiin.
Hollantilaisen kanssa puhuimme englantia ja kyllä se oli hieman tuskaista kun ajatuksia ei voinut ilmaista suomeksi ja toinen olisi ymmärtänyt. Meillä oli kaukosuhde sen jälkeen kun hän palasi Hollantiin. Hieman oli erilaiset ajatukset elämästä.
Kyllä voin seurustella ei-suomalaisen kanssa mutta ajatukset pitää kohdata, tasa-arvoinen ja toisiaan kunnioittava käytös molemmin puolin, ei mustasukkainen yms eli kaikki samat jutut kuin suomalaisen kanssa seurustellessa. Jos ei-suomalainen olisi vähänkään Mekkaan päin, miettisin kyllä useamman kerran koska yleistäen naisten kohtelu ja arvostus mietityttää. Kerran kaltoinkohdeltuna, en halua sitä kokea uudelleen.
Ylö