Millaisia kokemuksia teillä on hiiliteräspannuista? Oliko loisto-ostos vai pelkkää romurautaa

Minulla on töissä käytössä omat hiiliteräspannut. Muut kokit paistavat talon teflonisilla, koska eivät osaa käyttää hiiliterästä vaan polttavat siihen kaiken kiinni - sama homma myös rosterisilla paistimilla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä niitä valurautapannuja saa. Kerran olin jo onnessani että hei täällähän on jopa oikea valurautapannu myynnisssä. Lähempi tarkastelu osoitti senkin olleen huijausta ja pinnoitettu

Teräspannuja on mutta ne vaikuttavat niin heppoisilta ja jos ohjeissakin neuvotaan vasaroimaan mahdolliset kuhmut niin saa jäädä kauppaan

Valurautapannuja löytää kirpparilta muutamalla eurolla.

Niinhän niitä löytää, mutta mistäpäs tiedät, mitä sillä on paistettu? Niitähän ei saa ikinä pestä tiskiaineella, joten kalanpaistoon ja lihanpaistoon pitää olla omat pannut, samoin munakkaille. Jotenkin kuvottaa ajatus naudanpihvistä, joka maistuu silakalle.

Tottakai niitä voi pestä kun tekee sen oikein, esim. harjaat sen kuuman veden alla ja sen jälkeen vettä täyteen ja kiehumaan liedelle joksikin aikaa - kaadat vedet pois ja annat kuivua kuumalla levyllä kunnes se jäähtyy jonka jälkeen levitä kerroksen esim. rypsiöljyä siihen ja laitat kaappiin seuraavaa käyttökertaa varten.

Helppoa kuin heinän teko.

Hiiliteräksinen ranskalainen ollut käytössä induktioliedellä vuosia. Hyvä on mutta vetiset ruuat vaatii niiden paiston jälkeen öljyä enemmän. Ruostumaton varmaan hyvä vetisemmille ruuille.

Hiiliteräs on rautaa johon on saatettu hiiltä. Hiili ja rauta muistavat yhdessä lujempaa seoksia kuin kumpikaan yksinään. Valtaosa koneista ja laitteista on rautaa ja terästä. Jos pannu ei jotenkin vahingossa tuhoudu esimerkiksi meteoriitti-iskussa tai uppoa mereen saavuttamattomissa niin eroa ei ehdi ihmisiä aikana kuluneisuudessa tai ominaisuuksissa huomata.

Hiiliteräs on kuumana sileämpi, pelkkä rauta taas hieman hitaampi eli tasaisempi lämmöltään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä niitä valurautapannuja saa. Kerran olin jo onnessani että hei täällähän on jopa oikea valurautapannu myynnisssä. Lähempi tarkastelu osoitti senkin olleen huijausta ja pinnoitettu

Teräspannuja on mutta ne vaikuttavat niin heppoisilta ja jos ohjeissakin neuvotaan vasaroimaan mahdolliset kuhmut niin saa jäädä kauppaan

Valurautapannuja löytää kirpparilta muutamalla eurolla.

Ehkä pitää antaa kirppareille mahdollisuus. Kävin kirppareilla viimeksi vuosia sitten ja melkein samat hinnat kuin kaupoissa oli kun siitä oli tehty niin ammattimaista.

Vierailija kirjoitti:

Hiiliteräs on rautaa johon on saatettu hiiltä. Hiili ja rauta muistavat yhdessä lujempaa seoksia kuin kumpikaan yksinään. Valtaosa koneista ja laitteista on rautaa ja terästä. Jos pannu ei jotenkin vahingossa tuhoudu esimerkiksi meteoriitti-iskussa tai uppoa mereen saavuttamattomissa niin eroa ei ehdi ihmisiä aikana kuluneisuudessa tai ominaisuuksissa huomata.

Hiiliteräs on kuumana sileämpi, pelkkä rauta taas hieman hitaampi eli tasaisempi lämmöltään.

Osittain oikein. Valuraudassa hiilipitoisuus on suurempi kuin teräksessä. Teräksiäkin on sitten luokiteltu eri hiilipitoisuuksien ja muiden seosaineiden mukaan.

De Buyer!

Mulla on ollut kolme alle satasen hiiliteräspannua, ja kaikkien pohjat ovat menneet kuhmulle tosi nopeasti. Nyt kaikki kuumenevat epätasaisesti ja keikkuvat hellalla. Käytän ja huollan niitä kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti, mutta en saa rasvapintaakaan pysymään. Mitä ihmettä teen väärin?

Vierailija kirjoitti:

Mistä niitä valurautapannuja saa. Kerran olin jo onnessani että hei täällähän on jopa oikea valurautapannu myynnisssä. Lähempi tarkastelu osoitti senkin olleen huijausta ja pinnoitettu

Teräspannuja on mutta ne vaikuttavat niin heppoisilta ja jos ohjeissakin neuvotaan vasaroimaan mahdolliset kuhmut niin saa jäädä kauppaan

Valurautapannuja saa mm. verkkokauppa.comista ja motonetista.

Samoin jostain erikoisliikkeistä kuten Chez Marius.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut kolme alle satasen hiiliteräspannua, ja kaikkien pohjat ovat menneet kuhmulle tosi nopeasti. Nyt kaikki kuumenevat epätasaisesti ja keikkuvat hellalla. Käytän ja huollan niitä kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti, mutta en saa rasvapintaakaan pysymään. Mitä ihmettä teen väärin?

Ne voi paukuttaa vasaralla takaisin sileäksi. Luin hiiliteräspannun ohjeista. Pannu jäi kauppaan.

Hiiliteräspannu on hyvä, kun vain jaksaa alussa uutta pannua rasvapoltella huolellisesti. Munakaspannuna meillä jo pitkään käytössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä niitä valurautapannuja saa. Kerran olin jo onnessani että hei täällähän on jopa oikea valurautapannu myynnisssä. Lähempi tarkastelu osoitti senkin olleen huijausta ja pinnoitettu

Teräspannuja on mutta ne vaikuttavat niin heppoisilta ja jos ohjeissakin neuvotaan vasaroimaan mahdolliset kuhmut niin saa jäädä kauppaan

Valurautapannuja löytää kirpparilta muutamalla eurolla.

Niinhän niitä löytää, mutta mistäpäs tiedät, mitä sillä on paistettu? Niitähän ei saa ikinä pestä tiskiaineella, joten kalanpaistoon ja lihanpaistoon pitää olla omat pannut, samoin munakkaille. Jotenkin kuvottaa ajatus naudanpihvistä, joka maistuu silakalle.

Tottakai niitä voi pestä kun tekee sen oikein, esim. harjaat sen kuuman veden alla ja sen jälkeen vettä täyteen ja kiehumaan liedelle joksikin aikaa - kaadat vedet pois ja annat kuivua kuumalla levyllä kunnes se jäähtyy jonka jälkeen levitä kerroksen esim. rypsiöljyä siihen ja laitat kaappiin seuraavaa käyttökertaa varten.

Helppoa kuin heinän teko.

Enpä maininnut sitä, että ei saa pestä, vaan että tiskiainetta ei saa käyttää. Ja jos pesee noin kuin sanoit, kyllä se silakan käry on silti mennyt sinne pannun huokosten sisään. Ammattikokitkin muistavat tähdentää, että kalalle ja lihalle omat valurautapannunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä niitä valurautapannuja saa. Kerran olin jo onnessani että hei täällähän on jopa oikea valurautapannu myynnisssä. Lähempi tarkastelu osoitti senkin olleen huijausta ja pinnoitettu

Teräspannuja on mutta ne vaikuttavat niin heppoisilta ja jos ohjeissakin neuvotaan vasaroimaan mahdolliset kuhmut niin saa jäädä kauppaan

Valurautapannuja saa mm. verkkokauppa.comista ja motonetista.

Samoin jostain erikoisliikkeistä kuten Chez Marius.

Motonetistä saa ainakin erittäin korkealaatuisia Lodge valurautapannuja ja patoja, ostin yhden Lodgen valurautapannun sieltä ja olen harmitellut kun muut pannuni ei ole Lodgen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiiliteräs on rautaa johon on saatettu hiiltä. Hiili ja rauta muistavat yhdessä lujempaa seoksia kuin kumpikaan yksinään. Valtaosa koneista ja laitteista on rautaa ja terästä. Jos pannu ei jotenkin vahingossa tuhoudu esimerkiksi meteoriitti-iskussa tai uppoa mereen saavuttamattomissa niin eroa ei ehdi ihmisiä aikana kuluneisuudessa tai ominaisuuksissa huomata.

Hiiliteräs on kuumana sileämpi, pelkkä rauta taas hieman hitaampi eli tasaisempi lämmöltään.

Osittain oikein. Valuraudassa hiilipitoisuus on suurempi kuin teräksessä. Teräksiäkin on sitten luokiteltu eri hiilipitoisuuksien ja muiden seosaineiden mukaan.

Laadukkaassa teräksessä hiilipitoisuus on erittäin alhainen.

Muotisana, mutta paistamisessa pannut toimivat yhtä hyvin kuin valurautaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä niitä valurautapannuja saa. Kerran olin jo onnessani että hei täällähän on jopa oikea valurautapannu myynnisssä. Lähempi tarkastelu osoitti senkin olleen huijausta ja pinnoitettu

Teräspannuja on mutta ne vaikuttavat niin heppoisilta ja jos ohjeissakin neuvotaan vasaroimaan mahdolliset kuhmut niin saa jäädä kauppaan

Valurautapannuja löytää kirpparilta muutamalla eurolla.

Niinhän niitä löytää, mutta mistäpäs tiedät, mitä sillä on paistettu? Niitähän ei saa ikinä pestä tiskiaineella, joten kalanpaistoon ja lihanpaistoon pitää olla omat pannut, samoin munakkaille. Jotenkin kuvottaa ajatus naudanpihvistä, joka maistuu silakalle.

Tottakai niitä voi pestä kun tekee sen oikein, esim. harjaat sen kuuman veden alla ja sen jälkeen vettä täyteen ja kiehumaan liedelle joksikin aikaa - kaadat vedet pois ja annat kuivua kuumalla levyllä kunnes se jäähtyy jonka jälkeen levitä kerroksen esim. rypsiöljyä siihen ja laitat kaappiin seuraavaa käyttökertaa varten.

Helppoa kuin heinän teko.

Enpä maininnut sitä, että ei saa pestä, vaan että tiskiainetta ei saa käyttää. Ja jos pesee noin kuin sanoit, kyllä se silakan käry on silti mennyt sinne pannun huokosten sisään. Ammattikokitkin muistavat tähdentää, että kalalle ja lihalle omat valurautapannunsa.

Vai niin, itse en ole edes tuollaista ajatellut kun en ole sitä koskaan huomannut vaikka niin kalaa kuin lihaa, perunoita ym. ym. on tullut tuolla yhdellä pannulla paistettua, eli tuollaista en ole edes itse ikinä huomannut.

Mutta hae uusi pannu esim. motonetistä niin ei jää tuo asia sinua vaivaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Löytyy kymmenkunta erilaisia pannuja: tefloneita, teräksisiä, hiiliteräksisiä ja valurautaisia.

Monelle tottumus johonkin tiettyyn saa siitä sen maailman parhaan pannun, mutta kaikkia noita käyttäneenä pidän itse ehdottomasti parhaana valurautapannua joka on myös melkeinpä ikuinen oikein käytettynä.

Lisään tähän vielä kevytvalurautapannun, joka tarttui mukaan äsken Opan pop-up-myymälästä. Melkein yhtä kevyt kuin hiiliteräs, mutta valurautapannu ominaisuudet. Odotukset on siis korkealla, katsotaan miltä tuo käytännössä alkaa näyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Valurauta hyvä, hiiliteräs muutaman viikon jälkeen onneton, vaikka tismalleen hoito-ohjeiden mukaan hoidettiin.

Vaikka valurautaa kohtelisi väärinkin, sen saa silti vielä kuntoon.

Täällä taas päinvastaisia kokemuksia. Kaksi de buyer pannua verkkokaupasta. alkuun oli hieman ongelmaa tarttumisen kanssa, mutta nyt toimii hienosti ja helppohoitoinen.