Mikä idiootti pitää erotessa entisen sukunimen?

Jos saan laåsen voinko laittaa sen ex miehen nimelle? Jos isää ei oo?

Exäni ex-vaimo piti miehen nimen, vaikka oli raskaana uudelle miehelle (raskautuinuuden kanssa noin vuosi häistä). Se, jos mikä oli outoa. Ja yksi ystäväni sanoi miehelleen, että jos he eroavat niin ei vaihda takaisin tyttönimeen, koska "menen kuitenkin uudelleen naimisiin parin vuoden sisällä" (pettänyt jokaista miestään, voi vaan toivoa, että aviomies tajusi jotain). Ehkä näitä neitoja yhdistää kiire uusiin naimisiin.

Tutullani on kansainvälisestikin tunnettu ura ja paljon julkaisuja. Omalla tyttönimellään olisi 'tuntematon'.

En ottanut tyttönimeä takaisin, maksoin että sain äidin suvun sukunimen. Lapset ovat isänsä sukunimellä, eikä minua haittaa vaikka meillä eri sukunimet on.

Yksi tuttu piti eksänsä nimen ja uusi mieskin otti sen eksän sukunimen. Se oli minusta outoa. Varsinkin kun sukunim oli tyyliä Virtanen ja riitelyä eksän kanssa jatkui 15 vuotta ennen eksän kuolemaa ja parjaus jatkuu eksän kuoleman jälkeenkin. En tajua.

Kylläpä ihmiset suhtautuu hirveällä paatoksella sukunimiin. Minulle se on aina ollut yksi välttämätön paha, sellainen nyt vain tässä yhteiskunnassa täytyy olla. Kun menin naimisiin ja sain vaihtoehdon ilmaiseksi vaihtaa nimeni, punnitsin tietysti kumpi nimi on kauniimpi, ja valitsin sen. Miksi ihmeessä eron sattuessa vaihtaisin takaisin siihen, josta kerran olen eroon päässyt? Tai alkaisin penkomaan suvustani jotain muita nimiä, ja maksaisin siitä? Kun minulla kerran on nimi, josta pidän, ja se on ihan laillisesti minun oma nimeni, tietenkin pidän sen. Miehellä ja sen suvulla ei ole asian kanssa enää mitään tekemistä.

En todellakaan pidä. Kaduttaa että menin edes vaihtamaan. Oman sukunimen otan takaisin heti kun mahdollista.

Mäkin pidin exäni sukunimen. En muista edes harkinneeni takaisin vaihtamista. Ensinnäkin lapsilla oli sama nimi ja toiseksi tyttönimeni on niin ärsyttävän pitkä, etten halunnut sitä takaisin. Ihan tavallisia nimiä olivat kyllä molemmat.

Toisaalta, olen nyt uusissa naimisissa ja minulla on nyt eri nimi kun isoilla lapsillani. Ja nykyinen sukunimeni on pidempi, kun tyttönimeni... Että näin ne ajatukset muuttuu.

Mieheni sukunimi oli soinnillisesti mukavampi, mutta suku niin pieni ja nimiä niin vähän, että päätin heti eron jälkeen ottaa oman sukunimeni takaisin. Se, että lapsilla on eri sukunimi ei ole ollut mikään ongelma. Lisäksi koin päässeeni miehestäni henkisesti enemmän irti sen jälkeen, kun vaihdoin oman sukunimeni takaisin.

Hyvä syy olla ottamatta alunperinkään miehen nimeä. Ei tulisi mieleenikään. Oma nimi on oma nimi. Ehkä nippa nappa yhdistelmäsukunimi voisi mennä.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 08:58"]Yksi tuttu piti eksänsä nimen ja uusi mieskin otti sen eksän sukunimen. Se oli minusta outoa. Varsinkin kun sukunim oli tyyliä Virtanen ja riitelyä eksän kanssa jatkui 15 vuotta ennen eksän kuolemaa ja parjaus jatkuu eksän kuoleman jälkeenkin. En tajua.
[/quote]

Ei pitäisi olla Suomessa mahdollista.

Mun exä piti. Sillää tuikitavallinen suomalainen ja erittäin yleinen nen-päätteinen sukunimi. Mulla taas suht harvinainen ruotsalainen sukunimi. Se oli hänen päätös ei mun.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 09:27"][quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 08:58"]Yksi tuttu piti eksänsä nimen ja uusi mieskin otti sen eksän sukunimen. Se oli minusta outoa. Varsinkin kun sukunim oli tyyliä Virtanen ja riitelyä eksän kanssa jatkui 15 vuotta ennen eksän kuolemaa ja parjaus jatkuu eksän kuoleman jälkeenkin. En tajua.
[/quote]

Ei pitäisi olla Suomessa mahdollista.
[/quote]

Ei niin.
Oikeusministeriön sivuilta >
Esimerkki 2. Liisa Laakso, os. Lehti, joka on aikaisemmin ollut avioliitossa, ja Niilo Niemi solmivat avioliiton. Yhteiseksi sukunimeksi he voivat ottaa joko sukunimen Lehti tai sukunimen Niemi, mutta eivät sukunimeä Laakso, jonka Liisa on saanut aikaisemman avioliiton perusteella. He ottavat yhteiseksi sukunimeksi sukunimen Niemi. Yhteisen sukunimen edellä Liisa voi ottaa henkilökohtaiseen käyttöönsä joko sukunimen Laakso, joka hänellä on avioliittoa solmittaessa, tai tyttönimensä Lehti. Liisan sukunimi voi siten olla Niemi tai Laakso-Niemi taikka Lehti-Niemi.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 19:53"]Jos tyttönimi on Törölöinen ja nykyinen on af Appelgren, niin vaihtaisitko takaisin?
[/quote]
Kyseisessä tapauksessa olisin tuskin edes miehen nimeä ottanut, ei noi tollaset nimet ole käytännöllisiä. Aikoinaan olin työasioissa yhteydessä yhden naisen kanssa jolla oli tämmöinen tunnettu aatetelisnimi jossa oli sekaisin w ja v kirjaimia ja olisko olli z ja sch kirjaimia, en viitsi tarkemmin kertoa, mutta minun piti puhelimessa saada hänen sähköpostiosoite. Ei onnistunut millään ja sanoin että laittaa minulle sähköpostia niin voin vastata siihen.

Kun avioiduin, ei ollut vielä mahdollista pitää omaa nimeään, ja kaksoisnimi olisi tuntunut hölmöltä. Eron jälkeen pidin samaa nimeä lasten kanssa niin pitkään, että ei enää tarvinnut kuittailla lasten papereita. Tuntui mukavalta saada taas oma vanha nimi takaisin.

Tyttäreni ovat olleet fiksuja ja pitäneet oman nimensä avioituessaan. Lapsillaan on isänsä nimi.

Mies toivoi että otan hänen sukunimensä. Koska se on kaunis, otin. Mutta jos eroaisimme, varmaan vaihtaisin omalle nimelle, koska olen harkinnut vaihtamista vaikka emme ole eronneetkaan. Alkuperäinen nimeni vaan tuntuu kymmenen vuoden jälkeenkin enemmän omalta. 

Mutta mitään velvollisuutta ei mielstäni ole kumpaankaan suuntaan ei ole vaan tämä asia on täysin minun päätettävissäni. Yleensä tämä lienee ongelma lähinnä miehen uudelle siipalle jos hänellä on hauras itsetunto.

Luultavasti lähes kaikki, joilla on lapsia. Aika moni haluaa pitää lapsen nimen, vaikka puolison nimi ei enää kiinnostaisikaan.

Anoppini, Tanja Karpela.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 19:22"]Anoppini, Tanja Karpela.
[/quote]

Onko Tanja Karpela sun anoppi? Sillä on parikymppinen poika?

En mielestäni ole idiootti. Pidin miehen sukunimen siksi, koska se oli ollut sukunimeni käytännössä koko aikuisiän (menin naimisiin 20-vuotiaana) ja lapsilla oli sama sukunimi.