KYSYMYS: Kävisitkö töissä jos saisit saman summan ilman työntekoa?

Vierailija kirjoitti:

Tekisin 2-3 päivänä viikossa töitä, jos tienaisin silti saman verran kuin nyt. Olen ollut usean vuoden työttömänä ja se tekemättömyys passivoittaa ja nyt työssäkäyvänä vapaapäivistä nauttii enemmän, kun on ollut töissäkin, mutta 5 työpäivää viikossa rasittaa ja vie vapaa-aikaa liikaa.

Miksi työttömyyden pitäisi tarkoittaa tekemättömyyttä? Olen ollut pariinkin otteeseen pitkäaikaistyötön, eikä kyllä koskaan ollut ongelmia saada aikaani kulumaan. Ainoa mikä stressasi oli taloudellinen ja henkinen painostus työllistymisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan täysjärkinen kävisi?

Hassua, että täällä heti nauretaan ja ihmetellään näinkin voimallisesti, että joku kävisi töissä ns. vapaaehtoisesti.

Ehkä tämä kommentti on trolli, mutta vastaan silti. Ihmisiä, työpaikkoja, työnkuvia ja esim. elämäntilanteita on hyvin erilaisia. Toinen tykkää, että elämässä on tekemistä, jopa strukturoitua sellaista niin kuin töissä käyminen usein on. Toinen taas ei sellaisesta tykkää ja jäisi mielellään kotiin tekemään omia juttujaan.

Pidän itseäni aivan täysjärkisenä ja silti jatkaisin töissä käymistä niin kuin nytkin teen, osa-aikaisena, jolloin minulla on tarpeeksi vapaa-aikaa harrastuksille ja omalle rauhalle. Saan työpäivistä voimaa ja tunteen, että olen tarpeellinen ja hyödyksi yhteiskunnalle, enkä siksi vaihtaisi niitä rahasta pois. Nautin vapaa-ajastakin paljon enemmän, kun olen välillä käynyt töissä.

Niinpä niin. Mutta et varmastikaan täysipäiväisesti. Paskahommissa etenkään.

Vierailija kirjoitti:

Tekisinkö työtä jos saisin saman käteen kuin työttömänä ollessa? En tietenkään tekisi. Ei kukaan järkevä ihminen tekisi.

Hei miinustajat, ihanko totta tekisitten lopun ikäänne täyttä työviikkoa jossain paskahommissa niin, että käteen jää max 900-1000 euroa kuussa?

Ihan naftisti nyt epäilen vakaumustanne. Ja täysjärkisyyttänne.

En vaan matkustelisin lähes ympäri vuoden lämpimissä maissa.

Tosin niin tajuan tehdä jo nytkin.

On vaikea nähdä mahdollisuutta että saisin saman rahasumman käyttööni jollakin toisella tavoin kuin työnteolla. Mutta kysymykseen sinänsä: pidän työstäni ja työkaverit ihania eli kävisin todellakin töissä. Ehdin harrastaa ja matkustella siitä huolimatta niin paljon kuin koen tarpeelliseksi. Minulla ei ole lapsia eikä tule joten säästyy paljon  aikaa jo pelkästään sen takia ettei tarvitse pyörittää sitä arkea päivästä toiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekisinkö työtä jos saisin saman käteen kuin työttömänä ollessa? En tietenkään tekisi. Ei kukaan järkevä ihminen tekisi.

Hei miinustajat, ihanko totta tekisitten lopun ikäänne täyttä työviikkoa jossain paskahommissa niin, että käteen jää max 900-1000 euroa kuussa?

Ihan naftisti nyt epäilen vakaumustanne. Ja täysjärkisyyttänne.

Jos kysymyksen kääntää noin päin niin en tietenkään. Mutta omalla kohdallani kun nyt käyn töissä saan nettona noin 2400 ja jos ilman töitä saisin saman käteen niin en lopettaisi siltikään. Koska todella mieleinen työ ja työkaverit. En haluaisi vain vapaa-aikaa vaan pidän työstäni ja vapaa-aikaa silti riittävästi. 

Kävisin mieluummin töissä, ellei tuo vaihtoehtoinen tulo olisi tuottoja sijoituksista. Yhteiskunnan tukirahoilla en loisi niin kauan kun työnteko on mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan täysjärkinen kävisi?

Riippuu töistä? Ensimmäisessä työpaikassani todellakaan en, pomo huusi ja asiakkaat kettuilivat. Viimeisimmässä kävisin palkatta koska aina saa oppia uutta, vähän kuin olisi avoimella yliopistolla paitsi että ne maksavat minulle eikä toisinpäin, ja kahvikin on aika hyvää. 

Tottakai kävisin. Minulle työ on samalla harrastus ja saan siitä paljon. T. Hoitaja, ja olen ihan tosissani.

EN.

Kävisin koska todennäköisesti sitä kautta pääsen tienaamaan myöhemmin huomattavasti enemmän kuin tuilla. Olenkin näin tehnyt useamman kerran elämässäni ja nyt tienaan todella mukavasti.

En. Haluan päästä eläkkeelle hyväkuntoisena ja täysjärkisenä. Tuon jälkimmäisen voin jo unohtaa.

Kävisin. Eläkettä kertyy ja saa lomarahaa. Luottoa ja lainaakin saa kun on vakiduunissa

Jossai podcastissa psykologi sanoi että lottovoittajat palautuu noin vuoden päästä siihen samaan mielentilaan kuin aikaisemmin.

Tukirahoilla en haluaisi elää, mutta jos raha tulisi muualta, niin ehkä sitten.

Tykkään kyllä työstäni, joten kiva olis, jos vois kuitenkin vaikka pari päivää viikossa tehdä töitä. Pysyis varmaan mieli virkeämpänä.

Aloittajan kysymys on ajatuksia herättävä,jota itsekin mietin.Eli miksi työssä käyvät haukkuvat työttömiä jos työ on mukavaa.Eihän nämä samat ihmiset kerro esimm. hyvää marjapaikkaa toisille ihmisille.Onko syynä kateus kuten työttömien haukkumisessa.Loppujen lopuksi kaikilla on taskuton paita päällä kaiken päättyessä.Sinällään  vapaaehtoinen työ on kyllä mielelle hyväksi,tai stressitön työ ilman korvausta.Siinä on aina vastuu, kun saat työstä palkkaa, jotta työ vastaa palkkaa ja ylittääkin sen.Laiskottelu on vastapaino työlle.

Jos saisin vakuuden siitä että tosiaan se sama summa kilahtaisi tilille koko loppuiän eikä tarvitsisi hirveää paperisotaa tms siihen niin en kävisi töissä. Tekisin jotain vapaaehtoistyötä ennemmin.

Jos esimerkiksi tulisi perustulo esim 1000€/kk, lopettaisin työnteon heti. Ja palkkani on noin 6000 €/kk. Meidän perhe pärjäisi 2000 euron yhteenlasketulla perustulolla ja pääomatuloilla aivan mainiosti.

Eli paljon pienemmälläkin summalla en kävisi töissä, ja juuri tämä näyttää hyvin sen esimerkin että miksi perustulossa ei ole mitään järkeä.

Aikoinaan olin työttömänä parisen kuukautta ja sitä ennen irtisanomisajan (6 kuukautta) jo poissa töistä. Lafkan sulkiessa ovet saimme siis irtisanomisajan jo olla pois töistä koska työpanostamme ei enää tarvittu. Ensimmäiset kuukaudet olivat aivan ihania ja matkustelin tavallistakin enemmän yms. Puolen vuoden jälkeen huomasin alkavani jumittaa yhä enemmän kotona eikä elämässäni ollut iloa enää kuten ennen. Siinä vaiheessa oli pakko etsiä kiireesti uutta työtä vaikka olin suunnitellut lomailevan vuoden ja sen jälkeen vasta työnhakuun. Ja pelkkää tehdastyötä olen ikäni tehnyt ettei se sisällöltään mitään ihmeellistä. 

En enää. Joitain vuosia sitten työ oli kuin kiva harrastus, jota olisi voinut tehdä ilman palkkaakin. Vuosien kuluessa siitä on tullut pakkopullaa ja suorastaan v**uttaa mennä töihin. Syitä on useita, mutta päällimmäisenä on se, että kroppa ei enää kestä, eikä oikein pääkään.