Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yliopistojen nettitentit
07.04.2022 |
Nykyaikana ainakin omissa opinnoissani tentit tehdään pääosin ns. tenttiakvaariotentteinä, jossa tentti tehdään erityisessä tietokoneluokassa koneen arpoessa kysymykset. Joillakin kursseilla on myös nettitenttejä, jotka voi matskujen kanssa tehdä omalta koneelta. Olenkin alkanut vanhan salitenttiajan aikaan opiskelleena pohtia kahta asiaa: tenttien tasapuolista arvostelua ja tietoturvaa.
Tasapuolinen arvostelu vaarantuu mielestäni, koska jokainen saa erilaiset ja vaativuudeltaan eriävät kysymykset. Itse en tunnu koskaan saavan helppoja kysymyksiä, vaan jotain käsittämättömiä yksityiskohtia. Paska tuuri... sille ei voi mitään... Mutta pointtini on, että kun kaikki eivät vastaa samoihin kysymyksiin, vastaukset eivät ole millään tapaa yhteismitallisia, vaan jollekin napsahtaa vaikea kysymys, toiselle taas arvattava ja helposti muistettava tärppi. Arvioinnistakin on tällöin vaikea tehdä oikeudenmukaista ja yhtenäistä eikä siihen tule "silmää". On helpompi arvottaa 100 saman kysymyksen vastausta kuin 20:een eri kysymykseen annetut 5 vastausta per kysymys.
Entäpä tietoturva? Itse olen nimittäin joutunut tietoturvarikoksen uhriksi, ja asia on tästä syystä alkanut mietityttää. Ja kuka varmistaa, ettei joku tee tenttiä toisen tunnuksilla? Salitenteissähän kysyttiin ainakin ennen vanhaan henkkari, kun paperi palautettiin. Nyt ei taideta kysyä silloinkaan. Tenttiakvaarioon voi mennä kuka vaan, kertaakaan ei ole henkkaria kyselty.
Kuka varmistaa, että järjestelmä on tietoturvallinen eikä kysymysten arvontaan tms. voi hakkeroinnilla tms. vaikuttaa? Tentit tehdään kuitenkin verkossa.
Kommentit (25)
Papereilla ei tee mitään muuta kuin sen, että todistat työnantajalle päässeesi koulusta läpi. Joten who cares jostain nettikysymyksistä. Työelämä opettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos uusit tentin, niin saat eri kysymykset.
Olen opiskellut paperitenttien aikaan ensimmäisen tutkinnon, ja nyt suoritan toista nettitenttiaikaan. Muutama ajatus:
Vierailija kirjoitti:
Tasapuolinen arvostelu vaarantuu mielestäni, koska jokainen saa erilaiset ja vaativuudeltaan eriävät kysymykset. Itse en tunnu koskaan saavan helppoja kysymyksiä, vaan jotain käsittämättömiä yksityiskohtia.
No, se on sinun tuntemuksesi. Meillä ainakin on yleensä kolme mahdollisuutta suorittaa saman tentin nettitentti. Pitää olla epätodellisen paska mäihä, jos joka kerta joka ikisessä tentissä saa ne vaikeimmat kysymykset! Ja asiastahan selviää myös valmistautumalla niin hyvin, että osaa aina vastata.
Kotitenteissa on tietysti se, että tentin voi tulla suorittamaan kuka tahansa muukin. Harvemmilla kuitenkin taitaa tuttavapiirissa olla kaveria, joka tuosta vain osaisi asiat. Aiemmin saman kurssin suorittaneetkin opiskelijat tyypillisesti ovat etenkin yksityiskohdat jo unohtaneet.
Ja muuten, mitä väliä? Eivät arvosanat loppujen lopuksi paljon mitään esim. työnhaussa merkitse. Aika monessa työhaastattelussa olen käynyt, ja harvemmin niissä mitään tutkintotodistuksia saati opintosuoritusrekisteriotteita kysytään.
Oppilaitoksen ulkopuolella tehtävät verkkotentit ovat erityisen ongelmallisia, jollei kukaan voi varmistua siitä, kuka kysymyksiin oikeasti vastaa. Ei siinä auta mitkään avaimet ja koodit taikka muu tekninen tunnistaminen, kun avaimet yms. voi antaa eteenpäin kenelle vain. Kuinka valvotaan sitä, että tenttijät eivät tee yhteistyötä?
Entäs uusinnat. Varsinaiseen tenttiin osallistuja voi ottaa kuvakaappaukset kysymyksistä ja jakaa muille. Samoja kysymyksiä ei sitten pitäisi olla uusinnassa.
Jos kysymykset arvotaan, niin niistähän saattaa iso osa olla niitä kinkkisempiä tai vastaukset löytyvät yhdestä kirjasta vaikka tenttikirjoja on kolme.
Vierailija kirjoitti:
Joo, mutta sillä tenttiosaamisella ei nykyään olekaan juuri merkitystä, vaan uranäkymäsi ratkeavat pitkälti sillä, miten edustava ja supliikki suupaltti olet ja onko sinulla hyvät verkostot. Täytyy verkostoitua, näet, niinhän meille opetetaan. Olla hyvä tiimipelaaja.
ei lääkäriksi tai juristiksi pääse notkumalla golf kentillä. pitää olla tutkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Papereilla ei tee mitään muuta kuin sen, että todistat työnantajalle päässeesi koulusta läpi. Joten who cares jostain nettikysymyksistä. Työelämä opettaa.
hyvin harvoin töissä kysytään tenttien tuloksia sun muita koulun aikaisia yksityiskohtia. ja jos kysyy ei ole mitään velvoitetta vastata tai edes vastata totuuden mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Entäs uusinnat. Varsinaiseen tenttiin osallistuja voi ottaa kuvakaappaukset kysymyksistä ja jakaa muille. Samoja kysymyksiä ei sitten pitäisi olla uusinnassa.
Ihan sama. Meillä jopa kurssien opettajat jakavat malliksi vanhoja tenttejä, osa kysymyksistä on edelleen samoja. Samoin kysymyksenä saattaa olla tehtävä, joka on jo käsitelty kurssin harjoituksissa.
Paperitenttien aikaan ne samat kysymykset kiersivät tentistä toiseen, ja niitä oli saatavissa laitoksen tiloista ihan luvallisesti.
Sattumalla on tietenkin osuutensa, mutta onhan sillä muutenkin: Mistä tiedät, satutko tenttipäivänä olemaan vaikka pikkuisen kipeänä, jolloin suorituskyky ei ole ihan priimaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pointtini ei ole mikään työelämään sijoittuminen - olen ollut työelämän piirissä vuosikausia. Totta toki, ettei arvosanoilla ole merkitystä työelämään sijoittumisen kannalta, mutta tässä puhe ei olekaan arvosanojen suhteesta työelämään sijoittumiseen, vaan tentteihin liittyvistä ongelmista. Eihän huijaus tule oikeutetuksi sillä, että sillä ei ole merkitystä johonkin asiaan liittymättömään tekijään X.
Ja uusimisesta. Kysymysten pitäisi mitata osaamista ja olla kaikille samoja, eikä joku arvonta.
Joka puolella toitotetaan tietoturvasta, mutta tenteissä ei valvota yhtään kuka sen suorittaa. Laura matemaatikkokaverisi tekemään se tilastotieteen tentti tunnuksillasi.
Yhteispeli on sallittu. Porukasta kukin käy 1. kerralla tsekkaamassa kysymykset, ne kootaan porukalla ja opetellaan vastaukset. Ja vasta toinen kerta on se, kun "osaaminen" näytetään.
Vierailija kirjoitti:
Ja uusimisesta. Kysymysten pitäisi mitata osaamista ja olla kaikille samoja, eikä joku arvonta.
Jos kysymysten pitäisi olla kaikille samoja, niiden pitäisi pysyä vuodesta toiseen samoina, jotta eri vuosina kurssia suorittavat eivät olisi eriarvoisessa asemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole olemassa viakeampia kysymyksiä. On vain kysymyksiä joihin joko tiedät tai et tiedä vastauksia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja uusimisesta. Kysymysten pitäisi mitata osaamista ja olla kaikille samoja, eikä joku arvonta.
Jos kysymysten pitäisi olla kaikille samoja, niiden pitäisi pysyä vuodesta toiseen samoina, jotta eri vuosina kurssia suorittavat eivät olisi eriarvoisessa asemassa.
Joo, lampaanvillan kerimiskysymykset on yhdä erittäin ajankohtaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ota niitä tenttejä noin tosissasi. Niiden arvosanoilla ei ole yhtään mitään merkitystä, ja jos et pääse läpi, niin e-tenttiä on helppo yrittää uudestaan.
Kiintoisa aloitus. Kai kysymysten vaikeustaso on mahdollista ottaa huomioon arvostelussa. Esim. jos kysymys X on esitetty kymmenelle kokelaalle ja kaikki ovat vastanneet oikein, on se todennäköisesti helppo kysymys, ja sitä voi painottaa vähemmän arvioinnissa. Jos taas kysymys Y on esitetty 10 kokelaalle ja vain yksi on osannut vastata oikein, on se todennäköisesti haastava kysymys, ja oikeaa vastausta voidaan painottaa enemmän. Vaikka kysymykset luotaisiin proseduraalisesti (mahdollista esim. ehkä matikan kokeissa, jossa eri elementtejä kuten kertolaskuja, jakolaskuja tai vähennyslaskuja voidaan yhdistellä eri tavoin), niin kai ne voidaan jotenkin silti ryhmitellä, ja eri ryhmille arvioida eri vaikeustaso.
Toisaalta ongelmana tässä arvioinnissa voi olla se, jos ajatellaan joidenkin kysymysten olevan relevantimpia ja opiskeltavalle asialle keskeisempiä ja toisten triviaalimpia "vuosilukukysymyksiä". Mutta ehkä jälkimmäisiä ei tulisi esittää, jos ne eivät mittaa oleellista osaamista.
En juuri nyt ehdi kännykällä näpertämään pidemmin, mutta ehkä tuon 20 kysymyksen katsotaan olevan riittävä määrä kohtuullisen luotettavan osaamistason arvioinnin tekemiseen. Ainahan tutkimuksissa ja kyselyissä suurempi otoskoko lisäisi tutkimuksen luotettavuutta, mutta kustannukset ja muut tekijät (esim. aika tai tutkittavan populaation rajallisuus) pakottavat tutkijat tyytymään rajalliseen otoskokoon. En tiedä, miten missäkin tilanteessa tulisi arvioida, milloin otoskoon kasvattaminen tuottaa enemmän ongelmia kuin sen suurten lukujen lain mukana tuoman tilastotieteellisen voiman lisääminen on väärti. Kai se on tilannekohtaista, mutta jonkinlainen arviointi kuitenkin on varmaan mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, mutta sillä tenttiosaamisella ei nykyään olekaan juuri merkitystä, vaan uranäkymäsi ratkeavat pitkälti sillä, miten edustava ja supliikki suupaltti olet ja onko sinulla hyvät verkostot. Täytyy verkostoitua, näet, niinhän meille opetetaan. Olla hyvä tiimipelaaja.
Ainahan akatemiassa on ollut kysymys vain yhteyksien ja "maineen" luomisesta, se kenellä ruskein kieli, etenee...
Tottahan niitä vanhoja tenttikysymyksiä löytyy vaikka netistä hakemalla. Löytyy myös mallivastauksia.
Sitten on näitä tenttejä, joissa on monivalintoja kysymyksinä. Jos valittavana on kolme-neljä vaihtoehtoa, niin yleensä yksi on jo ensi silmäyksellä täysin älytön valittavaksi. Kyllä/ei tai oikein/väärin -kysymykset voivat mennä oikein, vaikka arvaamalla.
Yhteispeliä me harrastetaan yliopistossa. Kimpassa tehdään vieraskielisistä tenttikirjoista käännöksiä ja jaetaan kysymyksiä. Usein myös tehdään omia kysymyksiä.
Ai Suomessa hoidetaan tenttimiset noin. Aika jännä. Meillä on myös noita tietokoneella tehtäviä tenttejä, jolloin katsotaan ID kahteen otteeseen: ensin kun saapuu tietokoneluokkaan ja toisen kerran kun on tentti kesken. Kaikilla on samat kysymykset ja tuloksen voi saada heti. Seuraava on perinteinen paperille kirjoitettava tentti eli opiskelijat kirjoittavat lyyjykynällä tai mustekynällä omat vastaukset ja tässäkin katsotaan kahteen otteeseen ID. Kolmas ”tenttimistapa” on assignment eli kotona tehtävä kirjoitelma. Tällöin aikaa annetaan rajattu määrä ja kaikki mahdolliset resurssit saavat olla käytössä. Toki tällöin on arvostelu myös tiukempi ja on oikeasti haastava päästä läpi. Tässä jos haluaa huijata niin olkoon hyvä vain. Ei professoreita kiinnosta.
Meillä ei jaeta arvosanoja 1 tai 2 ollenkaan ja läpipääsyyn vaaditaan 60% oikein on tenttimistapa mikä tahansa.
Meillä läpäistään yleensä tentti 50 % enimmäispisteistä (riippuu siitä, miten tentti on mennyt noin yleisesti ottaen, raja voi nousta tai laskea yleensä muutamalla pojolla) ja kotona tehdyt kirjoitelmat voi usein tehdä ainakin parin kanssa ellei jopa pienryhmissä. Ilmeisesti opettajat minimoivat työtään, kun ryhmäkoot ovat isoja.
Arvosana 3 voi olla rajana silloin, jos lopullinen arviointi on hyväksytty/hylätty. Siis pitää saada H3, että tulee hyväksytyksi.
Olen joskus miettinyt, että olisiko mennyt läpi, jos melko lailla saman näköinen Ruotsissa asuva serkkuni olisi tehnyt virkamiesruotsin suullisen. Aihepiirin sanastoa olisi pitänyt ehkä vähän treenata.
S.B. kirjoitti:
Kiintoisa aloitus. Kai kysymysten vaikeustaso on mahdollista ottaa huomioon arvostelussa. Esim. jos kysymys X on esitetty kymmenelle kokelaalle ja kaikki ovat vastanneet oikein, on se todennäköisesti helppo kysymys, ja sitä voi painottaa vähemmän arvioinnissa. Jos taas kysymys Y on esitetty 10 kokelaalle ja vain yksi on osannut vastata oikein, on se todennäköisesti haastava kysymys, ja oikeaa vastausta voidaan painottaa enemmän. Vaikka kysymykset luotaisiin proseduraalisesti (mahdollista esim. ehkä matikan kokeissa, jossa eri elementtejä kuten kertolaskuja, jakolaskuja tai vähennyslaskuja voidaan yhdistellä eri tavoin), niin kai ne voidaan jotenkin silti ryhmitellä, ja eri ryhmille arvioida eri vaikeustaso.
Toisaalta ongelmana tässä arvioinnissa voi olla se, jos ajatellaan joidenkin kysymysten olevan relevantimpia ja opiskeltavalle asialle keskeisempiä ja toisten triviaalimpia "vuosilukukysymyksiä". Mutta ehkä jälkimmäisiä ei tulisi esittää, jos ne eivät mittaa oleellista osaamista.
En juuri nyt ehdi kännykällä näpertämään pidemmin, mutta ehkä tuon 20 kysymyksen katsotaan olevan riittävä määrä kohtuullisen luotettavan osaamistason arvioinnin tekemiseen. Ainahan tutkimuksissa ja kyselyissä suurempi otoskoko lisäisi tutkimuksen luotettavuutta, mutta kustannukset ja muut tekijät (esim. aika tai tutkittavan populaation rajallisuus) pakottavat tutkijat tyytymään rajalliseen otoskokoon. En tiedä, miten missäkin tilanteessa tulisi arvioida, milloin otoskoon kasvattaminen tuottaa enemmän ongelmia kuin sen suurten lukujen lain mukana tuoman tilastotieteellisen voiman lisääminen on väärti. Kai se on tilannekohtaista, mutta jonkinlainen arviointi kuitenkin on varmaan mahdollista.
Hyviä pointteja. Itsestä tuntuu, että joissakin aineissa ei arvosteta osaamista ja ymmärrystä ollenkaan, vaan arvostellaan palikkamaisesti jonkin "mallivastauksen" pohjalta. Toinen on opetellut netin mallivastauksen ulkoa, kun taas toinen soveltaa koko kirjaa, mutta saa silti huonommat pisteet.
Toinen hiertävä seikka on sanallisten arviointien taso. Toinen tarkastaja ilmaisee, mitä vastauksesta vielä puuttui, toinen taas kirjoittaa 4:n vastauksen perään vain "Hyvä!" avaamatta mitä vastauksessa olisi vielä pitänyt olla, jotta se vitonen olisi lohjennut. Sehän kiinnostaa, kun asiavirheitä ei tenttijä kirjasta tarkistaen löytänyt. Tällaisesta palautteestahan ei opi mitään muuta kuin tenttiarviointien täyden epämääräisyyden.
Vierailija kirjoitti:
Ai Suomessa hoidetaan tenttimiset noin. Aika jännä. Meillä on myös noita tietokoneella tehtäviä tenttejä, jolloin katsotaan ID kahteen otteeseen: ensin kun saapuu tietokoneluokkaan ja toisen kerran kun on tentti kesken. Kaikilla on samat kysymykset ja tuloksen voi saada heti. Seuraava on perinteinen paperille kirjoitettava tentti eli opiskelijat kirjoittavat lyyjykynällä tai mustekynällä omat vastaukset ja tässäkin katsotaan kahteen otteeseen ID. Kolmas ”tenttimistapa” on assignment eli kotona tehtävä kirjoitelma. Tällöin aikaa annetaan rajattu määrä ja kaikki mahdolliset resurssit saavat olla käytössä. Toki tällöin on arvostelu myös tiukempi ja on oikeasti haastava päästä läpi. Tässä jos haluaa huijata niin olkoon hyvä vain. Ei professoreita kiinnosta.
Meillä ei jaeta arvosanoja 1 tai 2 ollenkaan ja läpipääsyyn vaaditaan 60% oikein on tenttimistapa mikä tahansa.
Suomessa ei henkilöllisyydellä näytä olevan väliä. Monenkohan ruotsin tai tilastotieteen tentin on tehnyt joku kaveri...
Alue: Aihe vapaa
Joo, mutta sillä tenttiosaamisella ei nykyään olekaan juuri merkitystä, vaan uranäkymäsi ratkeavat pitkälti sillä, miten edustava ja supliikki suupaltti olet ja onko sinulla hyvät verkostot. Täytyy verkostoitua, näet, niinhän meille opetetaan. Olla hyvä tiimipelaaja.