Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä, että miten niin monet naiset rakentavat koko elämänsä yhden ihmissuhteen varaan?
06.04.2022 |
Otetaan mies, jota palvotaan, ei enää nähdä omia kavereita. Sitten tehdään miehelle lapsia, ollaan vuosia kotona ja taloudellisesti riippuvaisia miehestä. Mies jatkaa omaa elämäänsä melko normaalisti käymällä töiden lisäksi harrastuksissaan. Nainen ei odota mieheltä kuin korkeintaan hoitoapua, ei tasavertaista vanhemmuutta. Ja sitten mies jättää, jolloin mielenterveys, taloudellinen tilanne ja koko maailma romahtaa.
Ei ikinä minulle tällaista elämää.
Kommentit (85)
Ei kai se kaikkien naisten syy ole, että rahasysteemi on tuollainen (sanoit jokin romahtaa), osa naisista toki kannattaa sitä. Tottakai nuorena nainen etsii turvaa. Ja osa näkisi ystäviä, mutta ystävilläkin lienee se mies ja lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen osittain tuollainen nainen. Tosin töissä olen ja talous on turvattu, mutta ei minulla ole oikeastaan muita ihmissuhteita kuin mieheni. Eikä kyllä miehelläkään. Jotain liikuntaharrastuksia molemmilla on, mutta siellä käydään yksikseen.
Tilanne on vaan tullut tällaiseksi kun emme viihdy pitempään kenenkään muun seurassa kuin toistemme. Pidämme samoista asioista
ja tuntuisi tosi ikävältä jos joutuisi esim. elokuviin menemään jonkun muun kanssa.Oletko koskaan miettinyt, että mitä sitten, jos miehesi jättää? Ihan mielenkiinnosta kysyn.
Olen eri mutta jos mies jättää, jatkan elämää. Elin yksin vuosia ennen mieheni tapaamista ja viihdyin siinä tilassa hyvin. En ole mikään sosiaalinen ihminen ja minulle hyvin sopiva määrä muiden ihmisten kanssa kommunikointia on se että sanon työkavereille huomenta, puhun työasiat, sanon huomiseen, menen salille, jossa tervehdin vakikävijät, ja sanon naapureille moikat, jos kohdataan rapussa. Vaikka viihdyn hyvin mieheni kanssa, nautin yksinäisyydestä hänen ollessa yövuorossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa katkeralle, ei parisuhteessa olevalle henkilölle, jolla on omituinen käsitys nykyajan parisuhteista. Ehkä se on itselleen uskotettelua, että on jotenkin säästynyt joltain hirveältä kohtalolta kun ei ole miestä.
Kiitos analyysistä. :) Olen työssäkäyvä nainen, jolla on lisäksi kaksi intohimoista harrastusta. Asun yhdessä mieheni kanssa ja meillä on yhteinen lemmikki, joka on minulle kovin rakas. Lisäksi minulla on useampi läheinen ystävä, muutama tärkeä harrastusteni ympärille keskittynyt kaveriporukka sekä minulle läheinen sisarus, jonka lapsi on minulle todella rakas.
En mieti, että kuka ihminen on elämässäni ykkönen, vaan annan aikaa aina siihen ihmissuhteeseen, jossa on suurin tarve. Kuuntelen, kun ystävälläni on vaikeaa, näen siskoani ja hänen lastaan, kun välimatkan vuoksi päästään näkemään ja totta kai tuen myös miestäni. Mieheni kanssa toki jaan arjen, mutta hän hyväksyy sen, että välillä annan aikaa muille. Hänellä on myös ihmissuhteita, joihin minä en millään tavalla liity ja se on mielestäni vain tervettä.
Ap
Onnittelut sinulle kun sinun elämäsi on noin täydellistä. Ei uskoisi tuosta tekemästäsi katkeran kuuloisesta aloituksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mäkin tiedän tän ilmiön. Mies on koko maailma ja pahimmillaan oma persoonallisuuskin häviää. En itse kaveeraa tällästen kanssa.
En ymmärrä tätä ”en tunne ketään tälläistä”- juttua. Kai te voitte keskustella aiheesta, josta ei ole omakohtaista kokemusta.
Aloituksessa esitetään väittämä, että tämä olisi tyypillistä monille naisille ja täten "en tunne ketään tällaista" kommentit ovat ihan relevanttia keskustelua aiheesta.
Mitä hemmettiä. Täyspashaa keskusteluahan toi on.
Eihän tossa tiedä kuuluuko tuttavapiiriin 1 vai miljoona ihmistä. Onko joskus tuntenut tollaisia naisia. Tunnistaako ilmiön? Eikä noi kommentit vastaa aloitukseen.Esim.
Aloitus: En ymmärrä pyöräilyä. Miksi jotkut istuvat epämukavalla satulalla ja polkevat niin, että tulee hiki.
Vastaus: Mulla ei ole pyörää.Ei, vaan:
Aloitus: En ymmärrä pyöräilyä. Miksi niin monet istuvat epämukavalla satulalla ja polkevat niin, että tulee hiki.
Vastaus: En tunne ketään tuollaista/Monet pitävät sitä kivana liikuntamuotona
Aloitukseen olisi kannattanut vain laittaa, että mistä kuvatunlainen käytös johtuu. Nyt se, että väittää tämän olevan tyypillistä useille naisille (mikä ei pidä paikkaansa) ohjaa keskustelun tähän väittämään. Eli aloituksesta saa kuvan, että aloittajaa kiinnostaa miksi tämä on useille naisille tyypillistä.
K: Miksi niin monet ihmiset tykkää hernekeitosta?
V: Tunnen 0 tälläistä.
Ei tämä oo vastaus siihen miksi siitä hernekeitosta tykätään tai miksi siitä monet tykkää. Eri asia jos kysyttäis miks kaikki tykkää hernekeitosta, vois kyseenalaistaa tykkääkö oikeasti kaikki siitä.
Ei tää oo oikeesti vaikeeta.
Mulla on yks tällainen ystävä. On hänellä omiakin tuloja, mutta nykyinen elintaso perustuu kyllä miehen tuloille. Hän on myös arka ja herkkä, joten nojaa mieheensä todella monissa perusasioissakin. Lisäksi hän tapaa ystäviään ja lapsuuden perhettään todella harvoin. On ihan pihalla taloon ja autoon liittyvissä asioissa, ei uskalla tehdä moniakaan asioita itse. En usko, että eroavat, mutta olen joskus miettinyt, että tuo nainen tulisi romahtamaan aivan totaalisesti ja menettäisi varmaan elämänhallintansa kokonaan, jos mies vaikka yllättäen kuolisi. Hän on siis rakentanut aivan kaiken miehen varaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika vähän vastauksia verrattuna niihin, jotka ei yhtään ymmärrä koko juttua tai syyttelee aapeeta katkeruudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen osittain tuollainen nainen. Tosin töissä olen ja talous on turvattu, mutta ei minulla ole oikeastaan muita ihmissuhteita kuin mieheni. Eikä kyllä miehelläkään. Jotain liikuntaharrastuksia molemmilla on, mutta siellä käydään yksikseen.
Tilanne on vaan tullut tällaiseksi kun emme viihdy pitempään kenenkään muun seurassa kuin toistemme. Pidämme samoista asioista
ja tuntuisi tosi ikävältä jos joutuisi esim. elokuviin menemään jonkun muun kanssa.Oletko koskaan miettinyt, että mitä sitten, jos miehesi jättää? Ihan mielenkiinnosta kysyn.
Ei minulla ole ongelmaa olla yksinkään, mutta luulen että jos jäisin yksin, niin löytäisin kyllä seuraa halutessani. Ei minulla ole tarvetta pitää ketään ikään kuin varalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mäkin tiedän tän ilmiön. Mies on koko maailma ja pahimmillaan oma persoonallisuuskin häviää. En itse kaveeraa tällästen kanssa.
En ymmärrä tätä ”en tunne ketään tälläistä”- juttua. Kai te voitte keskustella aiheesta, josta ei ole omakohtaista kokemusta.
Aloituksessa esitetään väittämä, että tämä olisi tyypillistä monille naisille ja täten "en tunne ketään tällaista" kommentit ovat ihan relevanttia keskustelua aiheesta.
Mitä hemmettiä. Täyspashaa keskusteluahan toi on.
Eihän tossa tiedä kuuluuko tuttavapiiriin 1 vai miljoona ihmistä. Onko joskus tuntenut tollaisia naisia. Tunnistaako ilmiön? Eikä noi kommentit vastaa aloitukseen.Esim.
Aloitus: En ymmärrä pyöräilyä. Miksi jotkut istuvat epämukavalla satulalla ja polkevat niin, että tulee hiki.
Vastaus: Mulla ei ole pyörää.Ei, vaan:
Aloitus: En ymmärrä pyöräilyä. Miksi niin monet istuvat epämukavalla satulalla ja polkevat niin, että tulee hiki.
Vastaus: En tunne ketään tuollaista/Monet pitävät sitä kivana liikuntamuotona
Aloitukseen olisi kannattanut vain laittaa, että mistä kuvatunlainen käytös johtuu. Nyt se, että väittää tämän olevan tyypillistä useille naisille (mikä ei pidä paikkaansa) ohjaa keskustelun tähän väittämään. Eli aloituksesta saa kuvan, että aloittajaa kiinnostaa miksi tämä on useille naisille tyypillistä.
K: Miksi niin monet ihmiset tykkää hernekeitosta?
V: Tunnen 0 tälläistä.
Ei tämä oo vastaus siihen miksi siitä hernekeitosta tykätään tai miksi siitä monet tykkää. Eri asia jos kysyttäis miks kaikki tykkää hernekeitosta, vois kyseenalaistaa tykkääkö oikeasti kaikki siitä.
Ei tää oo oikeesti vaikeeta.
Jos kysyt "miksi niin monet ihmiset tykkäävät hernekeitosta", sinua nimenomaa kiinnostaa miksi tämä koskee useimpia ihmisiä, ei se miksi hernekeitto on hyvää. Jos haluat tietää, miksi hernekeitosta pidetään, kysy sitä suoraa.
Aloituksessa väitettiin useiden naisien rakentavan elämänsä parisuhteen väliin ja myöhemmin tästä puhuttiin jopa ilmiönä. Suurin osa vastanneista ei tunnista tätä ilmiöksi tai edes tunne yhtäkään kuvatunlaista naista, mutta he silti vastaavat ihan oikein aloituksen kysymykseen. Eli siihen, miksi tämä väitetysti koskee useita naisia aina ilmiöksi asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa katkeralle, ei parisuhteessa olevalle henkilölle, jolla on omituinen käsitys nykyajan parisuhteista. Ehkä se on itselleen uskotettelua, että on jotenkin säästynyt joltain hirveältä kohtalolta kun ei ole miestä.
Kiitos analyysistä. :) Olen työssäkäyvä nainen, jolla on lisäksi kaksi intohimoista harrastusta. Asun yhdessä mieheni kanssa ja meillä on yhteinen lemmikki, joka on minulle kovin rakas. Lisäksi minulla on useampi läheinen ystävä, muutama tärkeä harrastusteni ympärille keskittynyt kaveriporukka sekä minulle läheinen sisarus, jonka lapsi on minulle todella rakas.
En mieti, että kuka ihminen on elämässäni ykkönen, vaan annan aikaa aina siihen ihmissuhteeseen, jossa on suurin tarve. Kuuntelen, kun ystävälläni on vaikeaa, näen siskoani ja hänen lastaan, kun välimatkan vuoksi päästään näkemään ja totta kai tuen myös miestäni. Mieheni kanssa toki jaan arjen, mutta hän hyväksyy sen, että välillä annan aikaa muille. Hänellä on myös ihmissuhteita, joihin minä en millään tavalla liity ja se on mielestäni vain tervettä.
Ap
Miksi mä jotenkin kuulen tämän sellaisella vakuuttelevalla ja vähän takakireällä äänellä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa katkeralle, ei parisuhteessa olevalle henkilölle, jolla on omituinen käsitys nykyajan parisuhteista. Ehkä se on itselleen uskotettelua, että on jotenkin säästynyt joltain hirveältä kohtalolta kun ei ole miestä.
Kiitos analyysistä. :) Olen työssäkäyvä nainen, jolla on lisäksi kaksi intohimoista harrastusta. Asun yhdessä mieheni kanssa ja meillä on yhteinen lemmikki, joka on minulle kovin rakas. Lisäksi minulla on useampi läheinen ystävä, muutama tärkeä harrastusteni ympärille keskittynyt kaveriporukka sekä minulle läheinen sisarus, jonka lapsi on minulle todella rakas.
En mieti, että kuka ihminen on elämässäni ykkönen, vaan annan aikaa aina siihen ihmissuhteeseen, jossa on suurin tarve. Kuuntelen, kun ystävälläni on vaikeaa, näen siskoani ja hänen lastaan, kun välimatkan vuoksi päästään näkemään ja totta kai tuen myös miestäni. Mieheni kanssa toki jaan arjen, mutta hän hyväksyy sen, että välillä annan aikaa muille. Hänellä on myös ihmissuhteita, joihin minä en millään tavalla liity ja se on mielestäni vain tervettä.
Ap
Miksi mä jotenkin kuulen tämän sellaisella vakuuttelevalla ja vähän takakireällä äänellä :D
Okei... :D En valitettavasti ole toisten päänsisäisistä äänistä vastuussa.
Ap
Kyllä ne on ne lapsetkin ihan ihmisiä, että kai sille jätetylle, rahattomalle vaimo ressukalle jää edes ne ihmissuhteet, niihin lapsiin. Ai niin eihän se ap ymmärrä tätä asiaa. Kuin voisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kannatan voimakkaasti miesten ja naisten perinteista roolijakoa. Teknisiä laitteita, kuten pesukonetta ja imuria operoin minä, p:so parsii sukkia ja luuttuaa .Minä puistan painavamman maton, hän muut. Minä puistan täkit, hän sänkyvaatteet.-Telkkujen ja radioiden ohjailun kanssa voimme toimia tilanteen mukaan.
Ei ole ollut kinaa. .Erittäin kätevää on omat TV:t
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tuttavapiirissä on 0 tällaista naista.
Tunnistat kuitenkin varmasti ihmistyypin? Tämä ilmiö on nähtävissä mm. täällä palstalla.
Tunnistan täysin ihmistyypin, ja olin tulossa kommentoimaan tänne tyyliin ”niin just!”. Sitten luin tuon kommentin, että tuttavapiirissä 0 tällaista naista, ja tajusin että enhän minäkään tunne ketään kuvatunlaista ainakaan läheisesti. Yksi kaverin kaveri tuli mieleen. Olisiko kyse enemmän stereotypiasta ja menneestä maailmasta?
Jossain määrin perheen perustaminen tosin vaatii heittäytymistä toisen varaan ja luottamista siihen, että toinen on ja pysyy. Esimerkiksi joskus on pystyttävä olemaan se, joka maksaa vähemmän yhteisistä kuluista ja on täten taloudellisesti riippuvainen puolisostaan. Jos tähän ei pysty, niin häviää itse isossa kuvassa. Täytyy vaan pelata korttinsa niin ettei eron sattuessa jäisi kuitenkaan täysin puille paljaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne on ne lapsetkin ihan ihmisiä, että kai sille jätetylle, rahattomalle vaimo ressukalle jää edes ne ihmissuhteet, niihin lapsiin. Ai niin eihän se ap ymmärrä tätä asiaa. Kuin voisikaan.
Tottakai ymmärrän. Lapset ovat kuitenkin aina vain lainassa ja lasten pitää myös antaa elää omaa elämää, kunhan riittävän isoiksi kasvavat.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa katkeralle, ei parisuhteessa olevalle henkilölle, jolla on omituinen käsitys nykyajan parisuhteista. Ehkä se on itselleen uskotettelua, että on jotenkin säästynyt joltain hirveältä kohtalolta kun ei ole miestä.
Kiitos analyysistä. :) Olen työssäkäyvä nainen, jolla on lisäksi kaksi intohimoista harrastusta. Asun yhdessä mieheni kanssa ja meillä on yhteinen lemmikki, joka on minulle kovin rakas. Lisäksi minulla on useampi läheinen ystävä, muutama tärkeä harrastusteni ympärille keskittynyt kaveriporukka sekä minulle läheinen sisarus, jonka lapsi on minulle todella rakas.
En mieti, että kuka ihminen on elämässäni ykkönen, vaan annan aikaa aina siihen ihmissuhteeseen, jossa on suurin tarve. Kuuntelen, kun ystävälläni on vaikeaa, näen siskoani ja hänen lastaan, kun välimatkan vuoksi päästään näkemään ja totta kai tuen myös miestäni. Mieheni kanssa toki jaan arjen, mutta hän hyväksyy sen, että välillä annan aikaa muille. Hänellä on myös ihmissuhteita, joihin minä en millään tavalla liity ja se on mielestäni vain tervettä.
Ap
Miksi mä jotenkin kuulen tämän sellaisella vakuuttelevalla ja vähän takakireällä äänellä :D
Okei... :D En valitettavasti ole toisten päänsisäisistä äänistä vastuussa.
Ap
Elä nyt pahastu. Aika harvoin näin läpinäkyvät itsensö ylentämiset muita alentamalla menevät läpi. Seuraavalla kerralla sitten vähän maltillisemmin, niin voi ottaa tulta alleen haluamallasi tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa katkeralle, ei parisuhteessa olevalle henkilölle, jolla on omituinen käsitys nykyajan parisuhteista. Ehkä se on itselleen uskotettelua, että on jotenkin säästynyt joltain hirveältä kohtalolta kun ei ole miestä.
Kiitos analyysistä. :) Olen työssäkäyvä nainen, jolla on lisäksi kaksi intohimoista harrastusta. Asun yhdessä mieheni kanssa ja meillä on yhteinen lemmikki, joka on minulle kovin rakas. Lisäksi minulla on useampi läheinen ystävä, muutama tärkeä harrastusteni ympärille keskittynyt kaveriporukka sekä minulle läheinen sisarus, jonka lapsi on minulle todella rakas.
En mieti, että kuka ihminen on elämässäni ykkönen, vaan annan aikaa aina siihen ihmissuhteeseen, jossa on suurin tarve. Kuuntelen, kun ystävälläni on vaikeaa, näen siskoani ja hänen lastaan, kun välimatkan vuoksi päästään näkemään ja totta kai tuen myös miestäni. Mieheni kanssa toki jaan arjen, mutta hän hyväksyy sen, että välillä annan aikaa muille. Hänellä on myös ihmissuhteita, joihin minä en millään tavalla liity ja se on mielestäni vain tervettä.
Ap
Onnittelut sinulle kun sinun elämäsi on noin täydellistä. Ei uskoisi tuosta tekemästäsi katkeran kuuloisesta aloituksesta.
Elämäni ei ole täydelllistä, mutta tosi hyvää. :) Itse toivoisin, että olisi enemmän sukulaisia ympärillä (pieni suku ja monet kuolleet), mutta ystävät kyllä täyttävät tuon kaipauksen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne on ne lapsetkin ihan ihmisiä, että kai sille jätetylle, rahattomalle vaimo ressukalle jää edes ne ihmissuhteet, niihin lapsiin. Ai niin eihän se ap ymmärrä tätä asiaa. Kuin voisikaan.
Tottakai ymmärrän. Lapset ovat kuitenkin aina vain lainassa ja lasten pitää myös antaa elää omaa elämää, kunhan riittävän isoiksi kasvavat.
Ap
Keneltä ne lapset ovat lainassa?
Vierailija kirjoitti:
Mun tuttavapiirissä on 0 tällaista naista.
Niin, yleensä tämän kohtalon kokee mies..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne on ne lapsetkin ihan ihmisiä, että kai sille jätetylle, rahattomalle vaimo ressukalle jää edes ne ihmissuhteet, niihin lapsiin. Ai niin eihän se ap ymmärrä tätä asiaa. Kuin voisikaan.
Tottakai ymmärrän. Lapset ovat kuitenkin aina vain lainassa ja lasten pitää myös antaa elää omaa elämää, kunhan riittävän isoiksi kasvavat.
Ap
Meinaatko, että sitten kun lapset on isoja ne suhteet jotenkin katkeaa. Kyllä ne säilyy ihan loppu elämän. Ja tulee katsos uusia ihmissuhteita lasten puolisoiden ja lastenlasten myötä
Kiitos analyysistä. :) Olen työssäkäyvä nainen, jolla on lisäksi kaksi intohimoista harrastusta. Asun yhdessä mieheni kanssa ja meillä on yhteinen lemmikki, joka on minulle kovin rakas. Lisäksi minulla on useampi läheinen ystävä, muutama tärkeä harrastusteni ympärille keskittynyt kaveriporukka sekä minulle läheinen sisarus, jonka lapsi on minulle todella rakas.
En mieti, että kuka ihminen on elämässäni ykkönen, vaan annan aikaa aina siihen ihmissuhteeseen, jossa on suurin tarve. Kuuntelen, kun ystävälläni on vaikeaa, näen siskoani ja hänen lastaan, kun välimatkan vuoksi päästään näkemään ja totta kai tuen myös miestäni. Mieheni kanssa toki jaan arjen, mutta hän hyväksyy sen, että välillä annan aikaa muille. Hänellä on myös ihmissuhteita, joihin minä en millään tavalla liity ja se on mielestäni vain tervettä.
Ap