Ihmiset pitävät hoitajien palkkatoiveita epäreiluina, vertaavat omaan palkkaansa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kerran työn raskaus saa määrittää palkan, niin sitten voitaisiin poistaa yo-tutkinnot ja yliopistotutkinnot ja amk-tutkinnot ja ottaa tilalle fyysinen rasituskoe, kuka sopiii mihinkin työhön.

Ei ole sitten mitään järkeä opiskella akateemista alaa tai lukea lakimieheksi jos saat saman palkan kuin sairaanhoitaja tai lähäri.

Tästä olen vahvasti eri mieltä.

Epäilen, ettei monesta juristista olisi lähihoitajaksi, niin kuin ylipäätänsä monista muistakaan ihmisistä ei ole hoitolalle.

Jos jokin koe tulisi järjestää, se olisi kognitiivisia/empatia/stressinsieto kykyjä mittaava koe.

Et ilmeisesti ole juuri tutustunut hoitoalan työtehtäviin, jos kuvittelet, että pelkällä fyysisellä lihasmassalla hommat sujuisivat :)

Työ on kyllä monissa paikoissa fyysisestikin raskasta, mutta ennen kaikkea se on kuormittavaa henkisesti, koska se on lähes 100% ihmisläheistä työtä ja lisäksi vuorotyötä, usein hyvin hektisessä tai jopa kaoottisessa toimintaympäristössä.

Siinä missä poliisi niputtaa hankalan asiakkaan ja vie putkaan, meidän on nämäkin tapaukset hoidettava päivittäin, oman turvallisuudenkin kustannuksella.

Ymmärrän, että jos on lukenut 5 vuotta maisteriksi yms, odottaa valmistuttuaan saavansa mukavan ja mielenkiintoisen työn sekä hyvän palkan.

Ongelma vain on siinä, että nykyään todella suuri osa nuorista haluaa opiskella maistereiksi tai vähintään amk-insseiksi, pääasia ettei vaan joudu jäämään raskaisiin "paskahommiin".

Tämän trendin myötä myös korkeakoulutuspaikkoja on viimeisen 10-20 vuoden aikana lisätty aikalailla ja fakta alkaakin olla se, ettei niitä hyvin palkattuja "asiantuntija" töitä enää riitä kaikille ja se aiheuttaa mielipahaa.

Yhteiskunnallinen painoarvo, mielestäni on kuitenkin hyvä mittari, millä palkkatasoa tulisi tarkastella ja tällä asteikolla hoitajat ovat aika korkealla.

Tekeekö mielestäsi esimerkiksi yritysten veronkiertoa konsultoiva verojuristi tai pörssikurssien liikkeitä "ennustava" ekonomi tässä suhteessa yhteiskunnallisesti tärkeämpää työtä?

Aina jaksaa ihmetyttää tämä muiden alojen väheksyminen/yksinkertaistaminen ja oman työn ylikorostaminen. Se poliisihan ei vaan " niputa hankalaa asiakasta ja vie putkaan",eikä ekonomi vaan "ennustele pörssikurssien liikkeitä". Aivan kuin ei se hoitaja työkään ole sitä pyllyjen pyyhkimistä.

Mihin ajattelit,että yhteiskunta pohjaa talouden tulevaisuudennäkymät,kuin näihin "ennustavien" ekonomien näkemyksiin?Mihin pohjautuu pidemmän tähtäimen valtion/kuntien/yritysten suunnitelmat ja tulevaisuuden näkymät?Aivan,näiden "ennustajien" näkemyksiin.Sanoisin,että aika yhteiskunnallisesti merkittävää työtä siis.

Toisen työ ei aina ole sitä mitä kuvittelet sen olevan,joten vertaile vain sellaisiin töihin,mitä olet itse tehnyt.

Minun silmissä sh on peruskoulutus, eikä akateeminen loppututkintokaan ole mitään kovin ihmeellistä. Sitten voi sanoa kouluttautuneensa oikeasti pitkälle, kun on plakkarissa ylempi korkeakoulututkinto, väikkäri ja muutaman vuoden erikoistumisjakso takana. Itsellä ei ole, joten kyseessä ei ole mikään oman hännän nostelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin pelkkä palkan korottaminen auttaa siihe, että alalle palattaisiin. Jos työ on liian raskasta, sitä ei mikään raha pysty korvaamaan. Onko myös niin, että se on loppujen lopuksi aika yksitoikkoista rutiinityötä paljolti, mutta sitä asiaa ei paljon pysty enää parantamaan, koska jokun on työt tehtävä, ja nyt jo on sairaalassa paljon avustavaa henkilökuntaa. Hoitajien pitää lähteä kouluttautumaan lääkäreiksi, jos haluavat lisää sisältöä ja mielenkiintoa työhönsä.

Mitähän on tämä avustava henkilökunta? Ennen sitä oli, kun oli kylvettäjiä ja hoitoapulaisia. Nykyään useilla osastoilla on vain sairaanhoitajia. Esim. fysioterapeutit on ihania ja taitavia, mutta tekevät oman työnsä virka-aikana, eikä heitä voi pyytää avustamaan vaipanvaihdoissa, syöttämisissä tms.

Hoitajat eivät tee läheskään kaikkia töitä esim sairaaloissa. Laitoshuoltajat vaihtavat lakanat, joku muu huolehtii välieneistä. Hoitajat eivät huolehdi ruokahuollosta. Erikseen on vahtimestarit kuljetuksia varten. Siivoojat siivouksia varten. MItä töitä pitäisi vielä siirtää pois hoitajille, jotka joskus ovat tehneet monia muita töitä, joita varten nykyään on muuta henkilökuntaa. Eikö nämä kaikki ole avustavaa henkilökuntaa? Joskushan lääkäri teki itse ainkain pienissä paikoissa paljon myös tätä avustavaa työtä. Osa sitten on siirretty hoitajille ja edelleen hoitajilta muulle hekilökunalle.  Tätä on avustava henkilökunta (joka häärii taustalla). 

Ei kai hoitajien kuulukaan tehdä kaikkia töitä sairaaloissa vaan nimenomaan sitä hoitotyötä? Ja siihen kuuluu myös lakanoiden vaihtaminen niiden likaantuessa tai potilaan suihkupäivänä - laitoshuoltajat petaavat sängyt ainoastaan potilaiden välissä siivotessaan potilaspaikan seuraavalle.

Siivous ei varsinaisesti tosiaan kuulu hoitajille, mutta aseptiikka kyllä. Etenkin norovirusepidemian tms. aikana huolehditaan pintojen desifioinnista. Eritetahrat siivotaan tietysti - vai luuletko, että jos yöllä potilas päättää tehdä tarpeensa sänkyyn tai lattialle niin odotellaan laitoshuoltajaa siivoamaan seuraavana aamuna?

Ruokahuollossa hoitajat monesti osallistuvat ruoan jakamiseen potilaille, ja potilaiden syöttäminen jää hoitajan vastuulle. Hoitajien on myös oltava tarkkoja ruoanjaossa, sillä potilailla on allergioita ja erityisruokavalioita, jotka helposti menevät ohi kielitaidottomalta laitoshuoltajalta, joka mekaanisesti laittaa kaikki samat lisukkeet joka tarjottimelle.

kyllä itsellä on se kokemus, että sairaanhoitaja soittaa siivoojan siivoamaan vaikka keskellä yötä mikäli esim. lattialle päätyy eritteitä.

Oliko kyseessä sairaala, jossa on päivystystoimintaa ympärivuorokautisesti? Koska tavallisella terveyskeskuksen vuodeosastolla ei todellakaan ole laitoshuoltajia töissä yöllä.

Sairaala.

Tästä tullaanklin siihen, että jokainen saa itse valita työpaikkansa ja miettiä mitä tehtäviä missäkin toimenkuvaan kuuluu. Ei pidä kuvitella ,että kun meillä ei ole asiaa x, sitä ei ole muuallakaan. Onhan oikea sairaala ja terveyskeskuksen vuodeosato muutenkin vaativuudeltaan aivan eritasoisia työpaikkoja.

Jep, ja työnkuvissa on muitakin eroja jopa sairaaloiden välillä. Mielenkiinnolla luin, että jossakin laitoshuoltajalle ei kuulu ruokahuolto. Yliopistosairaalan satelliitissa laikkari vastaa siitä yksin (tilaukset, tarjoilut, astiat) ja hajautetulla mallillla, missä annostellaan ruoka GN-vuoista lautasille vasta osastolla. On kieltämättä karmea riski päästää kauhan varteen ummikkoja, mutta tehdäänhän niitä muitakin hätäpaskoja päivittäin.  On siinä sentään joskus maailmaa luodessa ollut hoitaja vielä mukana, muttei enää aikoihin. Onneksi tosiaan on vara valita.

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan, että hoitajat valittaa aina palkoistaan. Kyllä valittaa monet muutkin, jotka menneet lakkoon ja saaneet hyvän palkankorotuksen.

Ja palkankorotukset tuli verorahoista?

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni laitoshuoltajien palkkaa pitäisi korottaa terveydenhoidossa. He tekevät raskasta ja epämiellyttävää, kiireistä työtä työtä, siivoavat eritteet ja valmistelevat tilat, desinfioivat välineet. Heillä on pieni palkka, satasia alle 2000 brutto.

Jossain Lapin perällä vai yksityisellä? Täällä pirkanmaalainen laitoshuoltaja, peruspalkkani 1967 on pienimmästä päästä tällä alueella. Naapurissa 1997, 50 kilsan päässä 2015. Tuon päälle lätkitään henkkoht-, vuoro- ja kokemusvuosilisät (KVTES ja sotesopimus). Progression takia sama pari tonnia jää käteen kuin muillekin duunareille.

Insinööri ja sairaanhoitaja käy AMK:n, joten vertailu ihan paikallaan, mutta tuossa katselin jotain it hommia, niin ei se ollut sen suurempi palkka kuin sh:n vaikka vaadittiin amk taso.

Lähihoitajien  palkkaa ei tarvitse nostaa, kerta heillä jo 2300 ja saavat iltalisät sekä viikonloppulisät, joita välttämättä sh:lle ei makseta, jolloin sh:n palkka on pienempi kuin lähihoitajan ja siinä menee minusta arvostus pyllylleen. Lähihoitaja valmistuu työvoimapoliittisesta koulutuksesta usein, eikä osaa edes laskea kertolaskuja, eikä välttämättä osaa edes suomea. Poikkeuksiakin on.

pumptsipumpum kirjoitti:

Insinööri ja sairaanhoitaja käy AMK:n, joten vertailu ihan paikallaan, mutta tuossa katselin jotain it hommia, niin ei se ollut sen suurempi palkka kuin sh:n vaikka vaadittiin amk taso.

Lähihoitajien  palkkaa ei tarvitse nostaa, kerta heillä jo 2300 ja saavat iltalisät sekä viikonloppulisät, joita välttämättä sh:lle ei makseta, jolloin sh:n palkka on pienempi kuin lähihoitajan ja siinä menee minusta arvostus pyllylleen. Lähihoitaja valmistuu työvoimapoliittisesta koulutuksesta usein, eikä osaa edes laskea kertolaskuja, eikä välttämättä osaa edes suomea. Poikkeuksiakin on.

Olen koulutukseltani sairaanhoitaja sekä insinööri. Voin sanoa, että insinööri koulutus oli 10x vaativampaa ja älykkyyttä vaativaa yleensäkkin. Myös insinöörin työ on huomattavasti vaativampaa kuin hoitajien.

Eli pelkkä AMK-tason palkkojen tasaaminen ei tule todellakaan kysymykseenkään. Hoitajat kuvittelevat liikoja itsestään ja työn vaativuudesta.

Tiedättekö, että useilla aloilla lisäkoulutuksen ainoa palkka on sen oman työpaikkansa säilyminen. Usein jo pelkkä työtehtävistä selvityiminen edellyttää lisäkoulutusta, mutta silloinkin sen voi joutua tekemään omalla ajallaan ja omalla kustannuksellaan. 

Sairaanhoitajien mielestä lisäkoulutuksella näköjään pitää saada lisää palkkaa: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f067adc9-f495-4a8e-8de1-b7aa281afd0e

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinöörit voivat kehitellä esimerkiksi laitteita sairaaloihin. Mites esimerkiksi röntgenlaitteet?

Lakimies voi taas ratkoa ongelmia ennakoivasti esimerkiksi ettei asia menisi oikeuteen ja asiakkaan rahat sinne.

Lakimiehen työ on myös ihmisläheistä ja on myös kuormittavaa kun ihmisten vaatimukset ovat kohtuuttomia ja asiakkaat painostavat, että lakimies hoitaa.

Etttä nämäkö ovat vähempiarvoisia yhteiskunnan kannalta?

Ei varmaan siinä vaiheessa sanota niin, kun sattuu tekemään epäonnistuneen asuntokaupan ja tarvitsee juristin apua.

Eivät ne vähäarvoisia töitä ole, etenkään koneita, laitteita ja ohjelmistoja suunnittelevien insinöörien työtehtävät.

Kuitenkin yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja työnkuvan kriittisyys yhteiskunnan perus toiminnan kannalta on huomattavasti suurempi hoitoalan työtehtävillä.

(vertaan nyt siis juristin työtehtäviin, joista ehkä noin 25% eli puolustus asianajajat ja syyttäjät kuuluvat ns kriittiseen infraan).

Jaa kauankohan se sinun yhteiskuntasi pyörii ilman esimerkiksi yritysjuristeja?Ymmärrätkö edes heidän työnkuvaansa?Kauanko yritykset pysyvät pystyssä,ilman,että joku huolehtii,että toimitaan lakien ja asetusten mukaan?Miten se vaikuttaa koko yhteiskunnan toimintaan?Aika kriittistä yhteiskunnan kannalta,että joku varmistaa,että yritykset toimivat "oikein".Vai ajattelitko,että aika kriittistä työtä valtion,kuntien ja verotulojen kannalta.

Vierailija kirjoitti:

”Väheksymättä tai erittelemättä sen enempää kenenkään koulutuksia tai ammatteja, ihan fakta on että yliopistosta valmistuu kaikenlaista kalevauvan sanoin "huuhaa humanistia" tai muuta ihmeen turhanpäiväistä tutkijaa, joiden panos tälle yhteiskunnalle ja meille veronmaksajille on ihan yhtä tyhjän kanssa. Mutta kukaan ei pärjää ilman hoitajia.”

Asian vierestä, mutta olet kai tajunnut, että Kalevauva pilkkaa näitä Vauva.fin  älyvapaita kommentteja? Ja sinä päätät siteerata sitä luotettavana lähteenä?

Kyllä se opiskelu kannattaa. Tuo ei tosin olisi vaatinut kummoista runoanalyysiä, mutta ilmeisesti sanoma voi kuitenkin mennä helposti ohi. Lukeminen kannattaa aina.

Ei palkankorotuksia, vaan enemmän hoitajia ja vähemmän välitason esihenkilöitä.

Tätä voisi toteuttaa kaikilla julkisilla aloilla. 

Eduskunnasta voisi myös vähentää palkollisia, ja kohtuullistaa heidänkin palkkojaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan, että hoitajat valittaa aina palkoistaan. Kyllä valittaa monet muutkin, jotka menneet lakkoon ja saaneet hyvän palkankorotuksen.

Ja palkankorotukset tuli verorahoista?

Verorahoista kustannetaan se, mitä verorahoilla halutaan saada. Koulut, tiet, terveydenhuolto... jos on valmis tinkimään jonkun laadusta, siihen ei sitten tarvitse niin niitä rahoja laittaa. Mutta jos halutaan ylläpitää hyvä terveydenhuoltojärjestelmä, niin verorahoista se vaan on kustannettava.

Vierailija kirjoitti:

Tiedättekö, että useilla aloilla lisäkoulutuksen ainoa palkka on sen oman työpaikkansa säilyminen. Usein jo pelkkä työtehtävistä selvityiminen edellyttää lisäkoulutusta, mutta silloinkin sen voi joutua tekemään omalla ajallaan ja omalla kustannuksellaan. 

Sairaanhoitajien mielestä lisäkoulutuksella näköjään pitää saada lisää palkkaa: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f067adc9-f495-4a8e-8de1-b7aa281afd0e

Tuossahan on kyse tehtävän siirrosta, eli lisääntyneestä vastuusta. Toki siihen on saanut sen edellyttämän koulutuksen, mutta silti siitä kuuluu saada myös lisää palkkaa. Silmään pistot eivät ole mitään normaalia sairaanhoitajan perustyötä kuten ei myöskään reseptien määrääminen tai haavojen ompelu.

Vierailija kirjoitti:

Ei palkankorotuksia, vaan enemmän hoitajia ja vähemmän välitason esihenkilöitä.

Tätä voisi toteuttaa kaikilla julkisilla aloilla. 

Eduskunnasta voisi myös vähentää palkollisia, ja kohtuullistaa heidänkin palkkojaan.

Vielä löytyy näitä, jotka eivät tajua: Tällä nykyisellä palkalla ei saa sijaisia enää minnekään ja harvassa paikassa edes vakituisiin paikkoihin. Raha on paras houkutin tällä hetkellä saada ihmisiä töihin. On täysin typerää hokea tuota lisää hoitajia-mantraa, jos ei ensin tehdä alasta houkuttelevampaa.

Vierailija kirjoitti:

Hoitajat tienaa keskimääräisen suomalaisen verran. Se ei määritelmällisestikään voi olla huono palkka.

Jännä, en minä vaan hoitajana tienannut. Vaikka sain kahdet ikälisätkin. Ihmisillä ei todellakaan näytä olevan käsitystä hoitajien todellisista palkoista.

Vierailija kirjoitti:

pumptsipumpum kirjoitti:

Insinööri ja sairaanhoitaja käy AMK:n, joten vertailu ihan paikallaan, mutta tuossa katselin jotain it hommia, niin ei se ollut sen suurempi palkka kuin sh:n vaikka vaadittiin amk taso.

Lähihoitajien  palkkaa ei tarvitse nostaa, kerta heillä jo 2300 ja saavat iltalisät sekä viikonloppulisät, joita välttämättä sh:lle ei makseta, jolloin sh:n palkka on pienempi kuin lähihoitajan ja siinä menee minusta arvostus pyllylleen. Lähihoitaja valmistuu työvoimapoliittisesta koulutuksesta usein, eikä osaa edes laskea kertolaskuja, eikä välttämättä osaa edes suomea. Poikkeuksiakin on.

Olen koulutukseltani sairaanhoitaja sekä insinööri. Voin sanoa, että insinööri koulutus oli 10x vaativampaa ja älykkyyttä vaativaa yleensäkkin. Myös insinöörin työ on huomattavasti vaativampaa kuin hoitajien.

Eli pelkkä AMK-tason palkkojen tasaaminen ei tule todellakaan kysymykseenkään. Hoitajat kuvittelevat liikoja itsestään ja työn vaativuudesta.

Höpöhöpö.

Sairaanhoito jokaiselle maksulliseksi ja kelakorvaukset pois.

Sairaanhoidon lakkauttaminen olisi tosin tasaveroisempi ratkaisu. Jokainen porvoolainen sairaamhoitajainsinööri osaa hoitaa itsensä.

Peruspalkka on ihmishengistä vastaten matala. Luin jonkin analyysin hoitajien työstä suomessa, meillä on vähemmän lääkäreitä ja enemmän hoitajien malli. Eli hoitajat on isossa roolissa arvioidessaan potilaan tilan ja milloin vasta "vaivataan" =kutsutaan lääkäri paikalle tai ylipäänsä konsultoidaan lääkäriä. Eli palkankorotus todellakin kuuluisi sairaanhoitajille, vrt.lääkärin palkka. Sairaanhoitajan palkkahan koostuu suuriltaosin näistä vuorotyölisistä, mutta on huomioitava että kun tehdään paljon tuplavuoroa ja ylimääräistä vuoroa, koska henkilökuntaa ei ole tarpeeksi tai on vaikka "saikulla". Niin suuri osa palkasta tulee näistä ylitöistä, jotka maksetaan nimenomaan rahana, koska työvoima ei kertakaikkiaan riitä , niitä vapaina pitämään. Sairaanhoitaja joka tekee päivävuoroa arkisin, eikä viikonloppuina eikä öisin tai ollenkaan ylitöitä palkka on vain ja ainoastaan tämä peruspalkka. Moniko muun alan edustaja tekee näin paljon työtunteja, onko se edes laillista työsuojelunkaan puolesta? Ja vaarantuuko hoitajien väsymyksen vuoksi potilasturvallisuus? Kun ei nyt kerran enää lakkoilla, niin ei varmaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin pelkkä palkan korottaminen auttaa siihe, että alalle palattaisiin. Jos työ on liian raskasta, sitä ei mikään raha pysty korvaamaan. Onko myös niin, että se on loppujen lopuksi aika yksitoikkoista rutiinityötä paljolti, mutta sitä asiaa ei paljon pysty enää parantamaan, koska jokun on työt tehtävä, ja nyt jo on sairaalassa paljon avustavaa henkilökuntaa. Hoitajien pitää lähteä kouluttautumaan lääkäreiksi, jos haluavat lisää sisältöä ja mielenkiintoa työhönsä.

Mitähän on tämä avustava henkilökunta? Ennen sitä oli, kun oli kylvettäjiä ja hoitoapulaisia. Nykyään useilla osastoilla on vain sairaanhoitajia. Esim. fysioterapeutit on ihania ja taitavia, mutta tekevät oman työnsä virka-aikana, eikä heitä voi pyytää avustamaan vaipanvaihdoissa, syöttämisissä tms.

Hoitajat eivät tee läheskään kaikkia töitä esim sairaaloissa. Laitoshuoltajat vaihtavat lakanat, joku muu huolehtii välieneistä. Hoitajat eivät huolehdi ruokahuollosta. Erikseen on vahtimestarit kuljetuksia varten. Siivoojat siivouksia varten. MItä töitä pitäisi vielä siirtää pois hoitajille, jotka joskus ovat tehneet monia muita töitä, joita varten nykyään on muuta henkilökuntaa. Eikö nämä kaikki ole avustavaa henkilökuntaa? Joskushan lääkäri teki itse ainkain pienissä paikoissa paljon myös tätä avustavaa työtä. Osa sitten on siirretty hoitajille ja edelleen hoitajilta muulle hekilökunalle.  Tätä on avustava henkilökunta (joka häärii taustalla). 

Ei kai hoitajien kuulukaan tehdä kaikkia töitä sairaaloissa vaan nimenomaan sitä hoitotyötä? Ja siihen kuuluu myös lakanoiden vaihtaminen niiden likaantuessa tai potilaan suihkupäivänä - laitoshuoltajat petaavat sängyt ainoastaan potilaiden välissä siivotessaan potilaspaikan seuraavalle.

Siivous ei varsinaisesti tosiaan kuulu hoitajille, mutta aseptiikka kyllä. Etenkin norovirusepidemian tms. aikana huolehditaan pintojen desifioinnista. Eritetahrat siivotaan tietysti - vai luuletko, että jos yöllä potilas päättää tehdä tarpeensa sänkyyn tai lattialle niin odotellaan laitoshuoltajaa siivoamaan seuraavana aamuna?

Ruokahuollossa hoitajat monesti osallistuvat ruoan jakamiseen potilaille, ja potilaiden syöttäminen jää hoitajan vastuulle. Hoitajien on myös oltava tarkkoja ruoanjaossa, sillä potilailla on allergioita ja erityisruokavalioita, jotka helposti menevät ohi kielitaidottomalta laitoshuoltajalta, joka mekaanisesti laittaa kaikki samat lisukkeet joka tarjottimelle.

kyllä itsellä on se kokemus, että sairaanhoitaja soittaa siivoojan siivoamaan vaikka keskellä yötä mikäli esim. lattialle päätyy eritteitä.

Oliko kyseessä sairaala, jossa on päivystystoimintaa ympärivuorokautisesti? Koska tavallisella terveyskeskuksen vuodeosastolla ei todellakaan ole laitoshuoltajia töissä yöllä.

Sairaala.

Tästä tullaanklin siihen, että jokainen saa itse valita työpaikkansa ja miettiä mitä tehtäviä missäkin toimenkuvaan kuuluu. Ei pidä kuvitella ,että kun meillä ei ole asiaa x, sitä ei ole muuallakaan. Onhan oikea sairaala ja terveyskeskuksen vuodeosato muutenkin vaativuudeltaan aivan eritasoisia työpaikkoja.

Jep, ja työnkuvissa on muitakin eroja jopa sairaaloiden välillä. Mielenkiinnolla luin, että jossakin laitoshuoltajalle ei kuulu ruokahuolto. Yliopistosairaalan satelliitissa laikkari vastaa siitä yksin (tilaukset, tarjoilut, astiat) ja hajautetulla mallillla, missä annostellaan ruoka GN-vuoista lautasille vasta osastolla. On kieltämättä karmea riski päästää kauhan varteen ummikkoja, mutta tehdäänhän niitä muitakin hätäpaskoja päivittäin.  On siinä sentään joskus maailmaa luodessa ollut hoitaja vielä mukana, muttei enää aikoihin. Onneksi tosiaan on vara valita.

Voi kuule, meillä terveyskeskuksen sairaalassa iltavuorossa päivällisen aikaan sairaanhoitajakin on kauhan varressa. Oli millainen potilastilanne tahansa. Muutoin ei saa potilaat ruokaa. Laitoshuoltaja hoitaa aamiaisen ja lounaan. Myös iltapalan jako kuuluu hoitajille. Kieltämättä välillä haastavaa, kun henkilökuntaa on vähän, jatkohoidosta tulee potilaita ja omaiset soittaa, tulee uutta määräystä lääkäriltä labrojen perusteella ja vielä paikkakunnan asumisyksikössä konsultoivat sairaalan sairaanhoitajaa tarvittaessa. Juu ja sairaanhoitajan iltalisähän on siis 15% ja sitä maksetaan vasta klo18 jälkeisestä ajasta. Että jos on joku kateellinen lisistä, niin tervetuloa alalle!

Aloituksesta vain otsikon lukeneena:

Eivätkö hoitajat itse vertaa palkkojaan muiden ammattiryhmien palkkoihin? Ainakin täältä somesta saa sen käsityksen, että vertaavat.

Mua kiinnostais tietää onko jotkut hoitajat tyytyväisiä omaan palkkaansa? Paljon te oikein tienaatte? Mikä olisi sopiva summa tienata kuukaudessa että olisit tyytyväinen?

Mikä sai teidät hakeutumaan alunperin alalle? Tuliko hoitajan työn raskaus yllätyksenä?

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostais tietää onko jotkut hoitajat tyytyväisiä omaan palkkaansa? Paljon te oikein tienaatte? Mikä olisi sopiva summa tienata kuukaudessa että olisit tyytyväinen?

Mikä sai teidät hakeutumaan alunperin alalle? Tuliko hoitajan työn raskaus yllätyksenä?

Kyllä itseasiassa tuli. Ei sitä siihen aikaan kerrottu totuutta kuinka retuperällä asiat on. Ei henkilökuntaa, pomot täysiä mulqvisteja, palkkoja ei makseta asiallisesti, vuorotyö on järjettömän kuluttavaa yms.