Mitä puolisosi sinussa rakastaa?

Monet ominaisuudet ovat joissain tilanteessa rakastettavia, toisissa eivät. 

Mies saattaa pitää räväkästä rohkeasta tyylistäni, kun mennään valittamaan huonosta palvelusta ja saadaan illallinen maksutta. Toisaalta räväkkä, rohkea tyyli on huono, jos ojennan hänen juoppokaveriaan. 

Eli ei ole yksiselitteisesti huonoja tai hyviä ominaisuuksia olemassakaan. Tilanne ja miten ominaisuutta käytetään on ratkaisevaa. 

Jaa a, ei kyllä hajuakaan.

No en tiedä, mä oon ihan hirveä ihminen.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 18:58"]Jaa a, ei kyllä hajuakaan.
[/quote]

Miten ei voi olla hajuakaan? Eikö hän ole ikinä muka maininnut mikä sinussa on hyvää? Miten olette päätyneet yhteen edes?

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 18:58"]No en tiedä, mä oon ihan hirveä ihminen.
[/quote]

Kannattaisi ehkä kysyä, ties mitä kivaa hän sinusta keksii :)

En tiedä. Ei varmaan mitään :(

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 18:59"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 18:58"]Jaa a, ei kyllä hajuakaan. [/quote] Miten ei voi olla hajuakaan? Eikö hän ole ikinä muka maininnut mikä sinussa on hyvää? Miten olette päätyneet yhteen edes?

[/quote]

Eipä ole koskaan maininnut mitään. Ei ole kovin puheliasta sorttia eikä varsinkaan sellaisissa asioissa, jotka liittyvät tunteisiin.

Tykästyimme toisiimme, pamahdin paksuksi, muutimme yhteen ja mentiin naimisiin. Siinä se lyhyesti miten yhteen päädyttiin.

Empaattisuuttani ja perhekeskeisyyttäni. Näin on itse sanonut mulle.

1) Peppua, kun se ajattelee mua, se ei varmaan näe silmien edessä mun kasvoja vaan pepun

2) Ruuanlaittotaitoa ja muutenkin kodinhoitoa, tämä on ehkä vielä laajemmin, että toteutan sen käsitystä siitä minkälainen hyvä vaimo ja äiti on, aika perinteinen rooli siis

3) Jaksan kuunnella sen juttuja, niitä on paljon

49 Autan ja haluan hyvää miehelle, olen vetänyt sen läpi elämän kolhuista, läpi opiskelujen, ollut tukena työssä, ihmissuhteissa jne. 

Ei ole kertonut mistä minussa pitää. Kyllä se on arvailua. Todennäköisesti ei mistään enää koska yli kaksi vuotta sitten rakastui nuorempaan naiseen. Valitsi elämän kuitenkin minun kanssani vaikka meillä ei hänen mukaansa ole mitään yhteistä. Unohti lapset ja vuosikymmenet.

Tuskin mitään

En tiedä. Olen aika ahdingossa, koska en tiedä mihin hän minua enää tarvitsee. Ilmeisesti ei paljon mihinkään. Jotain vanhaa lämpöä kai on jäljellä, koska hän tuossa vielä on. Ei kovin onnellisena kai kuitenkaan. En uskalla kysyä, koska hän ei saa mitään myönteistä sanotuksi , jos ei erityisesti kielteistäkään. Itsetuntoni on huvennut hitaasti ja vuosi vuodelta alemmas.

Ei mitään.

Sitä että välillä olen kuin pikku-My ja välillä leijonaemo - aina omien tukena. Kauniisti sanottuna "annan hänelle haastetta" mutta toisaalta annan myös tilaa. Ja ihastelee vielä 20v jälkeenkin mun kroppaani ja pukeutumistyyliäni. Joka päivä osoittaa rakkautensa tavalla tai toisella

Oma kultani sanoo minusta näin:

Olen kaunis ja seksikäs. Olen älykäs ja pystyn mihin vain.

Minun mielestäni meillä on samanlainen huumorintaju ja meillä on aina hauskaa. Itse rakastan puolisossani sitä, että hän on niin ahkera ja aikaansaava, todella kaunis ja herkkä, hellyyttävä ihminen.

Jaa senkun tietäisi! Sanoohan tuo paljon, mutta itseinhon takia en voi uskoa....

Rahojani kuten naiset yleensäkin.

Olen hyvää vaimomatskua. Näin sanoi jo ensimmäinen poikaystäväni ja samaa mieltä on ollut seuraavatkin kuin myös nykyinen mieheni. Mies juuri viime viikonloppuna sanoi näin: arvostaa sitä, että meillä on samat arvot ja samanlaiset kiinnostuksen kohteet, haluamme tulevaisuudelta samanlaisia asioita ja meille molemmille etusijalla ovat lapset ja lasten hyvinvointi. Seksi toimii loistavasti ja sitä on riittävästi. Lisäksi meillä on hauskaa yhdessä ja emme jää mököttämään vaan riidat selvitetään heti. Lisäksi olen mieheni mielestä erittäin hyvännäköinen. 

No toiv. ei mitään. Haluaisin vain olla yksin.

Oon kulemma seksin ylipapitar.