Kuivaksi opettelu turhauttaa koko perheen
Kirjoitan nyt tännekin, josko jotain sellaisia vinkkejä tai ohjeita vielä löytyisi, joita emme vielä ole kokeilleet.
Poikani jätti vaipat samana kesänä, jolloin täytti 2 vuotta. Melko hyvin siinä kehoittelujen avulla pysyi päiväkuivana, toki vahinkoja sattui. Pakkasessa ulkoillessa ja pitkillä automatkoilla tms. tarvitsi vielä vaipan. Sitten lapsi alkoi kärsiä ummetuksesta, joka ilmeisesti vaikutti pisullakäymisiinkin ja vahinkoja alkoi tulla jälleen kutakuinkin jatkuvasti. Ummetuksen helpotuttua poika alkoi jälleen olla päiväkuiva. Kun poika oli 3v, syntyi pikkuveli. Pissallakäyminen alkoi jälleen unohtua ja monet housut päivittäin kastuivat. Tämän vuoden keväällä poika täytti 4v. Kun huomasin silloin tällöin muistutella, poika pysyi alkukesällä kuivana päivisin ja kävi toki omatoimisestikin asioillaan. Omasta toivomuksestaan jätimme pois myös yövaipat. Sänky lainehti joka yö, vaikka välillä kokeilin jopa lapsen herättämistä pissalle keskellä yötä. Saattoi nukkua ihan kylmettyneessä pissalammikossa märkänä tukkaan asti aamulla eli yksinkertaisesti nukkuu niin sikeästi, ettei herää edes märkyyteen. Palasimme käyttämään yövaippaa. Kesän aikana pissallakäyminen alkoi jälleen unohtua. Pyykkivuori alkoi jälleen kasvaa.
Nyt olemme kesästä asti olleet tilanteessa, jossa nelivuotias pysyy kuivana edes jotenkin vain, jos jatkuvasti muistutan pissalla käymisestä. Ja jos on mielenkiintoista tekemistä (lukemista, video, vieraita, kerho jne.), ei auta sekään. Usein pissaa housuunsa vähän, mutta ei sano vahingostaan. Huomaan pisunhajusta jossain vaiheessa, että ahaa.. ja kehotan menemään pissalle & housunvaihtoon. Äitinä olen totaalisen kyllästynyt ja turhautunut lapseni vahtimiseen ja jännitän kaikkia erikoistilanteita enemmän tai vähemmän lapsen pissailun takia. On jotenkin hankalaa ja noloa kuukausi/vuositolkulla peltät esim. kylässä, että lapsi pissaa jonnekin ei-sopivaan paikkaan. Kieltämättä menetän myös hermoni aiheesta joskus ja hermostun vahingoista, vaikka päätoimisesti olemme koittaneet huomaamattomalla/neutraalilla linjalla pysyäkin. Tuntuu siltä, että myös lapsi on jo väsynyt koko pissajuttuun, josta on tullut koko päivää rytmittävä turhauttava taistelu.
Neuvolassa olen puhunut aiheesta, mutta siellä kehotettiin vain malttamaan mielensä. ' Lapsen kuivaksi opetteluun puututaan vasta 5-vuotiaana, mikäli silloin esiintyy vielä öisin kastelua.' Meillä yli 4,5 vuotias kastelee vuorokauden ympäri runsaasti, mutta siihen ei vielä ohjeita saa?? Toki tiedän että lapset ovat tässäkin yksilöllisiä ja pojat tyttöjä hitaampia, mutta silti.
Keskusteltuani muiden lasta hoitavien kanssa (on kotihoidossa, mutta käy kerhoissa) päätin pitää aikalisän asiassa. Laitoin pojalle tämän vastustelusta huolimatta vaipat myös päiväksi. Perustelin sen hänelle niin, että ei hänen tarvitse nyt pelätä housujen kastumista ja voi rauhassa opetella vessassa käymistä ilman, että äiti ' hengittää niskaan' aiheesta. Kerroin myös, että kun vaippa pysyy kuivana, voimme siitä uudelleen luopua. Samalla oli tarkoitus itse nollata päätään aiheesta, koska tämä on todellakin ollut turhauttavaa kahden vuoden jakso!
Nyt pojalla on ollut vaippa kaksi päivää. Oletin, että haluaisi pian siitä eroon. Mutta nyt kun en huomauttele, ei käy vessassa enää ollenkaan...
Sanokaas nyt tähän jotain viisasta, kiitos.
Kommentit (23)
Vastaanpa vielä heti perään LinLin:illekin. Kiitos samoin: jotenkin helpottavaa kuulla, että oma tilanne täällä ei ole ihan ainutlaatuinen. Miten sitä tosiaan tuleekin verrattua muihin lapsiin tämmöisiä asioita niin kovasti, vaikka kohtalaisen järki-ihmisenä itseäni pidän ja tiedän, että y-k-s-i-l-ö-l-l-i-s-e-s-t-i nämä hommat etenevät.
Kyllä pojalla on housut kosteina myös yön jälkeen, ei joka yö, mutta aika usein. Lakanalle asti pissaa ei tule.
Jatkuva housujen vaihtaminen ei oikeastaan harmita, koska ajattelen, ettei poika tahallaan pissaa housuun. Keskittymiskyky on vain niin tosi hyvä, ettei edes pissahätä tunnu.
Olen yrittänyt olla kiinnittämättä asiaan huomiota, etten moiti tms. Kun huomaan, että pissaa on tullut, mennään vain vaihtamaan housut ilman sen suurempia seremonioita.
Onhan toisaalta noloa, että melkein 7 v poika ei osaa hallita rakkoaan täydellisesti, mutta lapset ovat harvoin juuri sellaisia kuin vanhemmat haluavat ;)
Toivotan jaksuja edelleen!
Kyllä on mukavaa, että olette aktiivisesti koittaneet neuvoa ja osoittaneet myötätuntoa. Vähän jännäsin tänne aiheesta laittaa, kun aika hm.. asiattomallakin linjalla täällä joskus ollaan. Mutta ei nyt, kiitos siis!
Aliisa: En erityisesti sinun kommentistasi tuota psyykkisen puolen merkitystä poiminut, vaikka se siinäkin oli. Netistä ja muualta kun olen ns. kirjatietoa aiheesta etsinyt, niin tuo psyykkinen selitys on siellä jossain vaiheessa aina myös. Ja kun on helposti syyllistyvää ja ehkä liikaakin pohtivaa sorttia, niin.. *huoh*
Pissapeikko?! :) Kuulostaa kyllä kokeilemisen arvoiselta tuokin. Senverran kyllästyttää tämä rumba, että olen avoin melkein kaikille neuvoille. Ainakin talletan ne jo pahasti höröttävien korvieni taa tulevaa silmälläpitäen.