Älä dorka soita mulle, kun mä lähetän viestin!!!

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 20:13"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 20:12"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 20:09"] [quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 20:08"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 20:06"] Sori ap, kyllä soitan. Mulla harvemmin päiväsaikaan on aikaa kirjoittaa viestiä, helpompi soittaa kuulokkeilla jolloin kädet jää vapaaksi muihin hommiin. [/quote] Mutta mä en voi vastata sulle.  ap [/quote] Niin? :D Sitten et vastaa. Ei haittaa mua. Sit laitan myöhemmin viestiä kun et ehdi. Maailma ei pyöri sinun ympärilläsi. [/quote]   Nimenomaan ei pyöri. Ei tarvitse reagoida välittömästi. Mutta ei saa loukkaantua, jos en vastaa puheluun. ap [/quote] Onko joku loukkaantunut?

[/quote]

Esim. tässä ketjussa yksi ilmoitti laittavansa välit poikki. 

Minulle ei tarvitse tuutata tekstiviestejä ollenkaan. Jos on kiireistä asiaa, soita. Jos ei ole kiireistä asiaa, laita sähköpostia.

Vastaan puhelimeen melkein koska vain, ja saadaan asia luultavasti puolessa minuutissa sovittua.

Sähköpostia luen sitten rauhassa kotona ja vastailen takaisinpäin tilanteesta riippuen joka ilta tai muutaman kerran viikossa.

Niitä ***n tekstiviestejä sen sijaan ei minulla ole aikaa ruveta säveltämään kesken työpäivän, autoa ajaessa eikä oikeastaan milloinkaan muutenkaan kiinnosta. Junttia olettaa, että jos itse ei pysty juuri nyt puhumaan, niin toisella sen sijaan on 10 minuuttia aikaa näperrellä siihen viestiin vastaus. Itselläni on myös vaativien työolojen takia vanhanaikainen puhelin jossa kirjoittaminen on hidasta. Vastaan tekstareihin vain äärimmäisessä hädässä tekstarilla. Ja silti osa porukasta ottaa aina vaan yhteyttä sillä tavalla.

90% tekstarikeskusteluista menee näin.

"Mennäänkö joskus kahville?"

"Ok, käykö ensi viikon ma 17.30?"

"Ei käy kun on jumppa"

"Ok, käykö ke 17.30"

"En ole varman kun Jarmo on ehkä työmatkalla."

"Ok, käykö to 17.30"

"Olisko joku muu aika kun 17.30 voin olla vielä töissä?"

%&*€#

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 20:16"]

Ap, ihan rehellisesti, onko sulla taipumusta ahdistumiseen ja sosiaalisten tilanteiden pelkoon? Koska vähän kuulostaa siltä, kun hermostut noin siitä että joku haluaa puhua sun kanssa puhelimessa. Eihän toi nyt niin iso juttu ole.

[/quote]

Ei, mutta pn ikävää lyödä luuri korvaan. Puhelimeni pitää olla päällä esim. töissä.

ap

Tilanteesta riippuen saatan soittaa. Olen laiska kirjoittamaan viestejä toisensa perään, kun nopealla puhelulla asia selviäisi paremmin.
Esim. yksi kaverini lähettää usein la-iltaisin viestiä: "mitä teet? Nähtäiskö?" Jos olen vapaa näkemään, saamme sovittua asian puhelimessa puoleen minuuttiin, kun viestittelyssä kestäisi kauemmin. Tai ihan vaan "mitä kuuluu"-viestit. Ilmeisesti mun kuulumiset ei niin kiinostakaan, jos ne pitäisi pariin viestiin mahtua.

En soita enkä vastaa viestiisi. Oletko nyt tyytyväinen? Älä siis sinäkään ota uudestaan yhteyttä, koska pitäisi tajuta, että jos en vastaa viestiisi, niin minulla on muuta tekemistä.

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 20:11"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 20:08"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 20:03"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 19:53"]

Aina ei voi tai halua kirjoittaa viestiä. Jos sinulla kerran on asiaa, miksi vastaanottaja ei saisi valita kommunikointitapaa?

[/quote]

Koska minä olen aloitteentekijä ja tiedän itse tilanteeni ja olosuhteeni.  Hän valitsee sitten, kun hänellä on asiaa.

ap

[/quote]

Että sä oot idiootti, mitä jos laittaisit siihen viestiin, etten voi puhua nyt koska olen paikassa X? Jos sulle soitetaan, niin ole hyvä äläkä vastaa, jos kerran se ei onnistu, äläkä suutu, kun sulle soitetaan. 

Mä mieluummin soitan, jos asiaa on vaikea jatkaa viestillä, enkä ole havainnut kenenkään ärsyyntyneen siitä, vaan pikemminkin kavereitteni kesken viesti on sellaista tunnustelua että oisko nyt aikaa sopia tästä ja silloin toinen yleensä ilahtuu, kun soitan, eikä jatketa 500:lla eri viestillä...

[/quote]

Kirjoitatko sinä aina jokaiseen lähettämääsi viestiin, että et voi puhua, koska olet paikassa x. Eikö se ole vähän outo tapa? 

ap

[/quote]

Onhan se outo tapa, jos jokainen viestisi alkaa niin. Mutta jos joka toinen alkaa niin, se on normaalia viestintää.

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 20:22"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 20:16"]

Ap, ihan rehellisesti, onko sulla taipumusta ahdistumiseen ja sosiaalisten tilanteiden pelkoon? Koska vähän kuulostaa siltä, kun hermostut noin siitä että joku haluaa puhua sun kanssa puhelimessa. Eihän toi nyt niin iso juttu ole.

[/quote]

Ei, mutta pn ikävää lyödä luuri korvaan. Puhelimeni pitää olla päällä esim. töissä.

ap

[/quote]

 Eikö sitä saa hiljentymään vaikka se soi? Etkö voi opettaa ystävillesi, että jos lyöt luurin korvaan niin oot töissä jossa puhelimen pitää olla päällä?

Mä pidän puhelinta yleensä äänettömällä ja se on työpöydälläni/neuvotteluhuoneen pöydällä, joten näen kyllä, jos se soi, mutta ääni ei häiritse muita eikä mun tarvitse vastata siihen, jos soittaja on joku kaverini. Jos taas näen, että soittaja on joku muu kuin kaverini ja eikä ole estettä vastata, niin vastaan siihen. 

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 20:20"]

Minulle ei tarvitse tuutata tekstiviestejä ollenkaan. Jos on kiireistä asiaa, soita. Jos ei ole kiireistä asiaa, laita sähköpostia.

Vastaan puhelimeen melkein koska vain, ja saadaan asia luultavasti puolessa minuutissa sovittua.

Sähköpostia luen sitten rauhassa kotona ja vastailen takaisinpäin tilanteesta riippuen joka ilta tai muutaman kerran viikossa.

Niitä ***n tekstiviestejä sen sijaan ei minulla ole aikaa ruveta säveltämään kesken työpäivän, autoa ajaessa eikä oikeastaan milloinkaan muutenkaan kiinnosta. Junttia olettaa, että jos itse ei pysty juuri nyt puhumaan, niin toisella sen sijaan on 10 minuuttia aikaa näperrellä siihen viestiin vastaus. Itselläni on myös vaativien työolojen takia vanhanaikainen puhelin jossa kirjoittaminen on hidasta. Vastaan tekstareihin vain äärimmäisessä hädässä tekstarilla. Ja silti osa porukasta ottaa aina vaan yhteyttä sillä tavalla.

90% tekstarikeskusteluista menee näin.

"Mennäänkö joskus kahville?"

"Ok, käykö ensi viikon ma 17.30?"

"Ei käy kun on jumppa"

"Ok, käykö ke 17.30"

"En ole varman kun Jarmo on ehkä työmatkalla."

"Ok, käykö to 17.30"

"Olisko joku muu aika kun 17.30 voin olla vielä töissä?"

%&*€#

[/quote]

... josta syystä johtuen kaikki neuvotteleminen kannattaa aina tehdä puhelimitse, ellei toinen ole tilanteessa jossa ei voi puhua. Tuollainen vuoroviestittely on niiiiiiiiin tarpeetonta ajantuhlausta että oksat pois.

Itse usein tekstailen ja toivon vastausta myös tekstiviestinä. Minusta se on kohteliaampaa kun soittaminen koska ihmiset ovat kiireisiä. Viestin lukemisen ja vastaamusen ajankohdan voi itse valita. Tuntuu tyhmältä soittaa jonkin pikkuasian takia ja keskeyttää sen vuoksi toisen mahdollinen tekeminen.
Lapsiperheellusellä on harvoin aikaa puhua puhelimessa, tekemistä on koko ajan ja usein puhelun aikana joku huutaa minua tai jotain tapahtuu. Kun esim. Soitan äidilleni, varmustan, että munulla on 15-30 min rauhallista aikaa. Yleensä se aika arkisin on yhdeksän jälkeen illalla. Äitini soittaessa olen minesti syömässä, teen ruokaa, teenlähtöä tai olen autossa. En siis voi puhua.
Ärsyttää soittelijat jonkun pikkuasian takia, minkä voisi hoitaa tekstarilla eikä kenenkään tekemiset katkea.

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 20:13"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 19:53"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 19:50"]

Älä vastaa?

[/quote]

Vähäx noloo, kun toinen tietää, että on puhelimen ääressä. 
[/quote]

No eihän joka paikassa ja tilanteessa voi puhua, mutta voi silti viestitellä. Kyllä kai jokainen puhelinta käyttävä tietää tämän, vai..?
[/quote]

*aplodit voittajalle*!! ♡
Tämän ketjun viisain vastaus on tämä ylläoleva.
- tulihan se sieltä -

Pitää uskaltaa irtautua muiden ihmisten ajatustusten kontrolloimisesta hetkeksi, linjan toisessakin päässä olevalla saattaa esiintyä aivotoimintaa. :)