Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsen nimi tuntuu väärältä
24.09.2015 |
Valitsin nimen joka on kiva ajatuksena, mutta en osaa edelleenkään sanoa nimeä kunnolla. Kyseessä ei ole mikään ulkomaalainen nimi vaan ihan supisuomalainen, mutta sellainen että se pitää sanoa huolella ettei äänteisiin "kompastu". Jokaisella varmaan jotain sanoja minkä ääntäminen kangertelee, tiedätte varmaan siis mistä puhun, mutta jos äänne on lapsen nimessä, asia ei ole ihan yhdentekevä.
Aloin kutsumaankin lasta tuolla nimellä vasta ristiäisten jälkeen ja mitkä lie hormonihuurut päällä ettei valinta ollut ihan loppuun asti ajateltu.
Vauva on nyt jo kohta 8-kuinen enkä ole päässyt tuon nimen kanssa sinuiksi vieläkään.
Antaa hölmön kuvan sukulaisille ja muille ihmisille, mutta nimen vaihto pyörii jatkuvasti mielessä. Tuon nimen voisin laittaa toiseksi nimeksi ja valita nimen mikä tuntuu lausuttaessakin kivalle. Onhan se ihan pöljää ettei osaa lapsensa nimeä sanoa kunnolla :/
Onko muita jotka vaihtaneet näin myöhään?
Kommentit (34)
Jos lapsella on kakkosnimi ja se on helpompi sanoa, niin miksette käytä sitä? Oman lapsen nimeksi vakiintui se toinen nimi, eikä asiasta ole ollut käytännön ongelmia. Kaikissa lomakkeissa mitä olemme 24 vuoden aikana täyttäneet on mahdollisuus joko alleviivata tai erikseen nimetä kutsumanimi. Ja kyllä poika tunnisti itsensä sillä ekalla nimelläkin. Ei ole jäänyt arvosanat tai palkka saamatta ja lääkärissäkäyntikin on sujunut ongelmitta.
Tosin ihmettelen kyllä, että mikä suomalainen nimi voi olla objektiivisesti ottaen hankala lausua. Sinä vain kiinnität asiaan liikaa huomiota. Kutsu vauvaa välillä vaikka hellittelynimellä ja unohda vähäksi aikaa se ääntämisongelma.
Omaa lastani kutsuin tusinalla eri nimellä, joita johdettiin iän ja kehityksen myötä erilaisten mielleyhtymien kautta. Itseäni kutsuttiin teini-iässä milloin milläkin lempparinimellä eikä siitä mitään identiteettiongelmaa syntynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on aika yleinen ongelma, siis että ristiäisten/nimiäisten jälkeen nimi tuntuu äidistä väärältä. Itse olo johtuu varmaan jostain hormonihuuruista, väsymyksestä yms. Mutta harva sitä nimeä lähtee silti oikeasti vaihtamaan, tuo olo menee ohi viimeistään vuodessa.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 17:17"]
Olen terveyskeskuslääkäri, ja tässä muutama päivä sitten kutsuin odotusaulasta lasta, jonka nimi oli tyyliin "Janika Möttönen". Kukaan ei kuitenkaan reagoinut kutsuun. Kävi sitten ilmi, että "Janikan" äiti istui aulassa lapsensa kanssa, muttei tunnistanut kutsua, koska kutsuvat lasta aina hänen toisella nimellään. Tuli vaan mieleen, että miksi antaa lapselleen etunimi, jota äiti itsekään ei tunnista lapselleen kuuluvaksi.
[/quote]
Jos oikeasti olisit lääkäri eli korkeasti koulutettu, tietäisit ettei ensimmäinen nimi ole synonyymi etunimelle. Toinen ja kolmaskin -jos sellainen on - nimi ovat etunimiä.
[/quote]
Plaa, plaa.. mitenköhän tämäkin kommentti liittyi itse asiaan?
Kukaan lääkäri esim. tk:ssa ei kutsu potilasta tyyliin: " Jorma Ensio Kalervo Mykäräinen!" Vaan yleensä joko pelkällä sukunimellä tai ensimmäisellä etunimellä plus sukunimellä. Usein potilaskansion etusivulla on alleviivattu kutsumanimi, jos ensimmäinen etunimi ei ole kutsumanimi. Mutta nyt tietokoneaikana ei ole välttämättä kutsumanimeä mainittu missään.
t:sh
Nimi ei ole tämä, mutta vähän samantyylinen äännevika kuin jos lausuisin Henrikin vuoronperään Hennikkinä ja Herrikkinä, koska n ja r peräkkäin lausuttaessa ei tule suusta kunnolla.
Toista nimeä tuntuis hölmöltä käyttää, koska tulee mieleen että onko se eka nimi sitten niin kauhea ettei sitä voi käyttää ja miksi sellainen nimi on annettu ylipäätään. Ymmärrän hyvin jos lapsi itse haluaisi käyttää toista nimeään, koska hän ei ole valinnut nimiään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla tuo olo ei mennyt ohi, lapsi on 7. Olen aina välillä ehdottanut toisen nimen käyttöä tai toivonut että joku lempinimi tulis, mutta ei! Lapsi itse pitää nimestään, joten kestetään sitten.
Varmaan sandra
...santra
...sarnda
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henri tai Henriikka. Nr on vaikea, mäkin kompastelen.
Minusta tuntui pitkään, että annoin "väärän" nimen lapselle. Ei ollut ääntämisongelmia ja nimikin on helppo, supisuomalainen nimi mutta jotenkin tuntui, ettei se ole vauvalle oikea nimi. Monia kuukausia puhuin muille vain "vauvasta" ja hänelle lähinnä kulta, rakas yms nimillä.
No, kun tuli aika ruveta kutsumaan/kieltämään tmv lasta, istui se nimikin ihan eri tavalla. Nopeasti hävisi tunne väärästä nimestä ja vaikka yhä saatan lapselle (1,5v) sanoa esim "tulisitko kulta tänne" niin yhtä hyvin kullan tilalle istuisi hänen nimensä myös omassa suussani :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun poikani on Joakim. Tämähän on tuottanut joillekin ongelmia lausumisessa, mutta mitä sitten? Ei se meitä haittaa ja kyllä lapsi nimensä tunnistaa eri ääntämistavoista huolimatta. Meistä silti kaunein ja sopivin nimi meidän pojalle. Tsemiä ap, uskon että tuo ajatus menee ohi eikä kauaa haittaa kun totut :)
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 19:49"]Varmaan sandra
...santra
...sarnda
[/quote]
Sardna? Mitä vittua? :D
Mulle tuli mielee, et joku sarjassamme Henri tai Kirsti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 17:03"]Et sitten ajatellut kertoa mistä nimestä on kyse...
[/quote]
Elias
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 19:50"]Henri tai Henriikka. Nr on vaikea, mäkin kompastelen.
[/quote]
Sit vaan lempinimi käyttöön, Henkka tms
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 17:17"]
Olen terveyskeskuslääkäri, ja tässä muutama päivä sitten kutsuin odotusaulasta lasta, jonka nimi oli tyyliin "Janika Möttönen". Kukaan ei kuitenkaan reagoinut kutsuun. Kävi sitten ilmi, että "Janikan" äiti istui aulassa lapsensa kanssa, muttei tunnistanut kutsua, koska kutsuvat lasta aina hänen toisella nimellään. Tuli vaan mieleen, että miksi antaa lapselleen etunimi, jota äiti itsekään ei tunnista lapselleen kuuluvaksi.
[/quote]
Jos oikeasti olisit lääkäri eli korkeasti koulutettu, tietäisit ettei ensimmäinen nimi ole synonyymi etunimelle. Toinen ja kolmaskin -jos sellainen on - nimi ovat etunimiä.