Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset pitävät hoitajien palkkatoiveita epäreiluina, vertaavat omaan palkkaansa
03.04.2022 |
Todella moni toteaa palkkavertailukeskusteluissa, että on lukenut jotain alaa yliopistossa niin ja niin monta vuotta, eikä oma palkka ole sen parempi kuin sairaanhoitajillakaan. Ja koska hän ei vuosia lukeneena ihmisenä saa enempää palkkaa, ei hoitajienkaan pitäisi.
Miksi ajatellaan niin suoraviivaisesti, että opiskeluvuosien tulisi olla suoraan verrannollinen palkkaan? Väheksymättä tai erittelemättä sen enempää kenenkään koulutuksia tai ammatteja, ihan fakta on että yliopistosta valmistuu kaikenlaista kalevauvan sanoin "huuhaa humanistia" tai muuta ihmeen turhanpäiväistä tutkijaa, joiden panos tälle yhteiskunnalle ja meille veronmaksajille on ihan yhtä tyhjän kanssa. Mutta kukaan ei pärjää ilman hoitajia.
Kysymys siis kuuluukin: miksi yliopistotutkinto olisi yhtään sen arvokkaampi kuin hoitajan tutkinto, kun hoitaja kuitenkin tekee aidosti työtä jolla on tarkoitus. Työtä joka pelastaa henkiä ja turvaa terveyttä.
Monesta on lukemaan ja opiskelemaan, harvasta oikeasti raskaaseen ja vaativaan työhön. Hoitotyön vetovoima on nollissa, hullun hommaa lähteä uuvuttamaan itseään alalle.
Mutta jos palkka olisi parempi, palaisivatko he jotka ovat lähteneet? Ja olisiko uusia nuoria tulokkaita enemmän?
Kommentit (532)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran työn raskaus saa määrittää palkan, niin sitten voitaisiin poistaa yo-tutkinnot ja yliopistotutkinnot ja amk-tutkinnot ja ottaa tilalle fyysinen rasituskoe, kuka sopiii mihinkin työhön.
Ei ole sitten mitään järkeä opiskella akateemista alaa tai lukea lakimieheksi jos saat saman palkan kuin sairaanhoitaja tai lähäri.
Tästä olen vahvasti eri mieltä.
Epäilen, ettei monesta juristista olisi lähihoitajaksi, niin kuin ylipäätänsä monista muistakaan ihmisistä ei ole hoitolalle.
Jos jokin koe tulisi järjestää, se olisi kognitiivisia/empatia/stressinsieto kykyjä mittaava koe.Et ilmeisesti ole juuri tutustunut hoitoalan työtehtäviin, jos kuvittelet, että pelkällä fyysisellä lihasmassalla hommat sujuisivat :)
Työ on kyllä monissa paikoissa fyysisestikin raskasta, mutta ennen kaikkea se on kuormittavaa henkisesti, koska se on lähes 100% ihmisläheistä työtä ja lisäksi vuorotyötä, usein hyvin hektisessä tai jopa kaoottisessa toimintaympäristössä.Siinä missä poliisi niputtaa hankalan asiakkaan ja vie putkaan, meidän on nämäkin tapaukset hoidettava päivittäin, oman turvallisuudenkin kustannuksella.
Ymmärrän, että jos on lukenut 5 vuotta maisteriksi yms, odottaa valmistuttuaan saavansa mukavan ja mielenkiintoisen työn sekä hyvän palkan.
Ongelma vain on siinä, että nykyään todella suuri osa nuorista haluaa opiskella maistereiksi tai vähintään amk-insseiksi, pääasia ettei vaan joudu jäämään raskaisiin "paskahommiin".
Tämän trendin myötä myös korkeakoulutuspaikkoja on viimeisen 10-20 vuoden aikana lisätty aikalailla ja fakta alkaakin olla se, ettei niitä hyvin palkattuja "asiantuntija" töitä enää riitä kaikille ja se aiheuttaa mielipahaa.
Yhteiskunnallinen painoarvo, mielestäni on kuitenkin hyvä mittari, millä palkkatasoa tulisi tarkastella ja tällä asteikolla hoitajat ovat aika korkealla.
Tekeekö mielestäsi esimerkiksi yritysten veronkiertoa konsultoiva verojuristi tai pörssikurssien liikkeitä "ennustava" ekonomi tässä suhteessa yhteiskunnallisesti tärkeämpää työtä?
Kannattaa erotella mielessään julkinen ja yksityinwn sektori ja miettiä miksi nämä kaksi eroavat palkanmaksussa.
Ja eiköhän jokaisesta juristista olisi lähihoitajan hommia tekemään, ihmiset eivät ymmärrä että ihmiset kenellä on pelimerkkejä riittävästi onnistuvat vallan mainiosti vähemmän haastavissa töissä, lähihoitajista ehkä promille kykenee juristiksi.
Melko ylimielinen asenne sinulla ja vastaan sen vuoksi samalla mitalla.
Veikkaan, että ensimmäiseksi kompastuskiveksi hoitoalalle siirtyessään monella "juristilla" tulisi nöyryyden tai aidon empatian puute. Ilman niitä et heikossa asemassa olevia potilaita jaksa hoitaa väsyneenä päivästä toiseen. Seuraavaksi tulisi henkisen stressin sietokyky: epäilen vahvasti, ettei monen kantti kestäisi yhdistelmää eritteitä, haistattelua ja väkivallan kokemusta kiireellä ja väsymyksellä höystettynä, etenkään jos empatiakykyä ja nöyryyttä ei luonteesta löydy.
Minä taas puolestani väitän, että juristiksi lukeminen onnistuu, kun jaksaa lukea, lukea ja lukea. Juristina toimimiseen ei tarvita poikkeuksellista viisautta, ehkä jossain määrin älyä. Ahkeruutta, erittäin hyvää muistia ja istumalihaksia kylläkin. Hieman kiero ja kilpailuhenkinen luonteenlaatukaan ei olisi pahitteeksi.
Varsin empaattisen kuvan annat itsestäsi, olisipa mukava päätyä sinun potilaaksesi juristina kun hoitajan näkökulma on se, että juristit ovat kieroja ja emptiakyvyttömiä.
Ihan tiedoksesi vain, Suomesta taitaa löytyä enemmän henkirikokseen syyllistyneitä hoitajia kuin juristeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanotaan, että hoitajat valittaa aina palkoistaan. Kyllä valittaa monet muutkin, jotka menneet lakkoon ja saaneet hyvän palkankorotuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinöörit tekevät tuottavaa työtä. Hoitajien työ on arvokasta, mutta se ei kasvata kakkua.
Hoitaisko robotti hoidettavat halvemmalla kuin ihminen?
Eikö noita ole japanissa kokeiltu? Joten ehkä siihen ollaan menossa vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"hoitajilla on hyvä palkka" hoitajat pakotetaan tekemään 3 vuorotyötä ja vuorot ovat usein ihan miten sattuu. Kokonaisia vapaaviikonloppuja on harvoin, kerran kuussa enintään. Koko elämä pyörii univelkojen ja raskaan työn ympärillä. Ei mitenkään voi verrata tavallisen päivätyöläisen palkkaan, ei mitenkään. Eikä päivätyötä riitä
kaikille hoitajille plus sitten se palkka olisi huono. 2600eVarmasti ollut ikävä yllätys ymmärtää vasta valmistumisen jälkeen että vuorotöitäkin tarjolla. Jos ei niitä halua tehdä niin ei tee, tekee vaan töitä päivävuoroissa. Eiköhän löydy molempiin tekijöitä kun niin kova pula (miksei kouluteta enempää?). Kuinka moni muu tienaa päivätöissä 2700e? Tai vuorotyönä 3500e? Ei vissiin mikään riitä.
Koulutus ei ole ratkaissut ongelmaa, oliko nyt 32% keskeyttävät hoitajan opinnot ja siirtyvät opiskelemaan muuta alaa.
Itse olen sh ja työskentelin alalla pari vuotta ja siirryin toiselle alalle, nyt olen kirjanpitäjä, palkka 3200€/kk siisti sisätyö 8.00-16.00. Ja pelkkää säästöä lasten hoitomaksuissa, työmatkoissa jne.
Täällä puhutaan hoitajien keskipalkasta, joka sisältää kaikki lisät esim. ylityö, sunnuntailisä, lomaraha jne. mutta ihan samalla tavalla ne maksetaan kaikilla aloilla ja ammateissa. Jos kirjanpitäjänä teen ylitöitä, ihan samalla tavalla saan ylityökorv. kuin hoitajat.
Ei makseta. Tietotyöläiset saavat yleensä pankkitunteja 1:1 ylitöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"hoitajilla on hyvä palkka" hoitajat pakotetaan tekemään 3 vuorotyötä ja vuorot ovat usein ihan miten sattuu. Kokonaisia vapaaviikonloppuja on harvoin, kerran kuussa enintään. Koko elämä pyörii univelkojen ja raskaan työn ympärillä. Ei mitenkään voi verrata tavallisen päivätyöläisen palkkaan, ei mitenkään. Eikä päivätyötä riitä
kaikille hoitajille plus sitten se palkka olisi huono. 2600eVarmasti ollut ikävä yllätys ymmärtää vasta valmistumisen jälkeen että vuorotöitäkin tarjolla. Jos ei niitä halua tehdä niin ei tee, tekee vaan töitä päivävuoroissa. Eiköhän löydy molempiin tekijöitä kun niin kova pula (miksei kouluteta enempää?). Kuinka moni muu tienaa päivätöissä 2700e? Tai vuorotyönä 3500e? Ei vissiin mikään riitä.
Koulutus ei ole ratkaissut ongelmaa, oliko nyt 32% keskeyttävät hoitajan opinnot ja siirtyvät opiskelemaan muuta alaa.
Itse olen sh ja työskentelin alalla pari vuotta ja siirryin toiselle alalle, nyt olen kirjanpitäjä, palkka 3200€/kk siisti sisätyö 8.00-16.00. Ja pelkkää säästöä lasten hoitomaksuissa, työmatkoissa jne.
Täällä puhutaan hoitajien keskipalkasta, joka sisältää kaikki lisät esim. ylityö, sunnuntailisä, lomaraha jne. mutta ihan samalla tavalla ne maksetaan kaikilla aloilla ja ammateissa. Jos kirjanpitäjänä teen ylitöitä, ihan samalla tavalla saan ylityökorv. kuin hoitajat.
Ei makseta. Tietotyöläiset saavat yleensä pankkitunteja 1:1 ylitöistä.
Ei makseta. Opettajille ei makseta ylitöistä, opetustunteja lukuunottamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hoitajat vertaavat palkkaansa vain niihin, joihin verratessa hoitajan palkka näyttää huonolta? Mikseivät he vertaa palkkaansa esimerkiksi poliiseihin tai pelastajiin, jotka mielestäni ovat yhteiskunnan (ja ilmeisesti koulutuksenkin) kannalta samanlaisessa asemassa?
Jos verrataan hoitajien palkkaa poliisin palkkaa niin se on
"Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Poliisi on 5000 euroa kuukaudessa."
Höpö höpä. Poliisin palkka lähtee 2000 e /kk. Tähän tulee päälle tehtävien vaativuuden mukaan lisiä.
https://www.spjl.fi/files/3825/Poliisitoimen_peruspalkkataulukko_1.5.20…
Ja näin se pitäisi olla hoitajillakin! Peruspalkka vaikka 2400e ja tehtäväkohtaiset kunnon lisät (akuutti, keskoshoitajat, anestesiahoitajat yms). Eli ok peruspalkka ja mahdollisuus tehdä lisää erityisosaamisellaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin pelkkä palkan korottaminen auttaa siihe, että alalle palattaisiin. Jos työ on liian raskasta, sitä ei mikään raha pysty korvaamaan. Onko myös niin, että se on loppujen lopuksi aika yksitoikkoista rutiinityötä paljolti, mutta sitä asiaa ei paljon pysty enää parantamaan, koska jokun on työt tehtävä, ja nyt jo on sairaalassa paljon avustavaa henkilökuntaa. Hoitajien pitää lähteä kouluttautumaan lääkäreiksi, jos haluavat lisää sisältöä ja mielenkiintoa työhönsä.
Mitähän on tämä avustava henkilökunta? Ennen sitä oli, kun oli kylvettäjiä ja hoitoapulaisia. Nykyään useilla osastoilla on vain sairaanhoitajia. Esim. fysioterapeutit on ihania ja taitavia, mutta tekevät oman työnsä virka-aikana, eikä heitä voi pyytää avustamaan vaipanvaihdoissa, syöttämisissä tms.
Hoitajat eivät tee läheskään kaikkia töitä esim sairaaloissa. Laitoshuoltajat vaihtavat lakanat, joku muu huolehtii välieneistä. Hoitajat eivät huolehdi ruokahuollosta. Erikseen on vahtimestarit kuljetuksia varten. Siivoojat siivouksia varten. MItä töitä pitäisi vielä siirtää pois hoitajille, jotka joskus ovat tehneet monia muita töitä, joita varten nykyään on muuta henkilökuntaa. Eikö nämä kaikki ole avustavaa henkilökuntaa? Joskushan lääkäri teki itse ainkain pienissä paikoissa paljon myös tätä avustavaa työtä. Osa sitten on siirretty hoitajille ja edelleen hoitajilta muulle hekilökunalle. Tätä on avustava henkilökunta (joka häärii taustalla).
Ymmärsin, että avustavalla henkilökunnalla olisi tarkoitettu jotain, mitä avustetaan hoitotyössä, mutta nuo ovat erillisiä ammattiryhmiä. Totta kai sairaaloissa on muita työntekijöitä, mutta ei minua sairaanhoitajan työssä avusta vahtimestarit tai laitoshuoltajat. Ja laitoshuoltajat eivät vaihda päivittäin lakanoita potilaille, vaan me hoitajat. Me hoitajat myös desinfioimme hoitovälineet, jos huoneessa vaihtuu potilas. Potilaskuljettajat kuljettavat potilaita, mutta vieläkin esim HUSsissa hoitaja hakee potilaan heräämöstä. Hoitaja vie myös huonokuntoisen potilaan aina kuvauksiin. Ruokahuollossakin on monen kirjavaa käytäntöä riippuen työpaikasta.
Mielestäni avustavaa henkilökuntaa pitäisi sairaaloissa olla enemmän, jotta sairaanhoitaja saisi rauhassa keskittyä esim lääkehoitoon.
Eikö ne lähärit oo tota varten? Jenkeissähän tota tehdään vapaaehtoisten voimin, ehkä meilläkin jotkut kesähessut saisi lakanoita vaihtelemaan ja vanhuksia taluttelemaan? Eritteitä en siivoaisi, vaikka palkka olisi mikä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin pelkkä palkan korottaminen auttaa siihe, että alalle palattaisiin. Jos työ on liian raskasta, sitä ei mikään raha pysty korvaamaan. Onko myös niin, että se on loppujen lopuksi aika yksitoikkoista rutiinityötä paljolti, mutta sitä asiaa ei paljon pysty enää parantamaan, koska jokun on työt tehtävä, ja nyt jo on sairaalassa paljon avustavaa henkilökuntaa. Hoitajien pitää lähteä kouluttautumaan lääkäreiksi, jos haluavat lisää sisältöä ja mielenkiintoa työhönsä.
Mitähän on tämä avustava henkilökunta? Ennen sitä oli, kun oli kylvettäjiä ja hoitoapulaisia. Nykyään useilla osastoilla on vain sairaanhoitajia. Esim. fysioterapeutit on ihania ja taitavia, mutta tekevät oman työnsä virka-aikana, eikä heitä voi pyytää avustamaan vaipanvaihdoissa, syöttämisissä tms.
Hoitajat eivät tee läheskään kaikkia töitä esim sairaaloissa. Laitoshuoltajat vaihtavat lakanat, joku muu huolehtii välieneistä. Hoitajat eivät huolehdi ruokahuollosta. Erikseen on vahtimestarit kuljetuksia varten. Siivoojat siivouksia varten. MItä töitä pitäisi vielä siirtää pois hoitajille, jotka joskus ovat tehneet monia muita töitä, joita varten nykyään on muuta henkilökuntaa. Eikö nämä kaikki ole avustavaa henkilökuntaa? Joskushan lääkäri teki itse ainkain pienissä paikoissa paljon myös tätä avustavaa työtä. Osa sitten on siirretty hoitajille ja edelleen hoitajilta muulle hekilökunalle. Tätä on avustava henkilökunta (joka häärii taustalla).
Ymmärsin, että avustavalla henkilökunnalla olisi tarkoitettu jotain, mitä avustetaan hoitotyössä, mutta nuo ovat erillisiä ammattiryhmiä. Totta kai sairaaloissa on muita työntekijöitä, mutta ei minua sairaanhoitajan työssä avusta vahtimestarit tai laitoshuoltajat. Ja laitoshuoltajat eivät vaihda päivittäin lakanoita potilaille, vaan me hoitajat. Me hoitajat myös desinfioimme hoitovälineet, jos huoneessa vaihtuu potilas. Potilaskuljettajat kuljettavat potilaita, mutta vieläkin esim HUSsissa hoitaja hakee potilaan heräämöstä. Hoitaja vie myös huonokuntoisen potilaan aina kuvauksiin. Ruokahuollossakin on monen kirjavaa käytäntöä riippuen työpaikasta.
Mielestäni avustavaa henkilökuntaa pitäisi sairaaloissa olla enemmän, jotta sairaanhoitaja saisi rauhassa keskittyä esim lääkehoitoon.
Joo mutta joskus nämä kaikki kuuluivat hoitajan työnkuvaan ja sitä ennen myös lääkärin toimenkuvaan, jos kunnassa oli 1 lääkäri.
Joo, mutta miten asiat olivat 100 vuotta sitten, ei taida päteä enää : D Tuolla logiikalla meidän osaston neurokirurgi pitäisi perua toimenpide ja tulla vaipanvaihtoon avuksi, jos hoitaja on sairaana.
Joo mutta antaa kuvan siitä, mihin päin kehitys on kulkenut. Voi kysyä, mikä on sitä hoitajan työtä?
Jos et tiedä, mitä sairaanhoitajan työ on, niin voin kertoa. Riippuu toki työpaikasta. Minulla on kokemusta kirurgisesta hoitotyöstä. Minun vastuullani on potilaiden elintoimintojen tarkkailu ja hoito hoitotyön keinoin, informoin lääkäriä tarvittaessa muutoksista, tarkistan lääkelistoja (koska farmaseutilla ei aikaa, heitäkin liian vähän), valmistan lääkkeitä käyttökuntoon, annan lääkkeet, seuraan potilaan vointia lääkitysten aikana (vitaalit, sydämenrytmi ym) ja lääkkeen vastetta, hoidan haavoja, kuntoutan potilaita, kyselen samalla miten potilas jaksaa psyykkisesti, löytyykö omaisia tukemaan, miten hän tulee pärjäämään kotona jne. Eniten aikaa vie tuo elintoimintojen tarkkailu, lääkehoito ja niistä kirjaaminen. Joskus niihin ei riitä kunnolla aikaa, kun pitää tehdä niin paljon kaikkea muutakin.
Ei tuo nyt erityisen "raskaalta" kuulosta. Kiireiseltä ehkä ja tarkkuutta vaativalta varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran työn raskaus saa määrittää palkan, niin sitten voitaisiin poistaa yo-tutkinnot ja yliopistotutkinnot ja amk-tutkinnot ja ottaa tilalle fyysinen rasituskoe, kuka sopiii mihinkin työhön.
Ei ole sitten mitään järkeä opiskella akateemista alaa tai lukea lakimieheksi jos saat saman palkan kuin sairaanhoitaja tai lähäri.
Tästä olen vahvasti eri mieltä.
Epäilen, ettei monesta juristista olisi lähihoitajaksi, niin kuin ylipäätänsä monista muistakaan ihmisistä ei ole hoitolalle.
Jos jokin koe tulisi järjestää, se olisi kognitiivisia/empatia/stressinsieto kykyjä mittaava koe.Et ilmeisesti ole juuri tutustunut hoitoalan työtehtäviin, jos kuvittelet, että pelkällä fyysisellä lihasmassalla hommat sujuisivat :)
Työ on kyllä monissa paikoissa fyysisestikin raskasta, mutta ennen kaikkea se on kuormittavaa henkisesti, koska se on lähes 100% ihmisläheistä työtä ja lisäksi vuorotyötä, usein hyvin hektisessä tai jopa kaoottisessa toimintaympäristössä.Siinä missä poliisi niputtaa hankalan asiakkaan ja vie putkaan, meidän on nämäkin tapaukset hoidettava päivittäin, oman turvallisuudenkin kustannuksella.
Ymmärrän, että jos on lukenut 5 vuotta maisteriksi yms, odottaa valmistuttuaan saavansa mukavan ja mielenkiintoisen työn sekä hyvän palkan.
Ongelma vain on siinä, että nykyään todella suuri osa nuorista haluaa opiskella maistereiksi tai vähintään amk-insseiksi, pääasia ettei vaan joudu jäämään raskaisiin "paskahommiin".
Tämän trendin myötä myös korkeakoulutuspaikkoja on viimeisen 10-20 vuoden aikana lisätty aikalailla ja fakta alkaakin olla se, ettei niitä hyvin palkattuja "asiantuntija" töitä enää riitä kaikille ja se aiheuttaa mielipahaa.
Yhteiskunnallinen painoarvo, mielestäni on kuitenkin hyvä mittari, millä palkkatasoa tulisi tarkastella ja tällä asteikolla hoitajat ovat aika korkealla.
Tekeekö mielestäsi esimerkiksi yritysten veronkiertoa konsultoiva verojuristi tai pörssikurssien liikkeitä "ennustava" ekonomi tässä suhteessa yhteiskunnallisesti tärkeämpää työtä?
Aina jaksaa ihmetyttää tämä muiden alojen väheksyminen/yksinkertaistaminen ja oman työn ylikorostaminen. Se poliisihan ei vaan " niputa hankalaa asiakasta ja vie putkaan",eikä ekonomi vaan "ennustele pörssikurssien liikkeitä". Aivan kuin ei se hoitaja työkään ole sitä pyllyjen pyyhkimistä.
Mihin ajattelit,että yhteiskunta pohjaa talouden tulevaisuudennäkymät,kuin näihin "ennustavien" ekonomien näkemyksiin?Mihin pohjautuu pidemmän tähtäimen valtion/kuntien/yritysten suunnitelmat ja tulevaisuuden näkymät?Aivan,näiden "ennustajien" näkemyksiin.Sanoisin,että aika yhteiskunnallisesti merkittävää työtä siis.
Toisen työ ei aina ole sitä mitä kuvittelet sen olevan,joten vertaile vain sellaisiin töihin,mitä olet itse tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi työttömät eivät mene lakkoon?
Ai miten se muka tapahtuisi? ”Kieltäydyn olemasta työtön, jos ei korvaukset nouse”, vai miten ajattelit?
"Jos korvaukset eivät nouse niin menen töihin!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran työn raskaus saa määrittää palkan, niin sitten voitaisiin poistaa yo-tutkinnot ja yliopistotutkinnot ja amk-tutkinnot ja ottaa tilalle fyysinen rasituskoe, kuka sopiii mihinkin työhön.
Ei ole sitten mitään järkeä opiskella akateemista alaa tai lukea lakimieheksi jos saat saman palkan kuin sairaanhoitaja tai lähäri.
Tästä olen vahvasti eri mieltä.
Epäilen, ettei monesta juristista olisi lähihoitajaksi, niin kuin ylipäätänsä monista muistakaan ihmisistä ei ole hoitolalle.
Jos jokin koe tulisi järjestää, se olisi kognitiivisia/empatia/stressinsieto kykyjä mittaava koe.Et ilmeisesti ole juuri tutustunut hoitoalan työtehtäviin, jos kuvittelet, että pelkällä fyysisellä lihasmassalla hommat sujuisivat :)
Työ on kyllä monissa paikoissa fyysisestikin raskasta, mutta ennen kaikkea se on kuormittavaa henkisesti, koska se on lähes 100% ihmisläheistä työtä ja lisäksi vuorotyötä, usein hyvin hektisessä tai jopa kaoottisessa toimintaympäristössä.Siinä missä poliisi niputtaa hankalan asiakkaan ja vie putkaan, meidän on nämäkin tapaukset hoidettava päivittäin, oman turvallisuudenkin kustannuksella.
Ymmärrän, että jos on lukenut 5 vuotta maisteriksi yms, odottaa valmistuttuaan saavansa mukavan ja mielenkiintoisen työn sekä hyvän palkan.
Ongelma vain on siinä, että nykyään todella suuri osa nuorista haluaa opiskella maistereiksi tai vähintään amk-insseiksi, pääasia ettei vaan joudu jäämään raskaisiin "paskahommiin".
Tämän trendin myötä myös korkeakoulutuspaikkoja on viimeisen 10-20 vuoden aikana lisätty aikalailla ja fakta alkaakin olla se, ettei niitä hyvin palkattuja "asiantuntija" töitä enää riitä kaikille ja se aiheuttaa mielipahaa.
Yhteiskunnallinen painoarvo, mielestäni on kuitenkin hyvä mittari, millä palkkatasoa tulisi tarkastella ja tällä asteikolla hoitajat ovat aika korkealla.
Tekeekö mielestäsi esimerkiksi yritysten veronkiertoa konsultoiva verojuristi tai pörssikurssien liikkeitä "ennustava" ekonomi tässä suhteessa yhteiskunnallisesti tärkeämpää työtä?
Kannattaa erotella mielessään julkinen ja yksityinwn sektori ja miettiä miksi nämä kaksi eroavat palkanmaksussa.
Ja eiköhän jokaisesta juristista olisi lähihoitajan hommia tekemään, ihmiset eivät ymmärrä että ihmiset kenellä on pelimerkkejä riittävästi onnistuvat vallan mainiosti vähemmän haastavissa töissä, lähihoitajista ehkä promille kykenee juristiksi.
Melko ylimielinen asenne sinulla ja vastaan sen vuoksi samalla mitalla.
Veikkaan, että ensimmäiseksi kompastuskiveksi hoitoalalle siirtyessään monella "juristilla" tulisi nöyryyden tai aidon empatian puute. Ilman niitä et heikossa asemassa olevia potilaita jaksa hoitaa väsyneenä päivästä toiseen. Seuraavaksi tulisi henkisen stressin sietokyky: epäilen vahvasti, ettei monen kantti kestäisi yhdistelmää eritteitä, haistattelua ja väkivallan kokemusta kiireellä ja väsymyksellä höystettynä, etenkään jos empatiakykyä ja nöyryyttä ei luonteesta löydy.
Minä taas puolestani väitän, että juristiksi lukeminen onnistuu, kun jaksaa lukea, lukea ja lukea. Juristina toimimiseen ei tarvita poikkeuksellista viisautta, ehkä jossain määrin älyä. Ahkeruutta, erittäin hyvää muistia ja istumalihaksia kylläkin. Hieman kiero ja kilpailuhenkinen luonteenlaatukaan ei olisi pahitteeksi.
Varsin empaattisen kuvan annat itsestäsi, olisipa mukava päätyä sinun potilaaksesi juristina kun hoitajan näkökulma on se, että juristit ovat kieroja ja emptiakyvyttömiä.
Ihan tiedoksesi vain, Suomesta taitaa löytyä enemmän henkirikokseen syyllistyneitä hoitajia kuin juristeja.
No on niitä hoitajia aika paljon enemmänkin kuin juristeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huumori veikkoja nuo hoitajat. Työmäärä on iso niin, iso että vapaa päiviä ei pysty pitämään ja yötä päivää on töitä tehtävä, mutta se työmäärä tasoittuu normaaliksi nostamalla palkkaa tonnilla.
Jos se tonni auttaa saamaan edes puoliin sijaisuuksista tekijän, niin vähentäisi se yksikön työntekijöiden ylitöitä jo puoleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huumori veikkoja nuo hoitajat. Työmäärä on iso niin, iso että vapaa päiviä ei pysty pitämään ja yötä päivää on töitä tehtävä, mutta se työmäärä tasoittuu normaaliksi nostamalla palkkaa tonnilla.
Jos se tonni auttaa saamaan edes puoliin sijaisuuksista tekijän, niin vähentäisi se yksikön työntekijöiden ylitöitä jo puoleen.
Miten se tonni auttaa,jos kunnalla ei ole varaa korotusten jälkeen palkata sitä uutta henkilökuntaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin pelkkä palkan korottaminen auttaa siihe, että alalle palattaisiin. Jos työ on liian raskasta, sitä ei mikään raha pysty korvaamaan. Onko myös niin, että se on loppujen lopuksi aika yksitoikkoista rutiinityötä paljolti, mutta sitä asiaa ei paljon pysty enää parantamaan, koska jokun on työt tehtävä, ja nyt jo on sairaalassa paljon avustavaa henkilökuntaa. Hoitajien pitää lähteä kouluttautumaan lääkäreiksi, jos haluavat lisää sisältöä ja mielenkiintoa työhönsä.
Mitähän on tämä avustava henkilökunta? Ennen sitä oli, kun oli kylvettäjiä ja hoitoapulaisia. Nykyään useilla osastoilla on vain sairaanhoitajia. Esim. fysioterapeutit on ihania ja taitavia, mutta tekevät oman työnsä virka-aikana, eikä heitä voi pyytää avustamaan vaipanvaihdoissa, syöttämisissä tms.
Hoitajat eivät tee läheskään kaikkia töitä esim sairaaloissa. Laitoshuoltajat vaihtavat lakanat, joku muu huolehtii välieneistä. Hoitajat eivät huolehdi ruokahuollosta. Erikseen on vahtimestarit kuljetuksia varten. Siivoojat siivouksia varten. MItä töitä pitäisi vielä siirtää pois hoitajille, jotka joskus ovat tehneet monia muita töitä, joita varten nykyään on muuta henkilökuntaa. Eikö nämä kaikki ole avustavaa henkilökuntaa? Joskushan lääkäri teki itse ainkain pienissä paikoissa paljon myös tätä avustavaa työtä. Osa sitten on siirretty hoitajille ja edelleen hoitajilta muulle hekilökunalle. Tätä on avustava henkilökunta (joka häärii taustalla).
Ymmärsin, että avustavalla henkilökunnalla olisi tarkoitettu jotain, mitä avustetaan hoitotyössä, mutta nuo ovat erillisiä ammattiryhmiä. Totta kai sairaaloissa on muita työntekijöitä, mutta ei minua sairaanhoitajan työssä avusta vahtimestarit tai laitoshuoltajat. Ja laitoshuoltajat eivät vaihda päivittäin lakanoita potilaille, vaan me hoitajat. Me hoitajat myös desinfioimme hoitovälineet, jos huoneessa vaihtuu potilas. Potilaskuljettajat kuljettavat potilaita, mutta vieläkin esim HUSsissa hoitaja hakee potilaan heräämöstä. Hoitaja vie myös huonokuntoisen potilaan aina kuvauksiin. Ruokahuollossakin on monen kirjavaa käytäntöä riippuen työpaikasta.
Mielestäni avustavaa henkilökuntaa pitäisi sairaaloissa olla enemmän, jotta sairaanhoitaja saisi rauhassa keskittyä esim lääkehoitoon.
Joo mutta joskus nämä kaikki kuuluivat hoitajan työnkuvaan ja sitä ennen myös lääkärin toimenkuvaan, jos kunnassa oli 1 lääkäri.
Joo, mutta miten asiat olivat 100 vuotta sitten, ei taida päteä enää : D Tuolla logiikalla meidän osaston neurokirurgi pitäisi perua toimenpide ja tulla vaipanvaihtoon avuksi, jos hoitaja on sairaana.
Joo mutta antaa kuvan siitä, mihin päin kehitys on kulkenut. Voi kysyä, mikä on sitä hoitajan työtä?
Jos et tiedä, mitä sairaanhoitajan työ on, niin voin kertoa. Riippuu toki työpaikasta. Minulla on kokemusta kirurgisesta hoitotyöstä. Minun vastuullani on potilaiden elintoimintojen tarkkailu ja hoito hoitotyön keinoin, informoin lääkäriä tarvittaessa muutoksista, tarkistan lääkelistoja (koska farmaseutilla ei aikaa, heitäkin liian vähän), valmistan lääkkeitä käyttökuntoon, annan lääkkeet, seuraan potilaan vointia lääkitysten aikana (vitaalit, sydämenrytmi ym) ja lääkkeen vastetta, hoidan haavoja, kuntoutan potilaita, kyselen samalla miten potilas jaksaa psyykkisesti, löytyykö omaisia tukemaan, miten hän tulee pärjäämään kotona jne. Eniten aikaa vie tuo elintoimintojen tarkkailu, lääkehoito ja niistä kirjaaminen. Joskus niihin ei riitä kunnolla aikaa, kun pitää tehdä niin paljon kaikkea muutakin.
Ei tuo nyt erityisen "raskaalta" kuulosta. Kiireiseltä ehkä ja tarkkuutta vaativalta varmasti.
Tervetuloa kokeilemaan. En ole tuo,mutta teen valvontahoitotyötä. Käydään sitten uudestaan tämä keskustelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin pelkkä palkan korottaminen auttaa siihe, että alalle palattaisiin. Jos työ on liian raskasta, sitä ei mikään raha pysty korvaamaan. Onko myös niin, että se on loppujen lopuksi aika yksitoikkoista rutiinityötä paljolti, mutta sitä asiaa ei paljon pysty enää parantamaan, koska jokun on työt tehtävä, ja nyt jo on sairaalassa paljon avustavaa henkilökuntaa. Hoitajien pitää lähteä kouluttautumaan lääkäreiksi, jos haluavat lisää sisältöä ja mielenkiintoa työhönsä.
Mitähän on tämä avustava henkilökunta? Ennen sitä oli, kun oli kylvettäjiä ja hoitoapulaisia. Nykyään useilla osastoilla on vain sairaanhoitajia. Esim. fysioterapeutit on ihania ja taitavia, mutta tekevät oman työnsä virka-aikana, eikä heitä voi pyytää avustamaan vaipanvaihdoissa, syöttämisissä tms.
Hoitajat eivät tee läheskään kaikkia töitä esim sairaaloissa. Laitoshuoltajat vaihtavat lakanat, joku muu huolehtii välieneistä. Hoitajat eivät huolehdi ruokahuollosta. Erikseen on vahtimestarit kuljetuksia varten. Siivoojat siivouksia varten. MItä töitä pitäisi vielä siirtää pois hoitajille, jotka joskus ovat tehneet monia muita töitä, joita varten nykyään on muuta henkilökuntaa. Eikö nämä kaikki ole avustavaa henkilökuntaa? Joskushan lääkäri teki itse ainkain pienissä paikoissa paljon myös tätä avustavaa työtä. Osa sitten on siirretty hoitajille ja edelleen hoitajilta muulle hekilökunalle. Tätä on avustava henkilökunta (joka häärii taustalla).
Ymmärsin, että avustavalla henkilökunnalla olisi tarkoitettu jotain, mitä avustetaan hoitotyössä, mutta nuo ovat erillisiä ammattiryhmiä. Totta kai sairaaloissa on muita työntekijöitä, mutta ei minua sairaanhoitajan työssä avusta vahtimestarit tai laitoshuoltajat. Ja laitoshuoltajat eivät vaihda päivittäin lakanoita potilaille, vaan me hoitajat. Me hoitajat myös desinfioimme hoitovälineet, jos huoneessa vaihtuu potilas. Potilaskuljettajat kuljettavat potilaita, mutta vieläkin esim HUSsissa hoitaja hakee potilaan heräämöstä. Hoitaja vie myös huonokuntoisen potilaan aina kuvauksiin. Ruokahuollossakin on monen kirjavaa käytäntöä riippuen työpaikasta.
Mielestäni avustavaa henkilökuntaa pitäisi sairaaloissa olla enemmän, jotta sairaanhoitaja saisi rauhassa keskittyä esim lääkehoitoon.
Joo mutta joskus nämä kaikki kuuluivat hoitajan työnkuvaan ja sitä ennen myös lääkärin toimenkuvaan, jos kunnassa oli 1 lääkäri.
Joo, mutta miten asiat olivat 100 vuotta sitten, ei taida päteä enää : D Tuolla logiikalla meidän osaston neurokirurgi pitäisi perua toimenpide ja tulla vaipanvaihtoon avuksi, jos hoitaja on sairaana.
Joo mutta antaa kuvan siitä, mihin päin kehitys on kulkenut. Voi kysyä, mikä on sitä hoitajan työtä?
Jos et tiedä, mitä sairaanhoitajan työ on, niin voin kertoa. Riippuu toki työpaikasta. Minulla on kokemusta kirurgisesta hoitotyöstä. Minun vastuullani on potilaiden elintoimintojen tarkkailu ja hoito hoitotyön keinoin, informoin lääkäriä tarvittaessa muutoksista, tarkistan lääkelistoja (koska farmaseutilla ei aikaa, heitäkin liian vähän), valmistan lääkkeitä käyttökuntoon, annan lääkkeet, seuraan potilaan vointia lääkitysten aikana (vitaalit, sydämenrytmi ym) ja lääkkeen vastetta, hoidan haavoja, kuntoutan potilaita, kyselen samalla miten potilas jaksaa psyykkisesti, löytyykö omaisia tukemaan, miten hän tulee pärjäämään kotona jne. Eniten aikaa vie tuo elintoimintojen tarkkailu, lääkehoito ja niistä kirjaaminen. Joskus niihin ei riitä kunnolla aikaa, kun pitää tehdä niin paljon kaikkea muutakin.
Ei tuo nyt erityisen "raskaalta" kuulosta. Kiireiseltä ehkä ja tarkkuutta vaativalta varmasti.
Tervetuloa kokeilemaan. En ole tuo,mutta teen valvontahoitotyötä. Käydään sitten uudestaan tämä keskustelu.
Vois nämä juristin työtä dissaavat mennä kokeilemaan sitä "helppoa ja siistiä" päivätyötä.Voidaan samaan syssyyn keskustella siitäkin.
Täällä puhutaan hoitajien keskipalkasta, joka sisältää kaikki lisät esim. ylityö, sunnuntailisä, lomaraha jne. mutta ihan samalla tavalla ne maksetaan kaikilla aloilla ja ammateissa. Jos kirjanpitäjänä teen ylitöitä, ihan samalla tavalla saan ylityökorv. kuin hoitajat.
Hyvä, että sinä saat ylityökorvaukset. Olen ollut kahdessa eri taloushallinnon alan yrityksessä töissä kirjanpitäjänä ja meille ei makseta ylitöitä. Ylityöt tehdään tunti tunnista liukumasaldoon. Lähipiirissä on myös muita tietotyöläisiä ja kenellekään ei makseta ylitöistä.
Liukuva työaika on hyvä, mutta aika näppärästi sillä kierretään ylityösäädöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hoitoala ole mitenkään erityisen raskasta. Toimistotyö tietokoneen ääressä on oikeastaan paljon raskaampaa, jos sitä tekee koko päivän. Kokemusta on molemmista. Auton ajaminen koko työvuoron olisi paljon raskaampaa. Tai raksalla työskentely. Miesvaltaisilla aloilla vain valitetaan vähemmän.
Ei pidä paikkaansa. Itse vaihdoin sairaalasta metallitöihin. Paljon "helpompaa". Mokat voi heittää roskiin, eikä ruumishuoneelle. Molemmat työt on fyysesti raskasta, metallipuolella vaan on paremmat työasennot. Voi kontata tai jopa maata maassa, jos vähentää kuormitusta. Metallilla ei tarvitse ymmärtää kuin sitä hankalaa pikkupomoa. Sairaalassa keskityt koko päivän sosiaaliseen kanssakäymiseen. Eikä edes normaaliin, vaan sinun pitää koko ajan olla kärryillä pienistä nyansseista kuinka kauhuissaan, ikävissään, kipeitä, ulalla yms ihmiset on. Tarkistaa meneekö ohjeet perille yms. Kuunnella, kuunnella, kuunnella. Mettalipävän jälkeen tekee mieli kuunnella. Sairaalapäivän jälkeen et jaksa kuunnella edes kaupan kassan tervehtimistä.
Sepä se tekeekin hoitotyöstä erityisen raskasta, kun pitäisi jaksaa kuunnella ja ottaa vastaan toisten ihmisten paha olo eri ilmenemismuodoissaan. Jaksaa tsempata ja tukea, vaikka olisi kuinka kiire ja p*ska olo itsellä. Kuunnella haukkuja asioista joille ei itse mahda mitään. Moneen muuhun asiakastyöhön verrattuna hoitotyö on vielä intensiivisempää. Ei kaikki siihen pysty, ei edes kaikki hoitajat tosiasiassa pysty siihen niin hyvin kuin pitäisi, vaikka ovat sille alalle hakeutuneet. Lisäksi työ on fyysisesti raskasta vuorotyötä. Ei sillä etteikö moni muukin työ olisi raskasta omalla tavallaan. Ja riippuu myös henkilön ominaisuuksista minkä kokee raskaana. Joillekin taas esim tehdastyön yksitoikkoisuus tai etätyön sosiaalisten kontaktien puute on todella kuormittavaa.
Sosiaalisuus olisi itselleni täysi no-no. Vetää niin nopeasti energiat loppuun. En huomannutkaan tuota pointtia hoitajan työssä. Äitini on ollut mm keskussairaalan keskososastolla sairaanhoitajana mutta onkin hyvin sosiaalinen.
Vaikutat ihanalta ihmiseltä ja hyvältä hoitajalta. Toivottavasti saat paremmat työolot, jotta jaksaisit ❤️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin pelkkä palkan korottaminen auttaa siihe, että alalle palattaisiin. Jos työ on liian raskasta, sitä ei mikään raha pysty korvaamaan. Onko myös niin, että se on loppujen lopuksi aika yksitoikkoista rutiinityötä paljolti, mutta sitä asiaa ei paljon pysty enää parantamaan, koska jokun on työt tehtävä, ja nyt jo on sairaalassa paljon avustavaa henkilökuntaa. Hoitajien pitää lähteä kouluttautumaan lääkäreiksi, jos haluavat lisää sisältöä ja mielenkiintoa työhönsä.
Mitähän on tämä avustava henkilökunta? Ennen sitä oli, kun oli kylvettäjiä ja hoitoapulaisia. Nykyään useilla osastoilla on vain sairaanhoitajia. Esim. fysioterapeutit on ihania ja taitavia, mutta tekevät oman työnsä virka-aikana, eikä heitä voi pyytää avustamaan vaipanvaihdoissa, syöttämisissä tms.
Hoitajat eivät tee läheskään kaikkia töitä esim sairaaloissa. Laitoshuoltajat vaihtavat lakanat, joku muu huolehtii välieneistä. Hoitajat eivät huolehdi ruokahuollosta. Erikseen on vahtimestarit kuljetuksia varten. Siivoojat siivouksia varten. MItä töitä pitäisi vielä siirtää pois hoitajille, jotka joskus ovat tehneet monia muita töitä, joita varten nykyään on muuta henkilökuntaa. Eikö nämä kaikki ole avustavaa henkilökuntaa? Joskushan lääkäri teki itse ainkain pienissä paikoissa paljon myös tätä avustavaa työtä. Osa sitten on siirretty hoitajille ja edelleen hoitajilta muulle hekilökunalle. Tätä on avustava henkilökunta (joka häärii taustalla).
Ymmärsin, että avustavalla henkilökunnalla olisi tarkoitettu jotain, mitä avustetaan hoitotyössä, mutta nuo ovat erillisiä ammattiryhmiä. Totta kai sairaaloissa on muita työntekijöitä, mutta ei minua sairaanhoitajan työssä avusta vahtimestarit tai laitoshuoltajat. Ja laitoshuoltajat eivät vaihda päivittäin lakanoita potilaille, vaan me hoitajat. Me hoitajat myös desinfioimme hoitovälineet, jos huoneessa vaihtuu potilas. Potilaskuljettajat kuljettavat potilaita, mutta vieläkin esim HUSsissa hoitaja hakee potilaan heräämöstä. Hoitaja vie myös huonokuntoisen potilaan aina kuvauksiin. Ruokahuollossakin on monen kirjavaa käytäntöä riippuen työpaikasta.
Mielestäni avustavaa henkilökuntaa pitäisi sairaaloissa olla enemmän, jotta sairaanhoitaja saisi rauhassa keskittyä esim lääkehoitoon.
Joo mutta joskus nämä kaikki kuuluivat hoitajan työnkuvaan ja sitä ennen myös lääkärin toimenkuvaan, jos kunnassa oli 1 lääkäri.
Joo, mutta miten asiat olivat 100 vuotta sitten, ei taida päteä enää : D Tuolla logiikalla meidän osaston neurokirurgi pitäisi perua toimenpide ja tulla vaipanvaihtoon avuksi, jos hoitaja on sairaana.
Joo mutta antaa kuvan siitä, mihin päin kehitys on kulkenut. Voi kysyä, mikä on sitä hoitajan työtä?
Jos et tiedä, mitä sairaanhoitajan työ on, niin voin kertoa. Riippuu toki työpaikasta. Minulla on kokemusta kirurgisesta hoitotyöstä. Minun vastuullani on potilaiden elintoimintojen tarkkailu ja hoito hoitotyön keinoin, informoin lääkäriä tarvittaessa muutoksista, tarkistan lääkelistoja (koska farmaseutilla ei aikaa, heitäkin liian vähän), valmistan lääkkeitä käyttökuntoon, annan lääkkeet, seuraan potilaan vointia lääkitysten aikana (vitaalit, sydämenrytmi ym) ja lääkkeen vastetta, hoidan haavoja, kuntoutan potilaita, kyselen samalla miten potilas jaksaa psyykkisesti, löytyykö omaisia tukemaan, miten hän tulee pärjäämään kotona jne. Eniten aikaa vie tuo elintoimintojen tarkkailu, lääkehoito ja niistä kirjaaminen. Joskus niihin ei riitä kunnolla aikaa, kun pitää tehdä niin paljon kaikkea muutakin.
Ei tuo nyt erityisen "raskaalta" kuulosta. Kiireiseltä ehkä ja tarkkuutta vaativalta varmasti.
Tervetuloa kokeilemaan. En ole tuo,mutta teen valvontahoitotyötä. Käydään sitten uudestaan tämä keskustelu.
Tuosta nyt sai kuvan, että työ on pääasiassa erilaisten käyrien tuijottamista ja analysointia. Kiva! Tulen mielelläni kokeilemaan :) sitä kuuluisaa lämmintä ja tervetullutta asennetta joukkoon tuossa jo sainkin kokea ensiraapaisun
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin pelkkä palkan korottaminen auttaa siihe, että alalle palattaisiin. Jos työ on liian raskasta, sitä ei mikään raha pysty korvaamaan. Onko myös niin, että se on loppujen lopuksi aika yksitoikkoista rutiinityötä paljolti, mutta sitä asiaa ei paljon pysty enää parantamaan, koska jokun on työt tehtävä, ja nyt jo on sairaalassa paljon avustavaa henkilökuntaa. Hoitajien pitää lähteä kouluttautumaan lääkäreiksi, jos haluavat lisää sisältöä ja mielenkiintoa työhönsä.
Mitähän on tämä avustava henkilökunta? Ennen sitä oli, kun oli kylvettäjiä ja hoitoapulaisia. Nykyään useilla osastoilla on vain sairaanhoitajia. Esim. fysioterapeutit on ihania ja taitavia, mutta tekevät oman työnsä virka-aikana, eikä heitä voi pyytää avustamaan vaipanvaihdoissa, syöttämisissä tms.
Hoitajat eivät tee läheskään kaikkia töitä esim sairaaloissa. Laitoshuoltajat vaihtavat lakanat, joku muu huolehtii välieneistä. Hoitajat eivät huolehdi ruokahuollosta. Erikseen on vahtimestarit kuljetuksia varten. Siivoojat siivouksia varten. MItä töitä pitäisi vielä siirtää pois hoitajille, jotka joskus ovat tehneet monia muita töitä, joita varten nykyään on muuta henkilökuntaa. Eikö nämä kaikki ole avustavaa henkilökuntaa? Joskushan lääkäri teki itse ainkain pienissä paikoissa paljon myös tätä avustavaa työtä. Osa sitten on siirretty hoitajille ja edelleen hoitajilta muulle hekilökunalle. Tätä on avustava henkilökunta (joka häärii taustalla).
Ymmärsin, että avustavalla henkilökunnalla olisi tarkoitettu jotain, mitä avustetaan hoitotyössä, mutta nuo ovat erillisiä ammattiryhmiä. Totta kai sairaaloissa on muita työntekijöitä, mutta ei minua sairaanhoitajan työssä avusta vahtimestarit tai laitoshuoltajat. Ja laitoshuoltajat eivät vaihda päivittäin lakanoita potilaille, vaan me hoitajat. Me hoitajat myös desinfioimme hoitovälineet, jos huoneessa vaihtuu potilas. Potilaskuljettajat kuljettavat potilaita, mutta vieläkin esim HUSsissa hoitaja hakee potilaan heräämöstä. Hoitaja vie myös huonokuntoisen potilaan aina kuvauksiin. Ruokahuollossakin on monen kirjavaa käytäntöä riippuen työpaikasta.
Mielestäni avustavaa henkilökuntaa pitäisi sairaaloissa olla enemmän, jotta sairaanhoitaja saisi rauhassa keskittyä esim lääkehoitoon.
Joo mutta joskus nämä kaikki kuuluivat hoitajan työnkuvaan ja sitä ennen myös lääkärin toimenkuvaan, jos kunnassa oli 1 lääkäri.
Joo, mutta miten asiat olivat 100 vuotta sitten, ei taida päteä enää : D Tuolla logiikalla meidän osaston neurokirurgi pitäisi perua toimenpide ja tulla vaipanvaihtoon avuksi, jos hoitaja on sairaana.
Joo mutta antaa kuvan siitä, mihin päin kehitys on kulkenut. Voi kysyä, mikä on sitä hoitajan työtä?
Jos et tiedä, mitä sairaanhoitajan työ on, niin voin kertoa. Riippuu toki työpaikasta. Minulla on kokemusta kirurgisesta hoitotyöstä. Minun vastuullani on potilaiden elintoimintojen tarkkailu ja hoito hoitotyön keinoin, informoin lääkäriä tarvittaessa muutoksista, tarkistan lääkelistoja (koska farmaseutilla ei aikaa, heitäkin liian vähän), valmistan lääkkeitä käyttökuntoon, annan lääkkeet, seuraan potilaan vointia lääkitysten aikana (vitaalit, sydämenrytmi ym) ja lääkkeen vastetta, hoidan haavoja, kuntoutan potilaita, kyselen samalla miten potilas jaksaa psyykkisesti, löytyykö omaisia tukemaan, miten hän tulee pärjäämään kotona jne. Eniten aikaa vie tuo elintoimintojen tarkkailu, lääkehoito ja niistä kirjaaminen. Joskus niihin ei riitä kunnolla aikaa, kun pitää tehdä niin paljon kaikkea muutakin.
Ei tuo nyt erityisen "raskaalta" kuulosta. Kiireiseltä ehkä ja tarkkuutta vaativalta varmasti.
Tervetuloa kokeilemaan. En ole tuo,mutta teen valvontahoitotyötä. Käydään sitten uudestaan tämä keskustelu.
Tuosta nyt sai kuvan, että työ on pääasiassa erilaisten käyrien tuijottamista ja analysointia. Kiva! Tulen mielelläni kokeilemaan :) sitä kuuluisaa lämmintä ja tervetullutta asennetta joukkoon tuossa jo sainkin kokea ensiraapaisun
Haluan korostaa, etten tarkoittanut, etteikö työ vaatisi osaamista ja tarkkuutta (kuten aika lailla kaikki työ, johon koulutus on). Mutta raskasta sanan merkityksessä se ei ole tuolla kuvauksella. Millä vuorokauden aikaa se tehdään, on toki eri asia.
Lähihoitajan koulutus peruskoulun jälkeen kestää 2 - 3vuotta. Sairaanhoitajan tuon tai lukion lisäksi 3.5 vuotta. Ja palkkaero 300 e. Verot pois niin 150e ero.