Sinä, joka olet työssäsi liian kovilla: mitä työtä teet?
Koetko, että kaikilla/kaikkialla ko. tehtävässä on liian raskasta?
Kommentit (73)
Myyjä. Mitään ei ehdi mikään ei valmistu kaikki on "kesken" kokoajan. Ennen meitä oli enemmän ja työt tuli tehtyä mutta nyt kaikki on sinnepäin ja lisää tehtävää tulee mutta työvoimaa ei. Pitää keräillä verkkokauppaa ja jos et kerää tietyn ajan sisällä asiakas tulee linjoja pitkin. Samalla asiakas roikkuu hihassa siellä myymälässä toinen odottaa kassalla, kuorma ja verkkopaketit pitäisi ottaa vastaan. Toinen asiakas tulee keskeyttämään mistä tilauksen voi noutaa ja ohjaat jonon jatkoksi kassalle, puhelin soi...viet tätä hihassa roikkuvaa asiakasta oikean tuotteen luo ja juokset kassalle, ainiin kampanjan vaihto on kesken ja rykäset vanhaksi menneitä hintakylttejä matkalla samalla kun juokset kassalle. Rahastat ja juokset toiseen suuntaan hakemaan niitä verkkopaketteja kassalla olevalle ja toinen as pyytää apua matkalla.... ihan tolkutonta. Rakastan asiakkaita ja pidän työstäni mutta.
Työtön, kaikki halveksivat, rahat vähissä ja jatkuvia vastoin käymisiä...
Vakahoitaja-helvetillisellä kiireellä laatua ja sirkustemppuja. Ainaiset vaateet siitä mitä pitää tehdä ja mitään ei ehdi tehdä kunnolla.
Fyysisestikin rankkaa😞
Eläintenhoitaja. Jatkuva kiire, fyysinen työ ahtaissa tiloissa minkä takia vaikeaa tehdä työtä oikeissa ergonomisissa asennoissa, taukoja ei kerkeä pitämään, epävakaa ja agressiivinen työnantaja jonka takia ilmapiiri hyvin vaikea, pelottava ja stressaava.
Apua, kohtahan pitää kysyä päinvastainen kysymys kun näitä lukee.
Postilla olin vuosia kesäisin ja jouluisin. Jaoin aina samaa kylää, josta olin kokonaan yksin vastuussa. Todella rankkaa puuhaa. Helvetin paljon tavaraa, järkyttävän painavia, tosi huonosti pakattuja paketteja, jotka melkein levisi käsiin kun yritti pakata autoon, reitin jakaminen esityötä lukuun ottamatta järjestään vei 8-10 tuntia. Ylitöitä aikalailla joka päivä. Jatkuva kellon perässä juokseminen, että ehti kaikki paketit toimittaa ajallaan. Muiden tekemät virheet postin lajittelussa, mikä johti siihen, että jouduin parkkeeraamaan auton johonkin kaupan pihaan ja itse lajittelemaan pinkkoja uudestaan. Jos auto sakkasi kesken reitin, niin koko homma kusahti siihen. Yritin aina parhaani ja asiakkaat oli pääasiassa aina todella mukavia ja tuli tutuiksi vuosien saatossa, mutta silti todella rankkaa. Tienasin hyvin jatkuvien ylitöiden takia. Reitti oli aina pakko vetää loppuun asti, vaikka työpäivän pituus venyi hulluihin mittoihin, koska olin yksin vastuussa kyseisestä alueesta ja ellen minä sitä tehnyt, ei sitä tehnyt kukaan muukaan. Asiakkaat saivat postinsa ja pakettinsa ja minä vedin rytmillä töistä suoraan suihkun kautta sänkyyn ja sama seuraavana päivänä uudestaan.
Karjatila. Työ on rankkaa, fyysistä, äkkinäisiä tilanteita, jatkuvaa läsnäoloa ja valvontaa. Vuorokaudessa ei ole tunteja tarpeeksi varsinkaan sulan maan aikana.
Jatkuva stressi, ylikuormitus, rahapula, oma terveys alkaa olla jo lopussa. Jos lopettaa niin menettää kaiken ja jäljelle jää vain velkaa. Jos jatkaa niin on vain velkaa ja psyykkeen viimeiset rippeet. Ei mitään toivoa näy. Elätä tässä sitten perhe.
Vierailija kirjoitti:
Softadevaaja
Kertoisitko tarkemmin, millä tavalla olet kovilla? Tai mistä johtuu, että olet kovilla?
Vierailija kirjoitti:
IT ala. Yksin vastaan palveluista joita käyttää yli 2000 ihmistä eri puolilla maailmaa. Oma rooli on tekninen projektinjohtaja joka ikisessä päivityksessä, muutoksessa, kehitysprojektissa jne jne. Ja näitä tulee ihan loputtomasti, aina ennen kuin käynnissä oleva projekti on valmis, tulee jo seuraava joka pitää viipymättä tehdä.
Koulutus DI ja palkka 3780e.
Oot alipalkattu. Miten edes suostut tekemään töitä tuollaisella palkalla, kun IT-alan opiskelijoillekin maksetaan neljää tonnia?
Onko työnantajalla varasuunnitelma sellaiseen tilanteeseen, että sairastut tai loukkaannut ja olet pari kuukautta pelistä pois? Tai jos lähdet firmasta? Tämä kannattais tarkistaa, ei sais mikään tärkeä homma olla yhden tekijän varassa. Ja tehtävä kuitenkin vaikuttaa sellaiselta, että ihan kylmiltään sitä ei osaa kukaan hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Apua, kohtahan pitää kysyä päinvastainen kysymys kun näitä lukee.
Ja työttömänä alkaa miettiä, haluaako edes töihin, jos työelämässä on tuollaista.
Toki sellaiset osaajat, joille on kysyntää, pystyvät helposti äänestämään jaloillaan. Suomessa on paljon firmoja, joissa pidetään työntekijöistä hyvää huolta.
Kokki ruotsin laivalla. Siellä on joku kellokalle käynyt laskemassa, missä ajassa me pystytään tekemään työajan puitteissa päivän työt. Hulluksi on mennyt.
Työelämä on pilalla. Joku suurempi uudistus tarvittaisiin kautta linjan, etteivät kaikki kohta lakoa taakkansa alle.
Laitoshuoltaja leikkausosastolla. Aina vuoroista puuttuu työntekijöitä, sijaisia ei saa, eivätkä pomot tiedä, mitä kaikkea me osastolla teemme.
Vierailija kirjoitti:
Toimin konsultoinnissa. Paloin loppuun. Tein vaan yli omien voimavarojeni. Rahaa tuli.
Samalla alalla, en ihan vielä burniksella mutta tuskin on enää kovin kaukana.
Selkeästi on koronan jälkeen kiristyksiä tehty. Yksi henkilö painaa kahden edestä töitä. Duunaria paiskitaan eri osastoille kysymättä.
Just tämä on tullut jäädäkseen: Mitään ei ehdi tekemään kunnolla, kaikki on kesken, ei ainakaan yhtään ylimääräistä kerkeä tekemään. Työnlaatu nyös kärsii kiireessä. Buffet ravintolan kylmäkkö
Olen aina tehnyt raskasta työtä mutta nyt vanhempana kun olen apulainen liikuntakyvyttömälle ,on se kaikkein raskain työ.
IT ala. Yksin vastaan palveluista joita käyttää yli 2000 ihmistä eri puolilla maailmaa. Oma rooli on tekninen projektinjohtaja joka ikisessä päivityksessä, muutoksessa, kehitysprojektissa jne jne. Ja näitä tulee ihan loputtomasti, aina ennen kuin käynnissä oleva projekti on valmis, tulee jo seuraava joka pitää viipymättä tehdä.
Koulutus DI ja palkka 3780e.