Liian miellyttävä työkaveri

Ongelma se on tämäkin. Yksi lähimmistä kollegoistani asiantuntijatyössä on mukava, hyväntahtoinen ja seurallinen. Hän ei oikeastaan koskaan tahdo kenellekään pahaa ja näkee aina valoa siellä, missä toiset näkevät ongelmia. Hän ei asetu toisten yläpuolelle, pyytää anteeksi kun töppää ja pärjää kaikkien kanssa.

Ongelma on se, että oikeastaan tuo ihminen ei ole kovin hyvä työssään. Hän on verkostoitunut kaikkien kanssa ja hänellä on rooli monessa paikassa, mutta kaikki hoituu vähän vasemmalla kädellä. Kukaan ei kuitenkaan ole hänelle vihainen, koska hän nyt vain on niin mukava ja helppo ihminen. Tärkeisiin asioihin hän ei useinkaan ota kantaa eikä sillä tavoin hanki itselleen "vihollisia" työyhteisössä. Hän pitää asiat kevyellä hassuttelun tasolla eikä edes tunnu välittävän siitä, että isoja asioita on menossa pieleen. Hän tyytyy tekemään omat hommansa mielestään riittävän hyvin.

Itse haluan vaikuttaa asioihin ja nostaa ikävätkin asiat puheeksi ja minulla on siksi hankalan ihmisen maine. Suhtaudun työhöni kunnianhimoisesti ja haluan olla siinä hyvä. Se ei ole helppoa. Ärsyttää, kun toinen vieressä kuorii kermat päältä olemalla ihan vain mukava. Huh, pitipä päästä purkamaan. Helpotti.