Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen täysin epäsopiva työhöni
28.09.2015 |
Pakko avautua nyt tänne.
Olen luonteeltani introverttiyteen kallistuva; epäsosiaalinen, kotona viihtyvä, varauksellinen, hiljainen ja kavereita jaksan nähdä yleensä oikeastaan vain viikonloppuison alkoholin merkeissä.
Olen myös luova, käytännönläheinen ja tykkään tehdä käsilläni. Rakastan kirjoittamista ja kirjallinen ulosantini hakkaa suullisen sata-nolla.
Ja jotenkin olen päätynyt tekemään työkseni jotakin kaikkea edellämainittua vastaan sotivaa: puhelinasiakaspalvelua.
Työpäiväni on jatkuvaa tarkkailun alla olemista, tavoitetaulukoita, tuloksia, parempaan ruoskimista, puhelua toisen perään, vaativaa asiakaspalvelua, haastavia ongelmanratkaisuja, myyntiä, intensiivistä kanssakäymistä, melua, joka syntyy sadasta puhelimessa puhuvista ihmisistä avotoimistossa...
Aina puhelimen soidessa tekisi mieli heittää puhelin ikkunasta ulos, kiroan soittavan asiakkaan kun viitsii häiritä ja olo on kun pitäisi henkisesti valmistua juoksemaan maratoni.
Välillä pääsen tekemään sähköposteja ja linjatyöskentelyyn verrattuna voisin melkeinpä sanoa rakastavani sitä hommaa. Vaikka siinä syntyy ulossoittoja, mutta tällöin tiedän mitä asia koskee, olen varautunut ja kerännyt tarvittavat tiedot.
Olen keskustellut asiasta esimieheni kanssa. Hän ei näe asiassa varsinaista ongelmaa, sillä tilastoni on keskivertoa ja psyyke on vain minun treenattavissani. Hän itse aikoinaan on sanojensa mukaan ollut ihan loistava linjatyöntekijä, meni ihan kuin vettä vaan.
No minulla ei mene. Ei vaikka olen tätä jo koettanut kaksi vuotta sinnitellä. Ja tunnen itseni sen verran hyvin, ettei tässä psyykaukset paljoa auta.
Olen aivan loppu ja neuvoton ja loppu. Irtisanoutuminen ei ole vaihtoehto karenssin vuoksi eikä kouluttautuminen muulle alalle taloudellisista syistä. Ja kaikkihan tietää kuinka helppoa nykyään tuosta vain saada työtä. Vaikka sitä kyllä haenkin koko ajan...
Kokemuksia? Neuvoja? Henkistä tukea?
Kommentit (25)
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 13:21"]
APUA! Ja minä, samanluonteinen ihminen, olen menossa työhaastatteluun juurikin asiakaspalveluhenkilöksi, joka vastaa puhelimitse ja sähköpostitse asiakkaille. Vieläpä kansainvälisille. Kuulemma hektistä on ja stressinsietokykykä tarvitaan. Ja joustavuutta. Laitoin vielä vahingossa aivan surkean palkkatoiveenkin, joten haastatteluhan siitä pärähti.
Hirvittää.
[/quote]
Minkä tähden hait tuohon? Voihan sen haastattelun perua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 19:09"]
Joo aika ikävää, todella raivostuttavaa oikeastaan, että kymmenen vuotta kaikki on periaatteessa kyräilly selän takana. Ei ainakaan esimiestä voi ammattitaidostaan kehua, hänenhän olisi pitänyt ottaa asia jo heti puheeksi ja antaa rakentavaa palautetta! Ei huh, jos itse tuollaista kuulisin olisi se ihan vika tikki ja varmasti irtisanoutuisin
[/quote]
No huh. Minä olin ollut työpaikassa kolme kuukautta, kun sain kuulla, että olen ollut kaikkien mielestä surkea työssä ja tehnyt kaiken väärin. Mielestäni sekin oli iian pitkä aika muhitella asioita ja tunsin, että en voi enää sopeutua siihen työyhteisöön, jossa asioista ei voitu puhua avoimesti. Myhäiltiin vaan, ja perhedytyskin selkeästi aivan päin honkia. Lähdin sieltä ja en katunut. Järkyttävä ajatus, että tuollainen voisi jatkua vuosia.
Jospa pyydät työkyvyn arviointia? Voit tulla todetuksi epäsopivaksi työhösi. Jos olet ollut jo pidempään työelämässä, voit kouluttautua aikuiskoulutustuella.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 22:57"]Jospa pyydät työkyvyn arviointia? Voit tulla todetuksi epäsopivaksi työhösi. Jos olet ollut jo pidempään työelämässä, voit kouluttautua aikuiskoulutustuella.
[/quote]
Mitä sitten tapahtuu jos todetaan epäsopivaksi?
Katsotaanko siinä miten on suoriutunut tähän mennessä vai kuunnellaanko myös työntekijän tuntemuksia (jotka on vähemmän helposti mitenkään konkreettisesti todennettavissa kuin se miten on työnsä tehnyt).
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 13:16"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 13:00"]Oletko ap linjoilla vielä? Itselläni ihan sama tilanne. Olen äärimmäisen introvertti ja olen asiakaspalvelutyössä. Tarkemmin sanottuna teen hoitotyötä. Kulun siinä aina loppuun. Ratkaisua ei ole. Esimies on tyytymätön ja itse tunnen olevani huono työssäni. Karenssin takia en voi irtisanoutua. Koen jopa että minua koetetaan savustaa ulos työpaikastani. Perheeni ei anna minun irtisanoutua. Eli olen aika solmu tilanteessa. useasti olen saikullakin ollut ja niistä huono omatunto. Kolmikantapalaveri oli juuri. En tosiaan tiedä mitä pitäisi tehdä. Asuntolainakin painaa niskaan. Täällä tosiaan samassa tilanteessa yritetään pärjätä. =( [/quote] Kohtalontoveri, "jee"! Feel your pain! Itse en koskaan kykenisi hoitotyötä tekemään. Siinä kun mennään niin tuntemattomien iholle ja murtuisin varmasti empaattisuuttani harva se päivä. Pelkästään siskon kertomukset työpaikaltaan (hoitajana saattokodissa) tekee pahaa. Millä tavoin koet että sinua yritetään savustaa pihalle? Ja saitteko kolmikantaneuvotteluisss mitään konkreettista aikaan? Mullakaan ei mies anna irtisanoutua. Ymmärrän kyllä, koska hänhän se joutuisi minut elättämään ja päivisin kotona katselemaan. Eikä työttömyys nyt muutenkaakn ole vaihtoehto mikäli vielä joskus tahdon olla velaton. Haaveilen siitä, että keksisin jonkin niin kannattavan yritysidean joka mahdollistaisi itse itsensä elättämisen. Olen toivottoman yrittäjähenkinen ja oma yritys on top viisi tavoitteissani. Tilanteessani on siis paljon mikä sotii kaikkea mahdollista vastaan elämässäni, mutta tuo psyykekysymys nyt eniten.
[/quote]
Kolmikantapalaverissa sain tietää että olen surkea työssäni ja myös asiakkaat ja työkaverit ovat valittaneet minusta. Todella kivalla mielellä palaamassa töihin nyt. =( Sain vasta ensimmäistä kertaa tiedon että olen työssäni surkea. Työssäni olen ollut jo kyllä 10v. Mitenköhän tässä pitäisi edetä.
t:15