Minkä syyn takia olet katkaissut välit johonkin ihmiseen?

tuota! Ymmärrätkö kuinka paljon sujuvaa seurustelutilannetta rikkoo tuollainen mitä tolla tarkoitat  -tiukkaaminen? Lisäksi se on monelle aika vaikeaa. Juuri näistä syistä moni valitsee seuran missä ei vilistä sammakoita eikä töksähtele. Sinun tyyppisestä voi tuntua, että hölmö kun et kysy, mutta tosiasiassa sinulla on vastuu omista sanomisista ja ystävyyssuhteistasi. 

Ole tuollainen ihan rauhassa, mutta hyväksy myös se että ystävyyssuhteesi voidaan kokea rasitteena kun sanomisesi ovat niin tökeröjä ja sujumattomia. Toinen voi jopa ihan turhautua mielessään huomioistasi, joiden merkitystä on hankala tulkita.
[/quote]

Olen samaa mieltä siitä, että puhumisiaan kannattaa miettiä, eikä töksäytellä mielipiteitään ulos, enkä itsekään niin tee. Tosiaan ihmisellä itselläänkin on vastuu sanomisistaan ja tekemisistään, mutta on myös niin, että kuulija osaa tulkita sanomiset mihin suuntaan haluaa!

Yritinkin ehkä tuoda esille, että muiden töksähtelyistä ei kannata tulkita asioita liian paljon, vaan tosiaan toisesta korvasta ulos, jos siltä tuntuu, niin on helpompaa itselle. Minulla on muutama tälläisiä töksäyttelijäkavereita, ja olen oppinut että he eivät tosiaan tarkoita pahaa töksäyttelemisillään.. Ja siis en hylkää kavereita sen takia :) eri asia kokonaan on sitten tahallaan ilkeät ihmiset!

En nyt sanoisi, että katkaissut välit, mutta lopettanut yhteydenotot pikkuhiljaa. Olen myöskin se, joka ei uskalla sanoa suoraan mikä mättää.

Jos koen pitkiä aikoja, että tapaamisten jälkeen tunnen oloni huonoksi ja negatiiviseksi en halua enää nähdä. Tunnen, ettei minua arvosteta, joka näkyy ihan pikkujutuissa: pienten lupausten rikkominen, puheeni päälle puhuminen, ei muisteta mitä olen aiemmin puhunut, minun tapani elää ja olla tuomitaan ja olen se varavaihtoehto aina toimintaan.

Sinänsä tuo, että tuon tasoiseen kaveriin viilentää välit ei tuskin näy kys. olevien henkilöiden elämässäkään mitenkään, joten en jaksa tuntea oloani syylliseksi :)

Isäni tuli pihalle kirveen kanssa uhkailemaan. Soitin poliisit hakemaan pois ja sen jälkeen ei olla puhuttu.

Ja samainen ex-lentoemo jatkaa vielä: yhteen kaveriin katkaisin välit sen vuoksi, kun hän tuli niin helvetillisen kateelliseksi, kun pääsin lentoemokurssille. Sen jälkeen sain kuulla sitä laulua, että lentoemot on bimboja ja että kaikkihan sinne kurssille pääsee ja hänen pomonsakin sanoi, että lentoemot on tyhmiä jne. Sitten alkoi arvostella myös muutakin elämässäni mm. miestäni (ei se ole oikeasti susta kiinnostunut), asuntoani (Tulet myymään asuntosi tappiolla jne), koko ajan paskaa niskaan, niin eipä tuota viitsinyt enää kuunnella.

"Ystvävä" kieroili, sumutti ja oli aina itseään ja omia ylivertaisia kokemuksiaan täynnä. Tuputti minulle omia ajatuksiaan muka ainoina oikeina, aivopesi. Huiputti rahaa. Oli pisteliäs ja puukotti selkään. 

Nainen joka aina vippaili rahaa, kun itse olisin tarvinnut apua, en saanutkaan, hän vieläpä yritti vierittää syytä niskaani onneksi muut puolustivat. 

Sellainen ihminen joka tekee itseään tykö kuinka vaikeaa on saada hänen ystävyyttään, vihjeillä ja muilla, en edes yritäkään.  "Olin aikeissa tulla synttäreillesi, päätin toisin", en kehdannut sanoa ettei kukaan huomannutkaan hänen poissaoloaan.

Kun menin naimisiin ja sain lapsia, yhteydenpito hiipui niihin, jotka jäivät baariin viettämään sinkkuelämää. Nyt kun ollaan kohta 40-vuotiaita, kiinnostaa vielä vähemmän kuunnella kännäysjuttuja tai muistella 10 vuotta vanhoja aikoja.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 09:39"]

Pyykkiasiasta.  Mulla oli vastaava tilanne eilen eli kaveri tokaisi, että olisinpa yhtä huoleton ja hippimäinen kuin sinä, sulla on kaapitkin ihan sotkussa mutta et välitä.

Totuus: mulla on diagnosoitu ocd liittyen puhtauteen (ei siisteyteen). Siivoan joka päivä 2-3 tuntia pintoja, lattioita, sohvia jne. Stressaan siisteydestä ihan älyttömästi ja kärsin siivousrutineista. 

Ahdistaa vieläkin ajatus että olen jonkun mielestä hippimäinen saastakasa jonka kodissa bakut vilisee. Ja siis nuo kaapit ovat täynnä tilan puutten vuoksi eivät sis. roskaa. Joskus kannattaa miettiä mitä sanoo..

[/quote]

Tuliko itsellesi mieleen, että voisit vaikkapa kertoa kaverillesi tästä diagnoosistasi, ja näin antaa hänelle tilaisuuden harkita sanomisiaan jatkossa?

Olen katkaissut välit siskooni, syyt:
-vuodesta toiseen laittoi minut itkemään syystä loukkaamalla ja arvostelemalla
- olen hänen lapsensa kummi, joten käytti hyväkseen sitä että minun tuli aina vahtia hänen lapsiaan.-> ei its epitänyt lupauksiaan ja tullut sovittuna aikana kotiin vaan kotiintulot aina venyi
-> suuttui jos asia ei mennyt hänen mielensä mukaanm ja tätä tapahtui paljon
- syyttää muita virheistään muttei omia virheitään suostu tuomitsemaan
- arvostelee ja saa itseni tuntemaan maailman huonoimmaksi ihmiseksi
- Pitää itseään ja lapsiaan maailman napana eikä ymmärrä sitä miten minä lapseton ei jaksa hänen lapsiaan aina
- pyytää kylään kun ei ole nähnty pitkäänaikaan, nakittaa kuitenkin lapsenvahdiksi
- kieroilee ja kääntää takkia milloin mistäkin ja haukkuu selän takana
- ihminen tukahduttaa minut eikä meillä ole kunnollista sidettä. Olen kateellinen niille joilla on sisko läheinen ja kuin paras ystävä. oma siskoni ei siihen kykene enkä aio tuhlata omaa elämääni kuuntelemalla kuinka huono ihminen olen

Lapsuuden ystäväni kieroili ja valhteli ja oli selkäänpuukottaja, monesti annoin anteeksi. Samoin kuin kaveri johon tutustuin 18 ja 19 vuotiaana oli kunnon kaksanaamanen. Ikinä ei jäänyt kiinni kaksnaamaisuudesta vaan aina muita syytettiin. Ei osannut salaisuuksiaan pitää itsellään vaan kertoi ne eteenpäin.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 08:39"]

Puhui koko ajan itsestään ja aina kaikki asiat olivat huonosti, eli semmosta rutinaa jatkuvasti. Koskaan ei kysynyt kuulumisiani, kaatoi kaiken p*skan mun niskaan. En vaan jaksanut enää kuunnella/katsella niin raskasta ihmistä, laitoin välit poikki.

[/quote]

Kysyitkö koskaan onko hän masentunut?

Miehen veljeen laitoin välit poikki. Syynä toistuva, pitkään jatkunut pahan puhuminen ja mustamaalaaminen. Alkoi tulla omiin korviin sellaista soopaa, että ei olisi uskonut.
Siinä vaiheessa kun meistä alkoi kulkea juttua, että ollaan varkaita ja pahoinpitelijöitä, niin alkoi riittää. Myös omaa sukuani alkoi olla näissä tarinoissa rikollisina ja huijareina mukana. Silloin hermostuin: nousi kova mekkala, myönsi valehtelun ja paskanjauhannan. Olisin voinut nostaa syytteen kunnianloukkauksesta, miehen veli tietää että ei ole enää varaa moiseen pelleilyyn. En ole ollut missään tekemisissä siitä lukien. Ei ole pyytänyt anteeksi, enkä taitaisi edes antaa.

Minulta on välit katkenneet kahdesti.

Ensimmäisellä kerralla opiskelukaverini katkaisi välit minuun. Olimme muutaman ihmisen porukalla tehneet ryhmätyönä erittäin vaativan vapaaehtoisprojektin, ja tämän ihmisen draamanhakuinen käytös oli vähällä kaataa koko jutun. Käytös noudatteli selkeitä kaavoja: jos hän ei onnistunut hoitamaan jotain vastuulleen sovittua asiaa, hän porhalsi toimistoomme luomaan tahallista ja täysin tarpeetonta sekasortoa muiden ihmisten vastuualueille. Samalla hän puheissaan esiintyi koko porukan jonkinlaisena johtajana, joka on nyt päättänyt tuoda selkeyttä ja järjestystä toimintaamme. Tämä vaikutti ilmapiiriin todella vahingollisesti ja aiheutti muille loppuunpalamisen ja masentuneisuuden tunteita. Päätin, että en tee enää yhtäkään vastaavaa projektia tämän ihmisen kanssa. Pidin myös päätöksestäni kiinni kun seuraava projekti käynnistettiin, ja sanoin muille, että joko homma tehdään niin että minä olen mukana tai sitten niin että se toinen on, mutta minä en ole mukana enää sen toisen kanssa yhtä aikaa. Ryhmä valitsi minut. Yritin tämän jälkeen vielä neuvotella sen toisen kanssa hänen mukanaolostaan ehdottamalla sääntöjä, joita noudattamalla yhteistyömme voisi onnistua, mutta hän toki tulkitsi tämän määräilyksi, mitä se varmasti olikin. Hän laittoi välit poikki enkä ole sen koommin kuullut hänestä, paitsi eräällä kerralla kun hän tarvitsi suositusta työpaikkaan, jossa olin ollut aiemmin. Annoin sen hänelle, koska ajattelin että hän varmasti sopii siihen työhön.

Toisella kerralla laitoin itse välit poikki "ystävääni", joka asui vuokralla mieheni yksiössä, mutta alkoi pian vuokrasuhteen solmimisen jälkeen jättää vuokria maksamatta kaikenlaisiin selityksiin vedoten. Lopulta vuokria oli rästissä noin 7000 euron edestä! Kun mies irtisanoi vuokrasopimuksen, uhkaili vielä itsemurhalla ja muulla mukavalla. Vaikka asia onkin hänen ja mieheni, eikä minun ja hänen välinen, en ole voinut enää olla häneen yhteydessä. Muutaman kerran hän yritti alkaa lainata minulta rahaa vuokranmaksua varten.. En usko että olisi maksanut niitäkään koskaan takaisin. Oli vain liian vaikeaa olla enää tekemisissä.

Ystäväni hankkiutui raskaaksi poikaystävälleen, joka oli jättämässä hänet, koska oli löytänyt toisen naisen. Pistin välit poikki. Muutenkin hän oli aina järjestelemässä selän takana muiden parisuhteita ja ilmoittelemassa, jos oli nähnyt jonkun miehen jonkun naisen kanssa esimerkiksi lounaalla.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 17:10"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 08:39"]

Puhui koko ajan itsestään ja aina kaikki asiat olivat huonosti, eli semmosta rutinaa jatkuvasti. Koskaan ei kysynyt kuulumisiani, kaatoi kaiken p*skan mun niskaan. En vaan jaksanut enää kuunnella/katsella niin raskasta ihmistä, laitoin välit poikki.

[/quote]

Kysyitkö koskaan onko hän masentunut?

[/quote]

Suurin osa noista on elämäntapavalittajia, ei masentuneita.

Ystäväni valittaa kaikesta, syö ja on lihonut muodottomaksi, ei ole koskaan ollut mikään liikuja tai liikunnan harrastaja, kovaääninen, kipuileva ja sairasteleva, miettii miten saisi tukia muttei ole halukas opiskelemaan korkeampaa tutkintoa tai hakemaan vaativampaa työtä tai lisäämään maatilansa yritystoimintaa. Omasta mielestään taitaa olla sosiaalinen tyyppi ja hänellä onkin paljon samanlaisia ystäviä. En pid enää mitään yhteyttä.

Ei ole ollut mitään syytä lopetin vain puheluihin/viesteihin vastaamisen ja muutin toiselle puolelle suomea, on se sekin tapa lopettaa parisuhde

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 10:41"]

En varsinaisesti ole katkaissut välejä, jäin vain odottamaan milloin hän itse ottaisi yhteyttä. En jaksanut olla aina se joka soitti ja järjesti menonsa hänen mukaansa. Olen nyt muutaman vuoden odotellut sitä soittoa.

[/quote]

Masennus on pitkä ja kamala sairaus. Ystävät katoaa ympäriltä ja muilla elämö jatkuu. Miksi ei voi pyytää jotakin ennen hyvää kaveria mukaan yhteiseen illanviettoon, vaikka ei ole nähnyt pitkään aikaan?

Tuleeko sitten vasta mieleen, että "olisi pitänyt", kun kuulee tyypin riistäneen lopulta hengen itseltään. Tuleeko silloin mieleen, että nyt ymmärrän miksi hän ei ottanut yhteyttä, eikä päivittänyt liiemmin somea. Koitti vain selviytyä.... joo jättäkää vain kaikki pahaa tekemättömät ihmiset... Monella kuspäällä onkin iso katras kavereita, joidenka huomiosta taistellaan.

Sekoili siellä ja täällä, aina oli kova meno päällä. Meidän olisi pitänyt nähdä viikottain, että hän olisi päässyt tilittämään kaikki menonsa ja kuulumisensa. Eli missä on ryypätty, mitä drinksuja, montako miestä yritti iskeä yms. Minun menoni eivät kiinnostaneet, enhän minä edes käy baareissa. Tapaamisetkin olisi pitänyt järjestää baariin. Jos suostuin tulemaan baariin, siellä oli kauhea esitys ja kohkaus päällä. Hävetti aikuisen ihmisen puolesta kun pitää kiljua ja huutaa ja heilua ja drinksuja kaatuu pitkin pöytiä ja ihmisten syleihin... joskus kaatui koko pöytä.

Nuorena biletys vaikutti niin jännittävältä ja mielenkiintoiselta. Mutta aikuinen ihminen, jonka elämä on baarissa vaikuttaa niin surulliselta ja reppanalta. Ja se holtiton kohkaaminen ja koheltaminen... Ei jaksa.

Ex-kaverini oli hyvin itsekeskeinen ihminen. Kaikki olisi pitänyt tehdä kuten hän haluaa. Tapasin mukavan pojan opiskelun alkuaikoina ja aloimme seurustelemaan. Tämä kaverini sabotoi suhdettamme kaikin mahdollisin tavoin, lopulta jouduin muuttamaan meidän silloisesta kimppakämpästä porukoitteni luo, koska en enää kestänyt asua tämän ihmisen kanssa. Maksoin vuokraa vielä muutaman kuukauden kunnes ilmoitin, että muutan pois. Tämän kahden kuukauden aikana, kun oma huoneeni oli tyhjillään (kaikki tavarathan siellä oli edelleen), sain kuulla kiertoteitä että ex-kaverini oli majoittanut huoneessani ties ketä kavereitaan aina ryyppyiltojen päätteeksi. Olivat siis nukkuneet minun sängyssäni ilman minun lupaani. Tämä ja paskan jauhaminen selän takana asioista, jotka eivät pitäneet paikkansa saivat minut katkaisemaan välit.